Mikkeli on Etelä-Savon maakuntakeskus ja merkittävä hallinnollinen keskus. Kaupungissa ovat mm. Maavoimien esikunta, Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli sekä valtion aluehallinnon yksiköitä.

Mikkelin kaupunki on strategiassaan asettanut tavoitteekseen olla modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Strategia on kuntakentässä ainutlaatuinen. Kaupunki on esimerkiksi ottanut käyttäjälähtöisyyden ja sosiaalisen median hyödyntämisen toimintansa ohjenuoriksi.

Käyttäjälähtöisyys ja osallisuus toteutuvat juuri modernin palvelutarjonnan kehittämisessä. Mikkelistä tehdään kaupunkia jossa ihmiset pääsevät aidosti vaikuttamaan kaupungin ja sen palveluiden kehittämiseen. Kaupunkiorganisaatio tähtää siihen että palveluprosessit ja toimintatavat ovat mahdollisimman käyttäjälähtöisiä. Käyttäjälähtöisyys on modernein tapa kasvattaa myös kunnallisen palvelutuotannon tehokkuutta.

Kaupungin visiossa oleva maininta kasvukeskuksesta kuvaa puolestaan sitä, että kaupunki pyrkii väkiluvun ja työpaikkojen kasvattamiseen. Kun yritysten, työpaikkojen ja ihmisten määrä lisääntyy, kaupungilla on hyvät edellytykset selvitä erilaisista tulevaisuuden haasteista.

Vision toteamus Saimaan rannasta kuvaa Mikkelin sijaintia ja luontaisia edellytyksiä tarjota asukkaille ja yrittäjille kilpailukykyinen ja elämää rikastuttava asuin- ja toimintaympäristö. Kaupunki on tarpeeksi suuri tarjotakseen urbaanin kaupunkikeskustan palvelut, mutta samalla riittävän pieni ollakseen ihmisläheinen ja tarjotakseen lähellä luontoa olevia mahdollisuuksia virkistäytymiseen ja vapaa-ajan viettoon. Juuri tässä monimuotoisuudessa on keskeinen avain Mikkelin menestymiselle.

Monialaista yritystoimintaa

Kaupungin monialainen yritystoiminta on rakentunut elintarvikkeiden, metsän ja puun, IT:n, metallin ja matkailun varaan. Vaikka yritykset ovat pääsääntöisesti pk-yrityksiä, on Mikkelin seudulla mm. Euroopan suurin vaneritehdas, Pohjoismaiden suurin syväpaino sekä Visulahden matkailukeskus, joka on yksi maamme vetovoimaisimmista perhelomakohteista. Yli 25 000 vapaa-ajanasuntoa tekevät Mikkelin seudusta valtakunnan suosituimpia vapaa-ajanasutuksen alueita.

Osaamisen kehittämiseen ja yritystoiminnan edistämiseen tähtäävät mm. Mikkelin yliopistokeskus ja komposiitteihin ja pinnoitteisiin erikoistunut osaamiskeskus. Kaupungin korkeakouluyksiköiden yhteistyö osaamiskeskuksen erikoistumisalueilla toimivien yritysten kanssa lisää alueellisia innovaatioita ja teollisia työpaikkoja. Mikkelistä on viime vuosina kehittynyt maamme johtava digitaalisen arkistoinnin keskus.

Perusfaktat Mikkeli

- perustettu vuonna 1838
- pinta-ala 2 127 km², josta vettä 411 km² (19,3 %)
- väkiluku 48 676, josta naisia 52 % (31.12.2008)
- yli 65-vuotiaita 18,7 % (31.12.2008)
- väestöntiheys 28,6 as/maa-km²
- taajama-aste 81,21 % (2008)
- kielijakauma suomi 98,5 %, ruotsi 0,2 %
- työpaikkaomavaraisuus 103,2 % (31.12.2004)
- väh. keskiasteen tutkinnon suorittaneita 66,6 % (31.12.2007)
- työttömien osuus työvoimasta 11,3 % (31.12. 2006)
- vapaa-ajan asuntoja 5 715 (31.12.2007)
- veroprosentti 19,50 %

Tietoja Mikkelin seudusta

Kohtauspaikka Mikkeli

Mikkelin seudulla on ollut asutusta yli 6000 vuotta. Kaupunki on ollut kohtauspaikka niin turkismetsästäjille kuin viikinkien talousvaikutuksille. Vuosisatojen markkinaperinne jatkuu vielä tänäänkin maankuululla torilla.

Kaupunki perustettiin vuonna 1838. Kaupunki kehittyi hallinto-, kauppa-, koulu- ja varuskuntakaupunkina. Puolustusvoimien päämaja on ollut Mikkelissä itsenäisyytemme ajan sodissa.

Kaupunki kasvoi vähitellen niin asukasluvultaan kuin pinta-alaltaan. 20 000 asukkaan raja ylitettiin 1960–luvun alussa. Vuonna 1985 kaupungin pinta-ala kolminkertaistui alueliitosten myötä. Mikkeliin yhdistyi vuonna 2001 Anttola, Mikkeli ja Mikkelin maalaiskunta. Haukivuori yhdistyi Mikkeliin vuoden 2007 alusta.

