![]() |
|
|
Etusivulle KIRJALLISUUTTA Yleisteoksia Suomen esihistoriasta ja rautakaudesta Suomen historia, osa I. Weilin & Göös. Espoo 1984. Matti Huurre: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. 5. uud.p. Otava. Helsinki 1995. Jari Hyvärinen: Hirsilinnojen aika. Otava. Keuruu 1988. Pohjan poluilla. Suomalaisuuden juuret nykytutkimuksen mukaan. Toim.
Paul Paula Purhonen: Kristinuskon saapumisesta Suomeen. Uskontoarkeologinen tutkimus. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 106. Helsinki 1998. Jussi-Pekka Taavitsainen: Ancient Hillforts of Finland. Problems of Analysis, Chronology and Interpretation with Special Reference to the Hillfort of Kuhmoinen. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 94. Helsinki 1990. Itä-Suomen esihistoriaa Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander: Esihistorian vuosituhannet Savon alueella.
Savon historia I. Matti Huurre: Kainuun historia, osa I: Esihistoria. Kainuun maakuntaliitto. Kajaani 1986. Leena Lehtinen: Opas Etelä-Savon esihistoriaan. Savonlinnan maakuntamuseo. Imatra 1989. Toim. Lehtinen L. ja Nousiainen P.: Kalmistojen kertomaa. Rautakautinen Mikkelin seutu idän ja lännen välissä. Savonlinnan maakuntamuseo ja Suur-Savon museo. Mikkeli 1994. Aleksanteri Saksa: Rautakautinen Karjala. Muinais-Karjalan asutuksen synty ja varhaiskehitys. Studia Carelica humanistica 11. Joensuun yliopisto 1998. Pirjo Uino: Ancient Karelia. Archaeological Studies. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 104. Helsinki 1997. Maakuntaliittojen julkaisemat kuntakohtaiset muinaisjäännösluettelot, joissa on myös peruskarttaotteet. Maakuntamuseoiden julkaisusarjat, joissa usein julkaistaan arkeologisia tutkimuksia esitteleviä artikkeleja.
Muinaisjäännösten suojelu ja siitä vastaavat museoviranomaiset yhteystietoineen: Suomesta tunnetaan nykyisin noin 14 000 esihistoriallisen ajan kiinteää muinaisjäännöstä ja niitä löydetään jatkuvasti lisää. Suomen kaikki maastosta löytyvät esihistorialliset muinaisjäännökset on suojeltu muinaismuistolain nojalla. Tämä merkitsee sitä, että muinaisjäännöksen kaikenlainen vahingoittaminen esimerkiksi kaivamalla, siirtämällä, peittämällä, sotkemalla tai raaputtamalla on kielletty. Myös hylyt ja muut vedenalaiset muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja. Maasta löydetyt yli sata vuotta vanhat esineet, joiden omistajaa ei tiedetä, kuuluvat myös valtiolle ja ne tulee toimittaa Museovirastoon, joka valvoo lain mukaan muinaisjäännösten suojelua. Suojelussa ja neuvonnassa työssä avustavat paikallistasolla maakuntamuseot. Mikäli löydät maasta kohteen, jota epäilet esihistorialliseksi muinaisjäännökseksi, ota välittömästi yhteys lähimpään maakuntamuseoon tai Museovirastoon.
Museovirasto Itä-Suomen maakuntamuseot: Mikkelin kaupungin museot, Suur-Savon museo Etelä-Karjalan museo Kainuun Museo Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Kymenlaakson maakuntamuseo Savonlinnan maakuntamuseo
Kivikaudesta: Elävä kivikausi Suomen esihistoriasta: Suomen Kansallismuseon opetuspaketti Lounais-Suomen esihistoriamatkailun kohderekisteri Ajankohtaista tietoa myös Museoviraston kotisivuilla Katso myös yliopistojen arkeologian oppiaineiden kotisivut Useilla museolla on omat arkeologiaa esittelevät sivut, ks. esim. Kaikkien Suomen museoiden yhteystiedot: Arkeologisia linkkejä: http://www.oulu.fi/library/virtuaalikirjasto/arkeologia/arkeolo.htm Ruotsin esihistorian kylistä: Mikkelin seudun rautakaudesta ja historiasta: Esihistorian keramiikasta: Esihistorian kronologiataulukko ja mm. muinaisjäännöskuvia: |
|