MIKKELIN KAUPUNGINKIRJASTO 140 VUOTTA

Lyhyt historiikki / koonnut Leila Utriainen 6.4.2004

Ajatuksen isä

Aloitteen suomalaisen kirjaston perustamisesta Mikkeliin teki 12.4.1864 virkaan astunut Mikkelin kaupungin ensimmäinen pormestari Julius Nygren. Kaupungissa toimi tuolloin yksityisin varoin ylläpidetty pari vuotta aikaisemmin perustettu ruotsinkielinen kirjasto.

Nimen kehitys

Kaupungin asukkaiden lahjoittamilla varoilla perustettu kaupungin ensimmäinen suomalainen kirjasto, joka nimettiin "Mikkelin kaupunnin Porwarien kirjastoksi" avattiin 16.7.1864. Vuonna 1889 kirjaston nimeksi otettiin Mikkelin kaupungin kansankirjasto. Vuonna 1914 kansankirjasto muutettiin kantakirjastoksi ja vuonna 1936 kaupunginkirjastoksi.

Vuonna 1974 Mikkelin kaupunginkirjasto sai maakuntakirjasto-oikeudet ja nimi kuului kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Maakuntakirjaston toiminta-alueeksi määrättiin Mikkelin lääni, nykyinen Etelä-Savo. Kirjaston nimi muutettiin jälleen vuoden 2001 alusta, nyt vastaamaan lääninjakouudistuksen jälkeistä tilannetta muotoon Mikkelin kaupunginkirjasto – Etelä-Savon maakuntakirjasto.

Lähikirjastot

1952 Lähemäen kirjasto
1972 Siekkilän kirjasto
1989 Kaituenmäen kirjasto
2001 Rantakylän, Otavan, Kalvitsan ja Anttolan kirjastot
2004 Ristiinan kirjasto on Mikkelin kaupunginkirjastoa Ristiinan kunnan ja Mikkelin kaupungin yhteistoimintasopimuksen perusteella.

Laitoskirjastot

1963 Mikkelin lääninsairaalan potilaskirjasto, vuodesta 1966 Mikkelin keskussairaala. Kirjasto lakkautettiin 1995.

1985 Moision ja Tuukkalan sairaaloiden potilaskirjastot tulivat Mikkelin kaupungin vastuulle Mikkelin kaupungin ja maalaiskunnan osaliitoksen myötä. Tuukkalan laitoskirjasto lakkautettiin 1996.

Toimipisteet ja henkilöstö

140-vuotiaalla kirjastolla on kymmenen toimipistettä: Pääkirjasto, Anttolan, Kaituenmäen, Kalvitsan, Lähemäen, Otavan, Rantakylän, Ristiinan, Siekkilän lähikirjastot sekä Moision laitoskirjasto. Lisäksi käytössä on kaksi kirjastoautoa.

Henkilöstömäärä on kasvanut vuoden 1864 yhdestä työntekijästä 42:een vakinaiseen työntekijään, joista 13 on korkeakoulututkinnon suorittaneita kirjastonhoitajia, 25 on kirjastovirkailijoita, joilla on keskiasteen koulutus. Muuta henkilökuntaa on 4:n vakanssin verran. Kirjaston henkilökunnan kelpoisuusehdot on määritelty kirjastoasetuksessa (KirA 1078/98 § 4).

Aineistokokoelma

Aineistokokoelma on kasvanut perustamisajankohdan 195 kirjasta 373 183 kappaleen aineistoksi, josta kirjoja on 88 %. Muu aineisto koostuu musiikki- ja muista äänitteistä, videoista, CD-ROM- ja DVD-tallenteista.