| Ilman laatu Mikkelin keskustassa |
Hengitettävää pölyä (PM10) mitattiin Mikkelissä Porrassalmenkadun mittauspisteessä vuosina 2009 - 2010. Mittaukset siirtyivät vuoden 2011 alussa Savonlinnaan, jossa mittauksia tehdään vuosien 2011 - 2012 aikana. Vuonna 2013 vuorossa on mittaukset Pieksämäellä. Etelä-Savon alueen mittauksista huolehtii J.P.Pulkkisen Kalibrointi Ky.
Etelä-Savon alueen tulokset ovat nähtävissä Ilmatieteen laitoksen ylläpitämässä ilmanlaatuportaalissa.
Mikkelin ilmanlaadun yhteenvetoraportti vuosilta 2003 - 2006
Ilmanlaadun mittausraportti Mikkeli vuosi 2009
Mikkelin ilmanlaadun mittaustulokset vuodelta 2010
Mikkelin ilmanlaadun kehitykseen voit tutustua vuonna 2003 valmistuneen bioindikaatioselvityksen avulla.
Lisätietoja voi kysyä Mikkelin seudun ympäristöpalveluista, puh. 044 7944 702 (ympäristötarkastaja Marita Savo).
| Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakuntien yhteinen ilmasto-ohjelmatyö |
Lisätietoja oheisesta linkistä.
Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) ovat toteuttaneet yhdessä Ilmasto-opas.fi -portaalin. Ilmasto-opas.fi kokoaa hajallaan olevaa tutkimusperäistä ilmastonmuutostietoa yhtenäiseen muotoon. Samalla tuotetaan käytännön työkaluja kunta- ja aluetason suunnitteluun ja päätöksentekoon. Portaalin kautta voidaan tarkastella ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia paikallisella tasolla.
| Ilmasto- ja energiastrategia |
Mikkelin kaupungin ilmasto- ja energiastrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 14.6.2010.
Hyviä saavutuksia:
Mikkelin kaupunki syö luomua
|
12.8.2010 Vihreä Lanka
Mikkelin kaupungin ruokapalvelu on siirtynyt ensimmäisenä tarjoamaan luomuruokaa. Luomuruokaa on tarjolla kaikissa kaupungin päiväkodeissa, kouluissa, henkilöstöravintoloissa, palvelutaloissa ja vanhusten ateriapalveluissa.
Luomutuotteiden käytön uskotaan kiillottavan julkisen ruokapalvelun kuvaa asiakkaiden silmissä.
Mikkelin kaupungin keittiöt kuuluvat Portaat luomuun -ohjelmaan, jonka tavoite on lisätä luomun osuutta ammattikeittiöissä.
Ohjelman hankepäällikön Marja-Riitta Kottila sanoo, että suurimpia ongelmia luomun käytössä ammattikeittiöissä on, ettei toimitusketju toimi kunnolla. Keittiöt joutuvat usein turvautumaan moniin tavaran toimittajiin.
"Toivomme, että kun isommat keittiöt kiinnostuvat luomusta, niin se synnyttää kysyntää tukkuihin ja valmistajille ja edesauttaa myös toimitusketjua. Toivomme myös että ammattikeittiö näkee roolinsa niin että se voi vaatia luomua,"
Luomupyrkimyksiä on ollut myös muissa kaupungeissa. Helsinki suunnittelee nostavansa luomuruuan osuuden koulu- ja päiväkotiruokailuissa puoleen vuoteen 2015 mennessä.
| Mikkeli palkittiin uusiutuvan energian edelläkävijänä |
Mikkelin kaupunki on voittanut ensimmäisen palkinnon Uusiutuvan Energian Kunta 2010 –kilpailussa. Mikkeli voitti sarjan, jossa palkittiin eniten uusiutuvaa energiaa käyttävä kunta. Palkinto luovutettiin 15.9.2010 Kuntamarkkinoiden yhteydessä Helsingissä järjestetyssä ”Kunta ja uusiutuva energia –seminaarissa Mikkelin kaupunginjohtajalle Kimmo Mikanderille. Sarjassa palkittiin kunta, jossa lämpölaitoksen uusiutuvilla energialähteillä tuotetun lämmön osuus kokonaistuotannosta oli suurin.
Palkitsemisperusteissa todettiin, että Mikkelin kaupungin kokonaan omistaman Etelä-Savon Energia Oy:n (ESE) ja erityisesti sen Pursialan voimalaitoksen puuperäisten polttoaineiden osuutta on kasvatettu systemaattisesti 1990-luvulta lähtien, ja tällä hetkellä se on 65 prosenttia. Tavoitteena on kasvattaa osuutta tänä vuonna viitisen prosenttia.
Pursialan voimalaitoksen alhaisten kasvihuonepäästöjen ansiosta Mikkelin kaupungin asukkaiden kasvihuonepäästöt ovat noin puolet valtakunnan keskiarvosta. Voimalaitoksen käyttämästä polttoaineesta valtaosa tulee lähialueiden metsästä, millä on iso merkitys alueen lämpöenergiayrittäjille.
Uusiutuvan Energian Kunta 2010 –kilpailun järjestivät Energiateollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Yrittäjät ry, Työ- ja elinkeinoministeriö ja Ympäristöministeriö. Kilpailusarjoja oli kaikkiaan neljä, ja tavoitteena on edistää uusiutuvan energian käyttöä kunnissa ja tuoda esille myönteisiä käytännön esimerkkejä.
Maakuntakohtaisia ja kaupunkikohtaisia (mm. Mikkeli) kasvihuonekaasupäästöjä voi seurata oheisesta linkistä:
CO2-raportti kertoo viikoittain Suomen kasvihuonekaasujen (CO2, CH4, N2O) päästöt. Laskennassa ovat mukana päästöt, joihin kuluttajat voivat helposti vaikuttaa: sähkönkulutus, käyttöveden ja rakennusten lämmitys sekä tieliikenne. Nämä sektorit muodostavat noin puolet Suomen kaikista päästöistä. Teollisuuden, maatalouden ja jätehuollon päästöt eivät ole mukana.
Päästöt ilmoitetaan taulukoissa CO2-ekvivalenttitonneina. Ekvivalenttitonni kertoo kasvihuonekaasujen päästöt yhteismitallistettuna hiilidioksiditonneiksi.
|
