Noin 10 000 eKr.

- sulavan jään reuna oli nykyisen Suomen etelärannikon kohdalla.


Noin 8000 eKr.

- jään reuna oli Salpausselkien kohdalla.


Noin 7000-4200 eKr.

- vanhempi (esikeraaminen) kivikausi.


Noin 6500-4200 eKr.

- Suomusjärven kulttuuri.


Noin 4000-2000 eKr.

- kampakeraaminen aika.


Noin 1500-500 eKr.

- pronssikausi.


Noin 500 eKr.-1300 jKr.

- rautakausi.


Noin 800-1000

- viikinkiretket.


Noin 1000

- kristinusko voittaa Novgorodissa ja Pohjoismaissa.


Noin 1050-1150/1300

- ristiretkiaika.


1155

- ruotsalaisten ensimmäinen ristiretki Suomeen vanhan tutkimuksen mukaan.


1164

- perustettiin Upsalan piispanistuin.


1227

- Novgorodin ruhtinas Jaroslav II pakotti Karjalassa väestöä kasteelle.
- Suomen vanhimman kaupungin, Turun, oletettu perustamisvuosi.


1238/39 tai 1258-59

- ns. toinen eli Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen.


Noin 1250

- ensimmäinen luostari (dominikaaninen) perustettiin Suomeen.


1277

- pirkkalaiset saivat yksinoikeuden lappalaisten verottamiseen.


1293

- Ruotsin marski Tyrgils Knuutinpoika teki Suomen suuntaan kolmannen ristiretken, valloitti Karjalan ja perusti Viipurin linnan.


1323

- Ruotsin ja Novgorodin välinen rauhankirja allekirjoitettiin Pähkinäsaaressa 12.8.


1344

- Suomesta käytettiin ensi kerran nimeä Österlandia (Itämaa).


1347

- maanlaki, ensimmäinen yhtenäinen kirjoitettu laki Ruotsissa.


1362

- suomalaiset saivat oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin.


1397-1521

- pohjoismainen Kalmarin unioni.


1412-52

- Maunu II Tavast Turun piispana.


1435

- Ruotsissa kutsuttiin ensi kertaa porvareita ja talonpoikia valtiopäiville Arbogaan.


1480

- Iivana III yhdisti Venäjän.


1496-97

- nk. vanha viha.


1520

- Tukholman verilöyly.


1523-1560

- Kustaa Vaasa Ruotsin kuninkaana.


1527

- Västeråsin valtiopäivillä vakiinnutettiin uskonpuhdistus.


1543

- ilmestyi Tukholmassa Mikael Agricolan ABC-kiria.


1544

- kuninkuus tuli Ruotsissa perinnölliseksi.


1548

- ilmestyi Mikael Agricolan suomentama Uusi testamentti (Se Wsi Testamenti).


1550

- perustettiin Helsinki.


1554

- Suomi jaettiin kahteen hiippakuntaan: Turku ja Viipuri.


1555-1557

- sota Venäjää vastaan.


1556-63

- Juhana Suomen herttuna.


1560-68

- Eerik XIV Ruotsin kuninkaana.


1568-94

- Juhana III Ruotsin kuninkaana.


1570-1595

- ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjän kanssa.


1593

- luterilaisuudesta tuli Upsalassa valtakunnan uskonto.


1594-99

- katolinen Sigismund Ruotsin kuninkaana. Unioni Puolan kanssa.


1595

- Täyssinän rauha Suomen ja Venäjän kesken.


1596-1597

- nuijasota. Klaus Fleming toimi Suomen käskynhaltijana.


1599-1617

- Venäjän sota.


1611-32

- Kustaa II Adolf Ruotsin kuninkaana.


1614

- Suomen kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin.


1617

- Stolbovan rauha (Savosta tuli sisämaan maakunta).
- Säädettiin valtiopäiväjärjestys.


1623

- perustettiin Turun hovioikeus.


1632-54

- Kristiina Ruotsin kuningattarena.


1634

- säädettiin Ruotsin valtakunnan hallitusmuoto, jonka mukaan
Suomi jaettiin viiteen lääniin.


