|
 |
 |
|
|
Raatihuoneenkatu 8-10
PL 33, 50101 Mikkeli
Puh. (015) 1941
kirjaamo(at)mikkeli.fi
etunimi.sukunimi@
mikkeli.fi
Opettajien ja koulun-
käyntiavustajien
sähköpostiosoitteet
ovat muotoa
etunimi.sukunimi@
edu.mikkeli.fi
|
|
 |
|
|
|
| Isyys-, elatus- sekä huolto- ja tapaamisoikeus |
Rantakylä-talo
Kunnanmäki 7,
50600 MIKKELI
(015) 1941 (vaihde)
|
|
|
Sopimus lapsen huollosta
ja tapaamisesta
Vanhemmat voivat sosiaalivirastossa sopia siitä, miten lapsen huolto ja asuminen järjestetään ja miten toteutetaan lapsen oikeus tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Vahvistettu sopimus vastaa tuomioistuimen päätöstä.
Huolto
Lapsen huoltajiksi voidaan vahvistaa joko molemmat vanhemmat tai toinen vanhemmista yksin. Yhteinen huolto korostaa molempien vanhempien vastuuta lapsestaan, kun tehdään päätöksiä lapsen elämään ja tulevaisuuteen liittyvistä asioista. Tavoitteena on yhteinen vanhemmuus myös silloin, kun vanhemmat asuvat avoliitossa tai kun he muuttavat erilleen parisuhteen päättyessä. Yhteishuollossa olevan lapsen vanhemmat päättävät yhdessä
|
* lapsen nimestä
* passista
* asuinpaikasta
* uskontokunnasta
* koulutuksesta ja
* terveydenhuollosta
* lapsen omaisuuden käytöstä
|
|
Yhteishuolto ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsen kanssa asuva vanhempi ei voisi muuttaa toiselle paikkakunnalle ilman tapaajavanhemman suostumusta. Yhteishuollossa kummallakin huoltajalla on oikeus saada tietoja lapsestaan viranomaisilta, mm. päivähoidosta, lääkäriltä, opettajilta ja poliisilta.
Yhteishuolto ei myöskään tarkoita sitä, että lapsi asuisi vuoroviikoin vanhempiensa luona. Lapsella tulee olla kiinteä asuinpaikka yhteishuollosta huolimatta. Yhteishuolto säilyttää elatusvelvollisuuden ja lapsi voi saada elatusapua vanhemmaltaan heti kun vanhemmat ovat muuttaneet erilleen asumaan. Keskeistä ei yleensä olekaan, onko lapsi yhteis- vai yksinhuollossa, vaan miten muualla asuva vanhempi tapaa lastaan ja miten vanhemmat pystyvät keskustelemaan keskenään lapsen asioista.
Työnjakoyhteishuolto
Vanhemmat voivat valita myös yhteishuollon, jossa tuomioistuin määrää huoltajien työnjaosta. Voidaan määrätä mm., että lähihuoltaja päättää muista asioista paitsi lapsen nimen muuttamisesta, josta vanhemmat päättävät yhdessä. Tämä huoltomuoto on aina vahvistettava tuomioistuimessa. Lapsen biologisen vanhemman sijasta tai ohella tuomioistuin voi vahvistaa muitakin huoltajia. Joskus esimerkiksi isovanhempi tai muu läheinen voi olla tällainen oheishuoltaja.
Yksinhuolto on joskus paikallaan
Jos vanhempien kiistat ovat jatkuvia ja etenkin, jos kiistaa on sellaisista asioista, joista huoltajien pitäisi päättää yhdessä, yksinhuolto saattaa rauhoittaa lapsen elämää. Yksinhuolto voi olla paras ratkaisu vanhemmille, joiden suhteessa on esiintynyt esimerkiksi henkistä tai fyysistä väkivaltaa, sairaalloista mustasukkaisuutta tai päihdeongelmia.
On myös muistettava, ettei yksinhuolto sulje tapaajavanhempaa pois lapsen elämästä, sillä vanhemmuus toteutuu lapsen ja vanhemman välisissä tapaamisissa, jotka voivat olla hyvinkin tiheitä ja kestoltaan pitkiä. Kiistatilanteissa kuitenkin yksinhuolto osoittaa selkeästi, kumman vanhemman näkökulma toteutuu.
|
|
|
|
|
Paluu PERHENeTIN etusivulle
|
|
|
|
|
|
|
Lapset ja perheet, perhenetti
|
|
|
|
|
|
