|
Anttola, Mikkelin maalaiskunta ja Mikkelin kaupunki yhdistyivät uudeksi Mikkelin kaupungiksi 1.1.2001. Haukivuori liitettiin Mikkelin 1.1.2007. Uusi Mikkeli on Suomen 2. suurin loma-asuntokunta ja vilkkaimpia kesämökkikuntia.Omarantaisia loma-asuntoja kaupunkialueella on noin 4700 kpl. Rantaviivaa on vajaat 4000 km.
Suurimpia järviä kunnan alueella ovat mm. Saimaa, Puulavesi ja Kyyvesi.
Maankäyttö- ja rakennuslaki (astui voimaan v. 2000) määrää, ettei rannalle saa rakentaa ilman kaavaa (poikkeuksena rantasaunan rakentaminen rantatontille, jossa on jo olemassa lomarakennus). Kunta pyrkii laatimaan lähivuosina rantayleiskaavat vielä kaavoittamattomille ranta-alueille.
Haja-asutusluonteista rantarakentamista ohjataan rantayleiskaavalla ja ranta-asemakaavalla. Ranta-asemakaava on yleensä maanomistajan teettämä detaljikaava.
Vahvistettuja rantaosayleiskaavoja:
Kyyveden rantaosayleiskaava, vahvistunut 1997
Metsähallituksen ym. rantoja kunnan länsiosassa, vahvistunut 1998
Rauhajärven osayleiskaava, vahvistunut 1998
Luonterin rantaosayleiskaava, vahvistunut 1998
Syysjärvi-Toplanen osayleiskaava, hyväksytty 2000
Anttolan eteläosan rantaosayleiskaava, hyväksytty 2000 sekä
Anttolan eteläisten ja itäisten pienalueiden rantaosayleiskaava, hyväksytty 2000
Hanhijärvi-Saarijärvi-alueen rantaosayleiskaava, hyväksytty 2001
Saimaan ym. alueiden rantaosayleiskaava, hyväksytty 2001
Sairilan osayleiskaava, hyväksytty 2003
Anttolan kirkonkylän ympäristön yleiskaava, hyväksytty 2003
Yleiskaavoja on laadittu n. 1300 rantakilometrille, mihin uusia tontteja sisältyy yli tuhat.
Maanomistajien teettämiä ranta-asemakaavoja on 32 kpl. Näillä kaava-alueilla on rakentamattomia rantarakennuspaikkoja yli 200 kpl.
Rantarakentamisoikeuden määrittämisessä lähdetään liikkeelle vuoden 1959 kiinteistöjaotuksesta, jolloin tuli voimaan edellinen rakennuslaki.
Keskeinen tavoite rantarakennusoikeuden määrittämisessä on maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Rantarakentamisoikeus on riippuvainen rannan laadusta, muodosta ja ranta-alueen edessä olevasta vapaasta vesistönäkymästä. Rakentamiseen oikeuttava mitoittava rantaviiva muunnetaan todellisesta rantaviivasta vähentämällä rantaviivan pituudesta kapeiden lahtien ja niemien osuudet sovituin kertoimin.
Mitoituksena käytetään suurilla järvillä (Saimaa, Puula ) 5 rakennuspaikka/muunnettu rantaviivakilometri. Pienimmillä järvillä käytetään mitoituslukuna 4 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri.
Kaavojen lisäksi rantarakentamista ohjataan myös rakennusjärjestyksellä.
Mikkelin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2001.
Rakennusjärjestyksessä on säädetty mm. rakennusten sijoittamisesta ja sopeutumisesta ympäristöön. Lomarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä ja omakotitalon etäisyyden vähintään 50 metriä sekä sijainnin sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Saunan tai muun yksikerroksisen talousrakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m2 ja pohjapinta-ala enintään 35 m2, saa kuitenkin rakentaa vähintään 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta, mikäli rakennus muuten sopeutuu ympäristöön.
Yhteenvetona uuden Mikkelin rantarakentamisesta voidaan todeta, että laadittujen kaavojen mukainen yli 2000 tontin rakennuspaikkareservi on varsin huomattava, ja kun lisätään em. rakennuspaikkojen määrään kaavoittamattomien järvien rannat, riittänee rantatonttireservi pitkälle tulevaisuuteen tuleville sukupolville ja Mikkelin seutu säilyy suosittuna lomanviettoalueena.
Lisätietoja rantarakentamisesta:
Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnasta ja kaupunkisuunnittelusta (015) 1941.
|
