| OHJEET RUOPPAUSTEN TOTEUTTAMISEKSI |
Hirvensalmi, Mikkeli, Ristiina, Mäntyharju, Pertunmaa ja Suomenniemi
| Vesistössä tehtävistä toimenpiteistä säädetään vesilaissa |
Vuoden 2011 alusta astui voimaan uusi vesilaki (587/2011). Vesilain 2 luvun 6 §:ään on kirjattu ruoppauksia koskeva pääsääntö. Oikeus ruopata omistamansa rannan edustalla perustuu ns. veden yhteiskäyttöoikeuteen. Vesilain mukaan: ”Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta kärsivä saa ilman vesialueen omistajan suostumusta suorittaa haitan poistamiseksi tarpeellisen toimenpiteen vesistön tilan ja käyttömahdollisuuksien parantamiseksi”. Oikeuksien rinnalla kulkevat vastuut. "Oikeuden edellytyksenä on, että toimenpide ei 3 luvun 2 tai 3 §:n nojalla edellytä lupaa eikä työn suorittamisesta aiheudu omistajalle huomattavaa haittaa tai ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua ympäristön pilaantumista vesialueella"
Osalle hankkeista tarvitaan edellenkin ns.vesitalouslupa. Ruoppausten osalta suunnitellusta hankkeesta pitää tehdä vesialueen omistajalle ja alueelliselle Ely-keskukselle ilmoitus 30 päivää ennen suunnitellun hankkeen toteuttamista. Ilmoituksen perusteella Ely-keskus tekee tulkinnan hankkeen lupatarpeesta. Uuden lain aikana ilmoituksia kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ei siis enää tehdä.
Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen alueella ilmoituksia ottavat vastaan Etelä-Savon ELY-keskus (Mikkeli, Ristiina, Hirvensalmi, Mäntyharju ja Pertunmaa) ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus (Suomenniemi).
Yhteystiedot:
Etelä Savon ELY-keskus: puhelinvaihde 020 6360 120
Postiosoite: PL 164, 50101 Mikkeli
Käyntiosoite: Jääkärinkatu 14, 50100 Mikkeli
Kaakkois-Suomen ELY-keskus: puhelinvaihde 020 6360 090
Postiosoite: PL 1041, 45101 Kouvola
Käyntiosoite: Salpauselänkatu 22, 45100 Kouvola
http://www.ely-keskus.fi/fi/Sivut/default.aspx
Ilmoitus vesirakennustyöstä-kaavake (pdf-tiedosto):
Sisällöllisesti ruoppausilmoitus säilyi entisen kaltaisena ja hankkeen suunnittelussa voidaan soveltaa vanhoja ohjeita ja kaavakkeita.
Vesilakiuudistusta on tarkemmin selostettu seuraavilla valtion ympäristöhallinnon sivuilla olevassa tiedotteessa:
Uusi vesilaki voimaan - http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=398853&lan=fi&clan=fi
Ohessa ote vanhoista ympäristöpalveluiden ruoppausohjeista:
| Ilmoituksessa tulee olla seuraavat tiedot: |
- ruoppauttajan nimi, osoite ja puhelinnumero
- kunnan, kylän ja tilan nimi sekä RN:o jonka edustalla ruopattava alue sijaitsee
- aluekartta, johon on merkitty ruopattavan alueen koko, muoto ja syvyys ennen ja jälkeen ruoppaamisen, naapuritonttien sijainti, ruoppausmassojen määrä, laatu ja sijoituspaikka, ruoppausajankohta ja ruoppausmenetelmä
- maininta, onko asiasta tehty samansisältöinen ilmoitus vesialueen omistajalle, alueen kalastuskunnalle ja rajanaapureille sekä näiltä mahdollisesti saadut kirjalliset suostumukset ruoppaukseen.
Ilmoituksen voi tehdä ympäristöpalvelujen toimipisteestä saatavilla lomakkeita (liite 2). Ilmoituksen perusteella valvova viranomainen tekee tulkinnan hankkeen luvanvaraisuudesta ja antaa asiasta lausunnon. Lausunnossa voidaan antaa lisäksi työtapaa, ajoitusta yms. haittojen minimoimiseen tähtääviä määräyksiä. Pienehköt, kooltaan 50 –200 kuutiometrin ruoppaukset käsittelee ympäristöpalvelut -yksikkö. Tätä suuremmat hankkeet siirretään Etelä-Savon ympäristökeskuksen käsiteltäväksi.
Tästä aiheesta enemmän ympäristöhallinnon vesitalousasioita käsittelevillä sivuilla.
| Vesialueen omistaa osakaskunta |
Vaikka ruoppauttaja yleensä omistaakin ns. omarantaisen tontin, toimitaan ruoppaushankkeissa yhteisesti omistetulla vesialueella. Vesialueen raja määräytyy keskiveden mukaisen rantaviivan perusteella ja useimmissa tapauksissa se poikkeaa tilan vesistön puoleisesta kiinteistörajasta. Vesialueen omistaa ja vesistön hoidosta vastaa järjestäytynyt tai järjestäytymätön osakaskunta. Järjestäytymättömän osakaskunnan puhevaltaa käyttää vesistön käytön osalta yleensä alueella toimiva kalastuskunta. Osakaskunta tekee keskeiset linjaukset alueellaan noudatettavista toimintatavoista. Suhtautuminen ruoppauksiin vaihtelee osakaskunnittain. Osakaskunnan kannattaakin sopia etukäteen kokouksessaan, tarvitaanko yksittäisille ruoppaushankkeille sen suostumus ja valtuutetaanko joku luottamushenkilö antamaan suostumukset. Päätökset pyydetään lähettämään tiedoksi ympäristöpalvelut -yksikköön.
| Muuta ruoppausten suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitavaa |
Ruoppaukset pitää suunnitella niin, että niistä koituvat haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Ruoppauksen ajankohta, toteutustapa, asutus ja luonnonolot vaikuttavat haittoihin tapauskohtaisesti. Seuraavia yleisiä suunnitteluperiaatteita kannattaa noudattaa:
Läjitysalueet kannatta varata riittävän suuriksi ja riittävän kauas rantaviivasta, ettei liete pääse valumaan takaisin vesistöön tulva-aikanakaan. Varsinkin imuruoppauksessa syntyy vesipitoisia lietteitä, jotka vaativat laajat saostusaltaat. Lietteiden läjitykseen tarvitaan maanomistajan lupa. Ruoppausmassojen läjittäminen tai kasaaminen penkereiksi vesialueelle vaatii pääsääntöisesti ympäristölupaviraston luvan.
Viranomaisten lausunto lupatarpeesta koskee ilmoituksen mukaista hanketta. Ruoppausalue pitää merkitä maastoon etukäteen. Muun muassa rantaviivan muuttaminen on luvanvaraista. Keskiveden mukaisen rantaviivan paikka pitää olla selvillä jo ilmoitusvaiheessa.
Haitat korostuvat alueilla, jossa loma-asuntoja on tiheästi. Vähiten haittoja koituu kun ruoppaus toteutetaan talvella tai muulloin uimakauden ulkopuolella.
Matalalle lietteiselle alueelle tehty kaivanto täyttyy nopeasti uudelleen lietteellä. Suunnitteluvaiheessa kannattaa maastossa tehtävillä syvyys ym. kartoituksilla etukäteen arvioida saavutetaanko ruoppauksilla pysyvää etua.
Aiheesta enemmän:
Suomen ympäristökeskuksen ruoppausohje
|
