Takaisin

ASUTUS JA MUINAISLINNAT

    Rautakaudella asutus tihentyi erityisesti Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Satakunnassa. Tällä alueella maanviljelys ja karjanhoito olivat jo tärkeimpiä elinkeinoja. Itä-Suomessa asutuksen keskusalueeksi muodostui Mikkelin seutu.

    Rautakauden asutuksesta ja ihmisistä saadaan runsaasti tietoa muinaisia kalmistoja eli hautausmaita tutkimalla. Itse haudatuista ihmisistä ei ole yleensä jäljellä mitään, mutta vainajille hautoihin mukaan laitetut metalliesineet, korut ja keramiikka-astiat sisältävät tietoa pukeutumisesta ja arkipäivän elämästä.

    Otavan linnavuori on rautakautinen vartiolinna.
    Kuva: Timo Kilpeläinen

    Muinaislinnoiksi eli linnavuoriksi nimitetään vartio- ja pakopaikkoina pidettyjä isoja mäkiä, joita käytettiin rautakauden lopulla. Kaikki Suomen linnavuori- nimiset paikat eivät ole muinaislinnoja, vaan mäki on saanut nimensä muhkean ulkonäkönsä ansiosta. Varmoja rautakaudella käytettyjä linnavuoria tunnetaan Itä-Suomesta seitsemän. Joskus linnan ympärille rakennettiin valleja, jotta oltaisiin paremmin suojassa vihollisen hyökkäyksiltä. Vallitusta on jäljellä mm. Sulkavan Pisamalahden linnavuorella, joka on yksi Suomen suurimpia muinaislinnoja.

    Tällaista on voinut ollut rautakauden muinaislinnan
    puolustaminen. Piirros esittää Janakkalan Hakoisten
    linnaan ruotsalaisten 1200-luvulla tekemää hyökkäystä.
    Kuva: Jari Hyvärinen: Hirsilinnojen aika. Otava,
    Keuruu 1998.

    Tehtäviä

    1. Esihistorialliset ihmiset saivat yleensä esineitä hautaan mukaansa. Miksi nykyisin ei vainajalle enää laiteta esineitä hautaan?
    2. Milloin rautakausi loppui Itä Suomessa? Entä Länsi-Suomessa?
    3. Piirrä kuva rautakautisesta linnavuoresta vallituksineen.
    4. Linnavuoret ovat yleensä vesistöjen varsilla. Minkähän takia?


    © 2000 Mikkelin museot. Tekninen toteutus: WSOY Koulukanava Oy