 |
             |
|
Elävä rautakausi - Rautakauden ruokapöytä RAUTAKAUDEN RUOKAPÖYTÄ
Leivät Arkeologisten luulöytöjen perusteella pystytään selvittämään, mitä eläimiä ihmiset ovat aikoinaan kasvattaneet. Viljelyskasveja voidaan selvittää siitepölystöjä ja makrofossiileja analysoimalla. Päätelmiä muinaisista ruokatottumuksista voi tehdä myös kotitalousastioiden muodon perusteella sekä astioissa olevaa karstaa ja perinneruokareseptejä tutkimalla. Rautakaudella tunnettiin samat kotieläimet ja viljalajit kuin nykyäänkin. Ruokalistassa olivat myös erilaiset kalat, riistaeläimet ja villien lintujen munat. Lisäksi viljeltiin kaskinaurista, härkäpapua, hernettä ja sipulia. Makua ruokiin saatiin villiyrteistä, katajanmarjoista, kuminasta, ruoho- ja valkosipulista. Makeutta saatiin hunajasta ja mahlasiirapista, suolaisuutta ainakin suolaheinästä. Viikinkiajalla osattiin jo rakentaa umpinainen, leivänpaistoon sopiva uuni. Ruotsista levisi 1000 - 1200-luvuilla jKr. savuhormilla varustettu uunityyppi. Liesissä oli savella tiivistetty, oksapunoksesta tai hirrestä tehty kipinäsuoja. Ruoka kypsennettiin usein maakuopassa nuotion alla, tai rautapadassa tulen yllä. Ruokia ja juomia tehtiin myös hapattamalla ja käyttämällä. |
|