|
Adoptio
Adoptio eli lapseksi ottaminen on oikeudellinen toimenpide, jossa vanhemman oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät lapsen biologisilta vanhemmilta adoptiovanhemmille. Adoptioita säätelee laki lapseksiottamisesta (153/1985) ja siitä annettu asetus (508/1997) sekä kansainväliset sopimukset.
Adoptiolapsi saa perheessään samanlaisen aseman kuin biologinen lapsi. Adoptio on purkamaton.
Lapsen adoptoiminen edellyttää adoptioneuvonnan saamista. Adoptioneuvontaa annetaan Mikkelin kaupungin sosiaalityössä kansainvälistä adoptiolasta sekä perheensisäistä adoptiota hakeville perheille. Adoptioneuvonnassa selvitetään yhteistyössä hakijoiden kanssa heidän valmiuksiaan ja soveltuvuuttaan adoptiovanhemmuuteen.
Kansainvälisessä adoptioasiassa adoptioneuvonnan perusteella tehdään kotiselvitys-asiakirja. Kansainvälinen adoptioneuvonnan kesto on keskimäärin 6 kk-1 vuosi. Adoptio on mahdollinen 25 vuotta täyttäneille aviopareille tai yksin eläville. Laki ei aseta yläikärajaa adoptiovanhemmille, mutta käytännössä lapset pyritään sijoittamaan henkilöille, jotka voisivat olla biologiselta iältään lapsen vanhempia. Lapsen kotimaa voi asettaa hakijoille lisäedellytyksiä.
Kansainvälisessä adoptiossa tulee adoptioneuvonnan lisäksi saada kansainvälistä adoptiopalvelua. Lupaa kansainväliseen adoptioon haetaan Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunnalta (adoptiolautakunta). Kansainvälisen adoptiolapsen saavuttua Suomeen adoptioneuvonnanantaja hoitaa sijoituksen seurannan kohdemaan vaatimusten mukaisesti. Lisätietoja kansainvälisiltä adoptiopalvelunantajilta: Interpedia ry., Pelastakaa Lapset ry. ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto/ adoptioasiat.
Perheen sisäisestä adoptiosta on kyse silloin, kun adoptoitava on lapseksiottajan puolison lapsi. Perheen sisäisissä adoptioissa adoptionhakijan tulee olla vähintään 18 vuotta. Myös perheen sisäisissä adoptioissa ottolapsineuvonta on välttämätöntä ja se koskee kaikkia adoption osapuolia.Perheensisäisen adoption vahvistaa käräjäoikeus lapseksiottajan hakemuksesta. Käräjäoikeuden päätöstä varten tarvitaan aina kunnan sosiaalitoimen lausunto lapsen ja lapseksiottajan olosuhteista.
|
