17. 05. 2012 03: 32
Sää Mikkelissä (Ilmatieteen laitos)
Ympäristö
Etusivu >
Palvelut >
Ympäristö >
Ympäristönsuojelu

Palvelut
Mikkeli-tieto
Tapahtumat
Päätöksenteko
Päivystys
Avoimet työpaikat

Keskustelu
Linkit
Lomakkeet
Kartat
Aikataulut
Palaute

Sivukartta
Raatihuoneenkatu 8-10
PL 33, 50101 Mikkeli
Puh. (015) 1941
kirjaamo(at)mikkeli.fi

etunimi.sukunimi@
mikkeli.fi
Opettajien ja koulun-
käyntiavustajien
sähköpostiosoitteet
ovat muotoa
etunimi.sukunimi@
edu.mikkeli.fi
Ilmanlaatu Mikkelin keskustassa

Hengitettävää pölyä (PM10) mitattiin Mikkelissä Porrassalmenkadun mittauspisteessä vuosina 2009 - 2010. Mittaukset siirtyivät vuoden 2011 alussa Savonlinnaan, jossa mittauksia tehdään vuosien 2011 - 2012 aikana. Vuonna 2013 vuorossa on mittaukset Pieksämäellä. Etelä-Savon alueen mittauksista huolehtii J.P.Pulkkisen Kalibrointi Ky.

Etelä-Savon alueen tulokset ovat nähtävissä Ilmatieteen laitoksen ylläpitämässä ilmanlaatuportaalissa.

Mikkelin ilmanlaadun yhteenvetoraportti vuosilta 2003 - 2006
Ilmanlaadun mittausraportti Mikkeli vuosi 2009
Mikkelin ilmanlaadun mittaustulokset vuodelta 2010

Mikkelin ilmanlaadun kehitykseen voit tutustua vuonna 2003 valmistuneen bioindikaatioselvityksen avulla.

Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakuntien yhteinen ilmasto-ohjelmatyö

Ilmastotieto koottuna: ilmasto-opas

Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) ovat toteuttaneet yhdessä Ilmasto-opas.fi -portaalin, joka kokoaa hajallaan olevaa tutkimusperäistä ilmastonmuutostietoa yhtenäiseen muotoon. Samalla tuotetaan käytännön työkaluja kunta- ja aluetason suunnitteluun ja päätöksentekoon. Portaalin kautta voidaan tarkastella ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia paikallisella tasolla.

Ilmasto- ja energiastrategia

Mikkelin kaupungin ilmasto- ja energiastrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 14.6.2010.

Paikallisia ilmastotekoja:

Kaavoitus

Mikkelin keskustauudistus vuosina 2007 - 2011 on toteutettu syvällisenä yhteistyönä Mikkelin kaupungin, keskustayhdistys Mikke ry:n ja paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Kokonaispanostus uudistukseen on 153 miljoonaa euroa. Kaupungin osuus on noin 15 miljoonaa euroa.

Kaupunkirakenteen energiatehokkuutta on parannettu ja tullaan parantamaan edelleenkin rakennetta eheyttämällä ja täydentämällä. Yksityishenkilöautoliikennetarvetta ja -päästöjä vähennetään.

Tämä on Mikkelin ilmasto- ja energiastrategian mukaan yksi vaikuttavimmista keinoista, joita voidaan käyttää kasvihuonekaasujen vähentämiseksi maankäytön ratkaisuissa.

Mikkelissä on saatu aikaiseksi laaja ja samanaikaisesti yhtenäinen keskusta-alue.

Matkakeskus rakennettiin vuonna 2007, toriparkin rakentamisen mahdollistava kaavamuutos tehtiin vuonna 2007, torin alle rakennettiin parkkihalli ja toria uudistettiin vuosina 2009 - 2011, kaksi kauppakeskusta avattiin (ensimmäinen vuonna 2009 ja toinen vuonna 2011) torin viereen, kauppahallia uudistettiin ja kävelykeskusta toteutui. Kävelykatuna toimivan Hallituskadun sulatus/lämmitys toteutettiin kaukolämmön paluulämmöllä. Keskusta-alueella oleville vajaakäyttöisille tonteille on rakennettu useita uusia asuinkerrostaloja jalankulkuetäisyydelle torista ja palveluista.

Työ jatkuu keskusta-alueeseen läheisesti liittyvien Satamalahden alueen, Rokkalan, Riutan ja Graanin rannan alueen kaavoittamisella ja rakentamisella, yleiskaavan uudistamisella sekä keskustan pyöräilyreittien kehittämisellä.