1637-40 ja 1648-51

- Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä.


1638

- järjestettiin Suomen postilaitos.


1640

- Turun akatemia perustettiin.


1642

- koko Raamattu ilmestyi Suomeksi.


1654-60

- Kaarle X Kustaa Ruotsin kuninkaana.


1660-97

- Kaarle XI Kustaa Ruotsin kuninkaana.


1682

- Ruotsin säädyt tunnustivat kuninkaan yksinvaltiuden.
- Ison reduktion mukaisesti myös Suomessa peruutettiin kaikki kreivi- ja vapaaherrakunnat ja muut suuremmat läänitykset.
- Ruotujakolaitos perustettiin.


1686

- vahvistettiin kirkkolaki. Se oli voimassa vuoteen 1869.


1695-97

- suurten katovuosien aikana noin kolmasosa Suomen kansasta menehtyi nälkään ja sairauksiin.


1697-1718

- Kaarle XII Ruotsin kuninkaana.


1700-21

- suuri Pohjan sota.


1709

- Pultavan tappio.


1710-21

- isoviha.


1719-72

- vapauden aika. Hallitusmuodossa kumottiin itsevaltius 1719.


1721

- Uudenkaupungin rauha. Ruotsin suurvalta-aseman loppu.


1723

- säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.


1734

- valtakunnan yleinen laki.


1741-43

- hattujen sota. Elisabetin manifesti. Pikku viha.


1743

- Turun rauha.


1749

- tuomiokapitulit alkoivat hallituksen määräyksen mukaisesti pitää tarkkaa väestötilastoa valtakunnan taulustolaitosta varten (ensimmäisenä maailmassa).
- Suomenlinnan rakentaminen aloitettiin Augistin Ehrensvärdin johdolla.


1753

- Ruotsin valtakunnassa otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri.


1757

- Ruotsissa annettiin isojakoasetus.


1765

- Anders Chydenius julkaisi ruotsiksi kirjasen Kansallinen voitto.


1771

- alkoi ilmestyä Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar utgifne av et Sällskap i Åbo.


1771-92

- Kustaa III Ruotsin kuninkaana.


1772

- Kustaa III:n vallankaappaus.


1775

- läänijako uusittiin ja läänien luku määrättiin kuudeksi.


1775

- Suomea varten säädettiin oma isojakoasetus.
- Antti Lizeliuksen toimittama ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti alkoi ilmestyä, mutta lakkasi jo seuraavana vuonna.


1780

- eversti Yrjö Maunu Sprengtporten erosi Ruotsin armeijasta ja keskittyi itsenäisyysajattelun kehittelyyn. Hän siirtyi Venäjälle 1786.


1788-90

- käytiin Kustaan sota Venäjää vastaan. Sen aikana esiintyi oppositioryhmä Anjalan liitto.


1789

- valtiopäivillä tuomittiin Anjalan miehet ja hyväksyttiin Yhdistys- ja vakuuskirja.
- Ruotsi-Suomen joukot saivat voiton Porrassalmella ja Ruotsinsalmen meritaistelussa.


1792-1809

- Kustaa IV Adolf Ruotsin kuninkaana.


1797

- perustettiin Suomen talousseura.


1808

- alkaneessa Suomen sodassa venäläiset valloittivat vuoden loppuun mennessä koko Suomen.


1809

- Porvoon valtiopäivillä (25.3.-19.7.) Venäjän keisari antoi Suomelle autonomian.
- Haminan rauha 17.9.


1809-1825

- Aleksanteri I Suomen suuriruhtinaana.


1811

- perustettiin Vaihetus-, Laina- ja Depositioni-konttori, josta myöhemmin tuli Suomen Pankki.


1812

- Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä muun Suomen yhteyteen.
- Helsingistä tehtiin Suomen pääkaupunki.


1816

- hallituskonseljin nimeksi tuli Keisarillinen Suomen Senaatti.


1822

- tulevat suurmiehet Elias Lönnrot, J.L. Runeberg ja J.V. Snellman kirjoittautuivat Turun akatemiaan.