Mikkelin seudun seitsemän kuntaa (Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina) muodostaa yhtenäisen työssäkäynti- ja talousalueen. Kuntien yhteistyö on tiivistynyt viime vuosina. Palvelutarjonnan turvaamisessa seudullinen yhteistyö on merkittävää. Mm. Mikkelin seudun aluekeskusohjelmassa oleva SEUTU-kokeilu tähtää seudullisen palvelutuotannon kehittämiseen kaikilla hallinnon aloilla.

Viime vuosina kaupunki ja koko seutu ovat panostaneet alueen elinvoimaisuuteen. Tavoitteena on edistää monialaista yritystoimintaa ja kestävää kehitystä sekä luoda alueesta yksi maan parhaista asuinseuduista. Mikkelissä annettava koulutus, tutkimustyö ja yritysten korkea osaaminen tukevat hyvin toisiaan. Niiden varaan on hyvä rakentaa seudun kasvua myös tulevaisuudessa.

Venäjän läheisyys on nostettu Mikkelissä vahvuudeksi. Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus on jo vuosien ajan kouluttanut sekä Mikkelin että Pietarin yksiköissään Venäjän kaupan osaajia sekä tehnyt tutkimustyötä rajanylittävään kauppaan liittyen. Mikkelin ammattikorkeakoulu tekee puolestaan tiivistä opiskelijavaihto- ja tutkimusyhteistyötä Pietarin alueen korkeakoulujen kanssa.

Ekologisuus ja ympäristön kestävään kehitys ovat Mikkelissä sisäistettyjä arvoja. Mikkelissä sijaitseva Helsingin ylipiston Ruralia-instituutti johtaa Suomessa maaseudun elinkeinojen ja elinolojen tutkimus, koulutusta ja kehittämistä.

Maaseutumaisesti kaupungissakin

Nykyiseen Mikkeliin kuuluun kantakaupungin lisäksi luonnonkaunis Anttolan kirkonkylä ja Otava sekä Haukivuori ja näiden vastapainona laaja maaseutu. Kantakaupungin rakenne on tiivis ja viime aikoina suunnittelu on tähdännyt rakenteen harkittuun eheyttämiseen järviluonnon suomia mahdollisuuksia hyväksi käyttäen. Keskustassa, Graanissa ja Rokkalan alueella, ovat lähtökohtina työpaikkojen, palvelujen ja asumisen lomittuminen modernien kaupunkisuunnittelun periaatteiden mukaisesti. Uusien asuntoalueiden suunnittelussa puukaupungin perinnettä on elvytetty määrätietoisesti niin Visulahden pientaloalueen kuin viimeksi Orijärven ”moderni puukaupunki” -kokonaisuuden suunnittelussa ja rakentamisessa. Ympäristöarvojen vahvaan asemaan kuuluu myös pääosin uusiutuvia energiavaroja hyödyntävä kaukolämmitys ja sähköntuotanto.

Kenkäveronniemen ja Pursialan alueelle on suunnittelukilpailun avulla toteutettu kaupunkipuisto, Mikkelipuisto. Puiston toteutuksessa yhdistettiin julkinen ja yksityinen toiminta.

Kaupunki voitti maailmanlaajuisessa Nations in Bloom kilpailussa vuonna 2002 erityispalkinnon ympäristövastuullisista toimintatavoistaan, jotka arvioitiin koko kilpailun parhaiksi.

Merkittävimpiä kulttuuritapahtumia ovat vuosittain lähinnä Pietarin Mariinski –oopperan varaan rakentuvat Mikkelin musiikkijuhlat sekä Ballet Mikkeli –tapahtuma. Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli on muutoinkin yksi kulttuurielämän keskipiste. Kaupungissa pidetään vuosittain myös maan merkittävin harrastajateatteritapahtuma, Työväen Näyttämöpäivät. Taidekeskus Salmela Mäntyharjussa tuo mainetta koko seutukunnalle.

Sykkivä sydän

Mikkelin seutu on vain parin tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Kehittyvät liikenneyhteydet linkittävät Mikkelin seutua luontevasti kaikkiin ilmansuuntiin. Alueen vetovoimaisuuden ovat huomanneet mm. monet vapaa-ajanasukkaat, jotka viettävät seudulla yhä enemmän aikaansa. Yhä useampi yritys miettii toimintojensa sijoittamista seudulle. Seudullisesti tuotetut erikoistuneet yrityspalvelut tukevat yritystoiminnan kehittämistä.

Mikkelin seudulla on kehitetty palvelutuotantoa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Aluekeskusohjelmassa toteutettu seutukaupunkihankkeen tavoitteena on ollut turvata palvelujen saatavuus ja laatu koko seudun alueella.

Joustava yhteistyö mahdollistaa Mikkelin seudun tavoitteiden toteuttamisen: Olla Järvi-Suomen sykkivä sydän, jossa yhdistyvät ainutlaatuinen järviluonto, monialainen edistyksellinen yritystoiminta, osaaminen sekä tehokas, yhteinen palvelutuotanto.