Etusivu ›› C.G.E. Mannerheim

C.G.E. Mannerheim

Päämajamuseo - C.G.E Mannerheim (1867-1951)

 

 

Askaisten Louhisaaressa 4.6.1867 syntynyt Carl Gustaf Emil Mannerheim vaikutti hyvin merkittävällä tavalla Suomen historiaan useissa eri vaiheissa. Venäjällä upseerinurallaan kenraaliluutnantiksi ylennyt Mannerheim palasi Suomeen 18.12.1917. Jo tammikuussa 1918 hänet nimitettiin Suomen Valkoisen armeijan ylipäälliköksi. Nuoren kansakunnan sisäiset jännitteet purkautuivat sodaksi tammikuussa 1918. Heti sodan alkuvaiheessa perustettiin Vaasaan päämaja, joka siirtyi rautateitse taistelujen mukana itään päin.

Sodan ratkaisutaistelu käytiin Tampereesta huhtikuussa 1918. Ylipäällikkö Mannerheim siirtyi päämajoineen Mikkeliin huhtikuun alkupuolella. Päämaja sijoittautui Mikkelin aseman läheisyydessä olleeseen Hotelli Seurahuoneeseen sekä Mikkelin kaupungintalolle. Päämaja toimi Mikkelissä toukokuun puoliväliin asti.

Mannerheimin johdolla järjestettiin Helsingissä 16.5.1918 voitonparaati. Toukokuun lopulla Mannerheim luopui ylipäällikkyydestä jouduttuaan kiistoihin valtionjohdon kanssa Suomen ulkopolitiikasta.

mli_museot_pm_mannerheim1.jpg

C.G.E. Mannerheim työhuoneessaan. Kuva:SA-kuva

 

Vuoden lopulla, 12.12.1918, Mannerheim nimitettiin valtionhoitajaksi ja hän toimi tässä asemassa ensimmäisiin presidentinvaaleihin asti. Valtionhoitaja Mannerheim vahvisti Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon.

Siviilielämään vetäytynyt Mannerheim kutsuttiin puolustusneuvoston puheenjohtajaksi vuonna 1931. Presidentti Svinhufvud myönsi Mannerheimille sotamarsalkan arvon vuonna 1933. Samana vuonna presidentti määräsi, että Mannerheimillä puolustusneuvoston puheenjohtajana oli oikeus antaa sotaväen päällikölle ohjeita, jotka koskivat operatiivisia valmisteluja sodan varalle.

Päämaja perustettiin ylimääräisten sotaharjoitusten yhteydessä 18.10.1939 puolustusministeri Juho Niukkasen määräyksestä. Neuvostoliiton hyökkäyksen jälkeen 30.11.1939 Suomi julistettiin sotatilaan ja marsalkka Mannerheim määrättiin Suomen puolustusvoimien ylipäälliköksi. Mannerheim ja päämaja siirtyivät Mikkeliin 3.12.1939.

Mannerheim oli jo 72-vuotias ottaessaan ylipäällikön tehtävät vastaan. Korkeasta iästään huolimatta Mannerheim hoiti tehtävänsä hyvin intensiivisesti. Työhuonee seensa Mikkelin keskuskansakoululle hän saapui n. klo 9 ja jätti työhuoneensa n. klo 22.30. Työpäivän katkaisivat vain lounas klo 12.30-14.00 ja päivällinen klo 19.30- 21.00. Hänen työpäiväänsä sisältyi lukuisia esittelyjä ja tilannekatsauksia. Päivittäisiä rutiineja rikkoivat jatkosodan aikana vierailut rintamille, joita hän teki omalla junallaan.

mli_museot_pm_mannerheim2.jpg

Kuva: SA-kuva

 

Sodan keskellä vietettiin myös ylipäällikön 75-vuotispäivää 4.6.1942 Immolassa. Merkkipäivää kunnioittivat läsnäolollaan tasavallan presidentti Risto Ryti ja hallitus pääministeri Jukka Rangellin johdolla. Silloiselle sotamarsalkka Mannerheimille myönnettiin Suomen marsalkan arvo. Paikalle saapui myös vähemmän toivottuna vieraana valtakunnankansleri Adolf Hitler. Kesän 1944 tapahtumat aiheuttivat sen, että Saksan kanssa sitoumuksia tehnyt tasavallan presidentti Risto Ryti erosi virastaan 1.8.1944, kun Mannerheim oli suostunut hänen seuraajakseen. Eduskunta valitsi Mannerheimin tasavallan presidentiksi 4.8.1944.

Hänestä tuli siirtymäkauden presidentti, jonka johdolla Suomi siirtyi rauhan kauteen. Mannerheimin terveys heikkeni kuitenkin nopeasti ja niin hänen presidenttikautensa jäi lyhyeksi. Terveydellisiin syihin vedoten hän erosi presidentin virasta 4.3.1946. Seuraavana kesänä hän vetäytyi hankkimaansa Kirkniemen kartanoon.

Syksyllä 1947 Mannerheimin terveys heikkeni edelleen ja hänet siirrettiin Tukholmaan leikattavaksi. Täältä Mannerheim matkusti Sveitsiin Glion sur Territet nimiseen kylään Montreaux'n kaupungin lähelle. Hän asettui asumaan Val-Mont klinikalle, jossa hän vietti lopun elämänsä tehden muutaman lyhyen vierailun Suomeen. Mannerheim kirjoitti muistelmansa Sveitsissä. Kirjoitustyössä hänellä oli lukuisia avustajia.

Hän sairastui syksyllä 1950 vieraillessaan Suomessa. Mannerheim ei täysin toipunut sairaudestaan, joka uusiutui tammikuussa 1951. Sairauden heikentämä Mannerheim kuoli sairaalassa Lausanneassa 28.1.1951. Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheim haudattiin sotilaallisin juhlamenoin Helsingissä 4.2.1951.

mli_museot_pm_mannerheim3.jpg

Tilannekatsaus ylipäällikön huoneessa. Kuva: SA-kuva