1825-55

- Nikolai I Suomen suuriruhtinaana.


1827

- Turku paloi.


1828

- yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin.


1831

- uusi läänijako. Maa jaettiin kahdeksaan lääniin.


1831

- perustettiin Suomen Kirjallisuuden Seura.


1835

- ilmestyi Kalevalan ensimmäinen laitos.


1840

- Ruotsin raha poistettiin liikenteestä ja hopearuplasta tuli ainoa käypä maksuväline.
- Perustettiin Mustialan maatalousopisto.


1843

- annettiin uusi koulujärjestys.


1844-1846

- ilmestyi Snellmanin sanomalehti Saima.


1848

- Maamme-laulu laulettiin ensi kerran ylioppilaiden Kukan päivän juhlassa.
- J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät.


1854

- perustettiin ruotuväkipataljoonat (tarkk'ampujapataljoonat)


1854 ja 1855

- Krimin sodan aikana, englantilais-ranskalainen laivasto kävi pommittamassa Suomen rannikoita (Oolannin sota).


1855-81

- Aleksanteri II Suomen suuriruhtinaana.


1856

- Saimaan kanava valmistui.
- Suomi sai ensimmäiset postimerkit.
- Koulujärjestys mahdollisti suomen käytön opetuskielenä.


1857

- sallittiin höyrysahojen perustaminen.


1858

- ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Jyväskylään.
- Ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat julkaistiin.


1859

- sallittiin kaupankäynti maaseudulla.


1860

- Suomi sai oman rahan, 100 penniin jakautuvan markan.


1862

- Helsingin-Hämeenlinnan rata valmistui.


1863

- Helsingin valtiopäivät aloittivat perustuslaillisen hallituskauden.
- Kieliasetuksella suomen kielestä tuli ruotsin kanssa tasaveroinen virkakielenä.


1865

- asetus kunnallisesta itsehallinnosta maaseudulla.
- Snellmanin ansiosta markka sidottiin hopeaan ja irrotettiin siten ruplasta.


1866

- kansakouluasetus.
- Viinan kotitarvepoltto kiellettiin.


1867

- ruotujakolaitos lakkautettiin.


1867-68

- viimeiset suuret nälkävuodet.


1868

- ammattikuntalaitos lakkautettiin.


1869

- uusi valtiopäiväjärjestys.
- Uusi kirkkolaki säädettiin.


1870

- Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ilmestyi.


1872

- annettiin koulujärjestys, jonka viimeiset säädökset kumottiin 1983 annetuissa ja 1985 voimaan astuneissa koululaeissa.


1873

- asetus kunnallisesta itsehallinnosta.


1874

- asetus ylioppilastutkinnosta.


1877

- Suomen markka siirtyi kultakantaan.


1877-1878

- Suomen kaarti osallistui Turkin sotaan.


1878

- asevelvollisuuslaki.


1879

- täydellinen elinkeinovapaus.


1881-94

- Aleksanteri III Suomen suuriruhtinaana.


1890

- Suomen postilaitos alistettiin (postimanifesti) Venäjän viranomaisten johtoon.


1894-1917

- Nikolai II Suomen suuriruhtinaana.


1898

- piirijakoasetus velvoitti maalaiskunnat perustamaan kansakouluja.


1898-1905

- ensimmäinen sortokausi


1898

- Nikolai Bobrikov määrättiin Suomen kenraalikuvernööriksi.


1899

- Nikolai II vahvisti helmikuun manifestin.
- Suomessa kerättiin suuri adressi, jossa oli 522 931 nimeä, mutta keisari ei ottanut sitä vienyttä lähetyskuntaa vastaan.
- Nikolai II ei ottanut vastaan myöskään eurooppalaisten kulttuurielämän edustajien Suomen puolesta viemää "kulttuuriadressia".
- Kansakoulujen perustamispakko maaseudulle.


1900

- venäjän kieli määrättiin kielimanifestilla eräitten virastojen virkakieleksi.
- Postimerkit muutettiin venäläisiksi.