Mikkelin kaupunki syö luomua

12.8.2010 Vihreä Lanka

Mikkelin kaupungin ruokapalvelu on siirtynyt ensimmäisenä tarjoamaan luomuruokaa. Luomuruokaa on tarjolla kaikissa kaupungin päiväkodeissa, kouluissa, henkilöstöravintoloissa, palvelutaloissa ja vanhusten ateriapalveluissa.

Luomutuotteiden käytön uskotaan kiillottavan julkisen ruokapalvelun kuvaa asiakkaiden silmissä.

Mikkelin kaupungin keittiöt kuuluvat Portaat luomuun -ohjelmaan, jonka tavoite on lisätä luomun osuutta ammattikeittiöissä.

Ohjelman hankepäällikön Marja-Riitta Kottila sanoo, että suurimpia ongelmia luomun käytössä ammattikeittiöissä on, ettei toimitusketju toimi kunnolla. Keittiöt joutuvat usein turvautumaan moniin tavaran toimittajiin.

"Toivomme, että kun isommat keittiöt kiinnostuvat luomusta, niin se synnyttää kysyntää tukkuihin ja valmistajille ja edesauttaa myös toimitusketjua. Toivomme myös että ammattikeittiö näkee roolinsa niin että se voi vaatia luomua,"

Luomupyrkimyksiä on ollut myös muissa kaupungeissa.

Mikkeli palkittiin uusiutuvan energian edelläkävijänä

Mikkelin kaupunki on voittanut ensimmäisen palkinnon Uusiutuvan Energian Kunta 2010 –kilpailussa. Mikkeli voitti sarjan, jossa palkittiin eniten uusiutuvaa energiaa käyttävä kunta. Palkinto luovutettiin 15.9.2010 Kuntamarkkinoiden yhteydessä Helsingissä järjestetyssä ”Kunta ja uusiutuva energia –seminaarissa Mikkelin kaupunginjohtajalle Kimmo Mikanderille. Sarjassa palkittiin kunta, jossa lämpölaitoksen uusiutuvilla energialähteillä tuotetun lämmön osuus kokonaistuotannosta oli suurin.

Palkitsemisperusteissa todettiin, että Mikkelin kaupungin kokonaan omistaman Etelä-Savon Energia Oy:n (ESE) ja erityisesti sen Pursialan voimalaitoksen puuperäisten polttoaineiden osuutta on kasvatettu systemaattisesti 1990-luvulta lähtien, ja tällä hetkellä se on 65 prosenttia. Tavoitteena on kasvattaa osuutta tänä vuonna viitisen prosenttia.

Pursialan voimalaitoksen alhaisten kasvihuonepäästöjen ansiosta Mikkelin kaupungin asukkaiden kasvihuonepäästöt ovat noin puolet valtakunnan keskiarvosta. Voimalaitoksen käyttämästä polttoaineesta valtaosa tulee lähialueiden metsästä, millä on iso merkitys alueen lämpöenergiayrittäjille.

Uusiutuvan Energian Kunta 2010 –kilpailun järjestivät Energiateollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Yrittäjät ry, Työ- ja elinkeinoministeriö ja Ympäristöministeriö. Kilpailusarjoja oli kaikkiaan neljä, ja tavoitteena on edistää uusiutuvan energian käyttöä kunnissa ja tuoda esille myönteisiä käytännön esimerkkejä.

CO2-raportti

Maakuntakohtaisia ja kaupunkikohtaisia (mm. Mikkeli) kasvihuonekaasupäästöjä voi seurata CO2-raportista.

CO2-raportti kertoo viikoittain Suomen kasvihuonekaasujen (CO2, CH4, N2O) päästöt. Laskennassa ovat mukana päästöt, joihin kuluttajat voivat helposti vaikuttaa: sähkönkulutus, käyttöveden ja rakennusten lämmitys sekä tieliikenne. Nämä sektorit muodostavat noin puolet Suomen kaikista päästöistä. Teollisuuden, maatalouden ja jätehuollon päästöt eivät ole mukana. Päästöt ilmoitetaan taulukoissa CO2-ekvivalenttitonneina. Ekvivalenttitonni kertoo kasvihuonekaasujen päästöt yhteismitallistettuna hiilidioksiditonneiksi.

Ympäristö
Etusivu
Ajankohtaista
Julkaisut ja raportit
Kuntien ympäristöohjelmat
Linkit (ympäristötietoa)
Luontoretkikohteet
Luvat ja ilmoitukset
Maksutaksat ja taulukot
Mikkelin ympäristöstrategia
Terveydensuojelujärjestys
Urpolan luontokeskus
Ympäristölautakunta
Ympäristönsuojelumääräykset