1901

- hallitsija antoi uuden asevelvollisuuslain, jonka mukaan suomalaisia olisi voitu käyttää Suomen rajojen ulkopuolella.


1902

- suomalaiset aloittivat kutsuntalakot.


1904

- Eugen Schauman ampui Bobrikovin.


1905

- Suomessa aloitettiin suurlakko venäläisen esimerkin mukaan.
- Hallitsija peruutti lainvastaiset asetuksensa marraskuun manifestilla.


1906

- hallitsija vahvisti valtiopäiväjärjestyksen, jonka mukaan kansanedustuslaitokseksi tuli yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu eduskunta.
- 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä.


1907

- ensimmäinen kotimainen elokuva Salaviinan polttajat esitettiin Helsingissä.


1908-1917

- toinen sortokausi.


1908

- hallitsija muutti Suomen asiain esittelyjärjestystä.


1909

- maanvuokra-asetus.


1910

- Venäjän duuma hyväksyi ehdotuksen yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottamisesta Suomeen.


1912

- venäläiset saivat yhdenvertaisuuslailla Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla oli.
- Tukholman olympialaisissa Hannes Kolehmainen "juoksi Suomen maailmankartalle".


1914

- Suomen venäläistämisohjelma tuli julkisuuteen.


1916

- alkoi jääkäriliike.


1917

- Venäjän väliaikainen hallitus peruutti maaliskuun manifestilla laittomuudet.
- Eduskunta hyväksyi valtalain, minkä jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan.
- Yleiseen äänioikeuteen perustuva kunnallislaki ja kahdeksan tunnin työaikalaki säädettiin.
- Suurlakko marraskuussa.
- Suomi julistautui Svinhufvudin senaatin esityksestä itsenäiseksi 6.12.
- Venäjän neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.


1918

- sisällissodassa Mannerheimin johtamat hallituksen joukot voittivat punakaartit.
- Svinhufvud nimitettiin valtionhoitajaksi.
- Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl, mutta jo samana vuonna hän ilmoitti luopuvansa asemasta.
- Mannerheim nimitettiin valtionhoitajaksi Svinhufvudin sijaan.


1919

- tasavaltainen hallitusmuoto säädettiin. Se viritti laajan uudistustyön.
- Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Kaarlo Juho Ståhlberg.


1920

- annettiin Ahvenanmaan itsehallintolaki.
- Suomi liittyi Kansainliittoon.
- Neuvosto-Venäjän kanssa solmittiin Tarton rauha; Suomi sai Petsamon.


1921

- annettiin oppivelvollisuuslaki.


1922

- säädettiin perustuslait valtakunnanoikeudesta ja niin kutsuttu ministerivastuulaki sekä uskonnonvapauslaki ja asevelvollisuuslaki.


1923

- säännölliset radiolähetykset alkoivat.


1925-31

- Lauri Kristian Relander Suomen tasavallan presidenttinä.


1928

- säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.


1929

- kommunistinvastainen mieliala maassa kasvoi; syntyi oikeistoradikaalinen lapuanliike.


1930

- lapuanliike syyllistyi satoihin väkivaltaisuuksiin ja järjesti Helsingissä talonpoikaismarssin. Entisen presidentin Ståhlbergin kyyditys synnytti laillisuusrintaman. Eduskunta hyväksyi ns. kommunistilait, joilla rajoitettiin paino-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta.


1931-1937

- Pehr Evind Svinhufvud Suomen tasavallan presidenttinä.


1932

- edellisenä vuonna pidetyn neuvoa-antavan kansanäänestyksen
jälkeen eduskunta kumosi 1919 voimaan saatetun kieltolain.
- Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitettiin.
- Lapuanliike järjesti Mäntsälän kapinan, minkä jälkeen liike lakkautettiin.


1935

- Suomen ulkopolitiikan linjaksi hyväksyttiin virallisesti pohjoismainen suuntaus.


1937-40

- Kyösti Kallio Suomen tasavallan presidenttinä.


1939

- F.E. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon.


1939-1940

- Suomen talvisota.


1940

- "tammikuun kihlauksessa" työmarkkinajärjestöt lupasivat neuvotella keskenään.
- Annettiin pika-asutuslaki karjalaisten asuttamiseksi.


1940-44

- Risto Heikki Ryti Suomen tasavallan presidenttinä.


1941-44

- jatkosota Neuvostoliittoa vastaan.


1944

- allekirjoitettiin työmarkkinaosapuolten yleissopimus.
- Välirauhansopimus allekirjoitettiin 19.9.


1944-46

- Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen tasavallan presidenttinä.


1945

- asekätkentä paljastui.
- Siirtoväen asuttamiseksi säädettiin maanhankintalaki.
- A.I. Virtanen sai Nobelin kemian palkinnon.


1946

- langetettiin sotasyyllisyysoikeudenkäyntien tuomiot.


1946-1956

- Juho Kusti Paasikivi Suomen tasavallan presidenttinä.


1947

- liittoutuneiden kanssa solmittiin Pariisin rauhansopimus.
- Valvontakomissio poistui Suomesta.
- Inflaatio nousi lähes 50 prosenttiin.


1948

- Neuvostoliiton kanssa solmittiin ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus.


1951

- ensimmäiset liikennevalot tulivat Helsinkiin.


1952

- sotakorvaukset maksettiin loppuun.
- Helsingissä pidettiin olympialaiset.


1954

- elintarvikesäännöstely päättyi, kun kahvin myynti viimeisenä vapautui rajoituksista.
- Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi.


1955

- Neuvostoliitto ilmoitti luovuttavansa Porkkalan takaisin seuraavana vuonna.
- Suomi liittyi YK:hon ja Pohjoismaiden neuvostoon.
- Ensimmäiset säännölliset televisiolähetykset (TES-TV) alkoivat.


1956

- yleislakko kesti kolme viikkoa.


1956-81

- Urho Kaleva Kekkonen Suomen tasavallan presidenttinä.


1958

- Neuvostoliitto ei ollut tyytyväinen Fagerholmin hallitukseen; alkoi "yöpakkaskausi".


1960

- työllisyyslaki, työttömyyskorvauksien maksaminen aloitettiin.


1961

- Suomesta tuli EFTA:n liitännäisjäsen.
- Puhkesi "noottikriisi", kun Neuvostoliitto esitti YYA-sopimuksen mukaisia sotilaallisia konsultaatioita. Tilanne laukesi presidentti Kekkosen käytyä henkilökohtaisia neuvotteluja Novosibirskissa ja oikeuskansleri Olavi Hongan luovuttua presidenttiehdokkuudestaan.


1963

- otettiin käyttöön nykymarkka.


1964

- sairausvakuutuslaki.


1967

- puoluetukea alettiin maksaa eduskunnassa edustettuina oleville puolueille.


1968

- säädettiin laki koulujärjestelmän perusteista, minkä mukaisesti maahan luotiin 1980-luvulle mennessä peruskoululaitos.


1969

- keskiolutta alettiin myydä tavallisissa kauppaliikkeissä.


1972

- kansanterveyslaki.


1973

- vapaakauppasopimus EEC:n kanssa.


1975

- Suomi oli ETY-kokouksen isäntämaana. Kokous pidettiin Helsingissä 30.7.-1.8.
- Uusi vaalilaki annettiin.


1978

- säädettiin keskiasteen koulutuksen kehittämislaki ja kuluttajansuojalaki.


1982-1994

- Mauno Henrik Koivisto Suomen tasavallan presidenttinä.


1983

- koko koululainsäädäntö uudistettiin.


1985

- annettiin sukunimilaki.


1993

- Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen (ETA).


1994

- Martti Oiva Kalevi Ahtisaari valittiin Suomen tasavallan presidentiksi.
- Matkustajalautta Estonia upposi Suomenlahdella.


1995

- Suomi liittyi Euroopan Unioniin.


1997

- lääninhallintouudistus. Läänien lukumäärä väheni kahdestatoista kuuteen (Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaan lääni).


Lähteet:

Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.

Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1987. 963 s.



© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura