04. 02. 2012 08: 10
Sää Mikkelissä (Ilmatieteen laitos)
Historia
Etusivu >
Mikkeli tieto >
Historia >
Nimihistoriaa >

Palvelut
Mikkeli-tieto
Tapahtumat
Päätöksenteko
Päivystys
Avoimet työpaikat

Keskustelu
Linkit
Lomakkeet
Kartat
Aikataulut
Palaute

Sivukartta
Raatihuoneenkatu 8-10
PL 33, 50101 Mikkeli
Puh. (015) 1941
kirjaamo(at)mikkeli.fi

etunimi.sukunimi@
mikkeli.fi
Opettajien ja koulun-
käyntiavustajien
sähköpostiosoitteet
ovat muotoa
etunimi.sukunimi@
edu.mikkeli.fi

Savolaisten sukunimien alkuperä

Pirisen mukaan savolaiset nimet, joista useimmat esiintyivät myös Mikkelin seudulla, ovat saaneet alkunsa mm. seuraavasti:

Peto- ja riistaeläinten nimistä


Hirvonen, Kontiainen, Karhunen, Ohtonen, Kettunen, Reponen, Tarvainen (tarvas = hirvieläin), Oravainen, Saukkonen, Hukkanen, Hylkynen (hylje), Kissonen (kissa)

Kotieläimist
ä

Härkänen, Häkkinen (häkki = härkä), Sikanen, Karjunen, Lehmonen, Lampainen

Linnuista


Pölliäinen = Pöllänen, Kukkonen, Kurkinen, Tikkanen, Metsonen, Haukkanen, Huuhkainen, Korppinen, Närhinen, Peipponen, Pyykkönen (pyystä?), Rastanen, Sorsanen, Varpunen, Tiainen

Kaloista


Kiiskinen, Mujunen, Siikanen, Tirronen, Tirinen, Lahnanen, Kuhanen, Rääpys

Pienistä eläimistä


Hiironen, Siiranen, Mäkäräinen

Myönteisistä ominaisuuksista


Hurskainen, Hyvärinen, Nyvönen, Ihalainen, Ikonen, Ilonen, Kaipainen, Milikäinen, Miettunen, Tarkiainen, Teräväinen, Toivonen, Valtonen, Väkeväinen, Yletyinen (Ylönen)

Kielteisistä ominaisuuksista


Kamalainen (myöh. Komulainen), Kammonen, Kinanen, Liukkonen, Myöhänen, Mölkkänen, Remonen, Sairanen, Turtiainen, Utriainen

Luonnosta


Ahonen, Ahokainen, Hietanen, Jokelainen, Järveläinen, Kotilainen, Mäkeläinen, Kumpulainen, Syrjäläinen, Korpelainen, Rajalainen, Märkäläinen, Peltonen, Lehtonen, Lampinen, Koskinen

Puista


Haapanen, Pajunen, Pärnänen (pärnä = lehmus), Lehikoinen, Pehko, Katajainen, Hinka, Leppänen

Syntymäpaikasta (yhteisö)


Lappalainen, Ruotsalainen, Ruottinen, Venäläinen, Vepsäläinen, Saksanen, Saksalainen, Juutinen (Jute, Juth), Tanskanen, Virolainen, Vironen

Heimonimistä, paikannimistä tai kansannimistä


Hämäläinen, Karjalainen, Suomalainen, Kainulainen, Puumalainen, Haapalainen, Vehmonen (Vehmaa), Ruokolainen, Taipalinen, Kilpeläinen, Jääskeläinen, Lapveteläinen, Kyröläinen, Kemiläinen, Turunen, Hulkkonen, Pulkkinen, Pulkkanen

Kaksiosaisia:

Hyväneuvoinen, Ihalempinen, Ikäheimonen, Kaukapäivä(nen), Lempivalkonen, Montaneuvonen, Pahaneuvonen. Kaksi viimeksi mainittua kuluivat usein käytössä Montoseksi ja Neuvoseksi.

Mytologiasta


Taivainen, Tenhonen, Väinämöinen, Ilmarinen, Kalevainen

Ulkomuodosta


Kaponen, Pitkänen, Laihiainen, Leviäinen, Pienonen, Turpeinen, Pulliainen eli Pullinen, Isonen, Lihavainen

Väreistä ja muista ominaisuuksista


Valkonen, Pörhönen, Takkunen (Takkinen), Tuppurainen, Pöyh(k)önen, Liikkanen, Mykkänen, Vääränen, Korhonen (= kovakuntoinen)

Omalaatuisesta liikkumistavasta tai ruumiinasennosta


Kaikkonen, Kohonen, Könönen, Loikkanen, Nykänen, Rytkönen

Ruumiillisesta ominaisuudesta


Partanen, Sormunen, Nenonen, Mahanen, Niskanen

Äänenkäytöstä


Kovanen, Kiljunen, Kähönen, Parkulainen, Karjunen (voi tulla myös karjusta)

Vaatetuksesta


Pöksynen, Rättönen

Yhteiskunnallisesta asemasta lähtöisin voivat olla:

Ukkonen, Akkanen, Paappanen, Vanhanen ja Vellonen ovat alkuperältään erittäin hämäriä. Jokseenkin selvästi yhteiskuntaan liittyviä taas ovat: Ainalinen (ainoa lapsen nimi), Arpiainen (arpoja), Laulajainen, Parantainen, Nousiainen, Hyytiäinen, Kääriäinen, Rouhiainen, Tukiainen, Väätänen, Puurtinen, Hakkarainen ja Naukkarinen

Ammatista


Pakarinen (bagare = leipuri), Seppänen, Sepponen, Rautiainen, Nikkarinen, Sorvari, Suutari, Kipparinen, Rouvinen (krouvin pitäjä), Paimen(en)poika. Lukkarinen, Piispanen ja Luostarinen voivat olla kirkon vuokraviljelijöitä. Hyyryläinen on taas vuokralainen. Hämäriä ovat alkuperältään taas Herranen, Herttuainen, Kämäräinen (Kämneri = kamreeri). Kemppainen, Kemppinen ja Huovinen ovat sotilasammatista peräisin olevia nimiä.

Työkaluista, työaineista, työntuloksista


Kaskinen, Kekäläinen, Konttinen, Kuokkanen, Kurikainen, Pykäläinen, Pölkkynen, Tervonen, Tuhkanen

Raamatullisista nimistä johtuvia


Johannes: Ihanus, Hannuksinen, Jussinen, Hannonen, Hannukainen, Juvonen; idästä tulleita ovat Iivanainen ja Vänninen
Pekka: Pekkanen, Pietikäinen, Pellinen, Pellikainen; idästä: Pesonen, Pietarinen, Paakkinen, Pasanen
Paavali: Paavilainen, Paakkinen, Pasanen
Jaakko: Jaakkonen, Jäppinen; Jaakon kansanomaisesta väännöksestä Kauppi taas johtuu nimi Kauppinen
Andreas: Antroinen ja itäistä tietä Ondruskasta Ruuskanen
Tuomas: Tuomainen ja idästä käsin Hamunen
Filippos: Vilppunen ja idästä käsin Lipponen ja Hilskonen
Simon: Simonen ja idästä käsin Simanainen
Matti: Mattinen, Matilainen, Matikainen, Matiskainen, Matulainen
Luukas: Luukkanen
Stefanus: Tapanainen, Tahvanainen; idästä käsin Tepponen
Timoteus: Timonen
Tiitus: Tiittanen
Mikael: Mikkonen, Mikkanen
Innocentius: Innanen
Nikolaus: Nikulainen, Nikkinen, Nikunen, Nissinen
Kolja (itä): Koljonen, Miikkulainen
Kristofer (Kristian): Kirstonen, Karstunen
Ambrosius: Rusanen
Klemens: Lemettinen; idästä Liimatainen
Leo: Lehvonen, Lievonen
Gregorius: Reijonen; idästä Riikonen (Grigori), Rissanen (Grisa)
Silvester: Silvennoinen, Vesterinen
Sikstus: Sistonen
Antonius: Anttonen
Benedictus: Penttinen, Pentikäinen, Pynnönen
Martinus: Marttinen, Martikainen
Dionysos: Nyyssönen
Georgius: Yrjönen, Jurvanen, Jyrkine
Kosmas: Kuosmanen, Laasonen, Laaskonen
Vincentius: Vänttinen

Lännestä tulleita pyhimysten nimistä johtuvia


Henrik: Heikkinen, Heikurinen, Heiskanen, Heikkanen, Heinonen, Hintsanen, Hämäläinen, Hänninen
Olavi: Ollinen, Ollikainen, Olkkonen, Lavonen
Eerik: Airaksinen, Eerikäinen
Knuut: Nuutinen, Knuutinen
Sigfrid: Sivonen, Sihvonen, Sipinen
Eskil: Eskelinen
Kaarle: Kallinen
Marja: Marjanen
Anni: Anninen
Vappu: Vappunen
Lucia: Lutsiainen
Cecilia: Sitsiäinen, Siisiäinen

Idästä tulleita pyhimysten nimistä johtuvia


Agap: Happonen
Harin L. Hariton: Harinen, Horttanainen
Foka: Hokkanen
Foti: Hotakainen
Fofan, Feofan: Huoponen
Fedor: Huotari
Jaro, Jaroslav: Jaronen
Kondrati: Kantarattinen
Karp, Polikarp: Karppanen, Karppinen
Kassian: Kassinen
Kiprian: Kiprinen
Kosta, Konstantin: Koistinen
Pakom: Komonen, Paakkunainen
Prokopi: Koponen, Rokkanen
Lama, Varlaam: Laamanen
Makar, Maka: Makkonen
Malafei, Mala: Malinen
Moki: Mokki
Neron: Niiranen
Audotja, Jevdokija: Outinen (huom! naisen nimestä!)
Afanasi: Ovaskainen
Parfeni: Parviainen
Rodion, Rada, Ronka: Ratilainen, Ronkainen
Trofim: Rahkimoinen, Rohkimoinen, Rohvanainen
Isidor, Sidor: Siitari
Selivan, Sila: Silanen
Ostasko: Taskinen
Tihon: Tiihonen
Fadja: Vatanen
Fefil, Feofil: Vehviläinen
Aniki: Änäkäinen

Räisänen on ortodoksisesta Karjalasta peräisin ja nimi Riekkinen tarkoittaa ehkä kreikkalaiskatolista.

Skandinaavisperäisiä nimiä


Haakon: Hakulinen
Inge: Inkinen
Sven: Soininen
Tune: Tuunainen
Tuke: Tuukkanen
Gagge = tynnyri, tulee nimi Kakkinen, kun taas Kekkonen -nimen johtoa ei ole olemassa
Peppar = pippuri on antanut alun nimelle Pippurinen

Epävarmoja alkuperältään (voivat olla lainoja tai kotoperäisiä) ovat esim.:

Auvinen, Avikainen (Auwo, Aveke), Haajanen (Hajo), Haikonen (Haiko), Hallikainen (Halika), Hiltunen (Hild), Himanen (Hima), Halttunen (Holt), Kervinen (Gerwin), Laitinen (Laitha), Leinonen (Lein), Mankinen, Mannikainen, Manninen (Manke, Mannick, Manne), Nupponen (Knopp), Pussinen (Busse), Rikkonen (Riko = Fredrik), Ryynänen (Ryne), Sallinen (Salla), Tolvanen (Adolf), Vihtinen (Vihto)

Saksalainen alkuperä on nimillä:

Hartikainen (Hartuick), Tirkkonen (Didrik = Tirkko), Tiilikainen on Tirkkosen kanssa samaa alkuperää. Pyhimysnimen Henrikin muunnoksesta tulee Hintsikainen ja Ludvigin muunnoksesta Lyytiäinen. Erilaisista väännöksistä ovat peräisin myös Asikainen (Asikkalan pitäjän nimestä), Laatikainen, Raatikainen, Reinikainen, Vainikainen, Vitikainen, Kaasalainen, Rummukainen ja Paalakainen

Idästä tulleita nimien välityksellä syntyneitä


Iivanainen, Liimatainen, Miikkulainen, Riikonen, Lipponen, Ruuskanen, Paavilainen, Simanainen, Nikulainen, Issakainen, Moilanen (Samuel?), Mononen (Salomon?), Tanninen (Daniel?), Immonen (Immanuel?), Tiittanen (Tiitus?)

Epävarmempia mutta ehkä ortodoksiperäisiä ovat:

Autonom: Ahtiainen
Fali: Halinen, Halonen
Opati: Hyppönen
Meleti: Mielonen
Klimet: Miettunen, Miettinen
Parfeni: Paakkonen
Sisoiko: Soikkanen
Sura: Suuronen
Aristark, Tarka: Tarkiainen
Firs: Virsu
Senko, Zinko: Sinkkonen
Spiridom:
Pirinen, Piirainen Pirskainen. Näiden alkuperä voi olla läntinenkin. Läntiset Piri -nimet polveutuvat Birgeristä.

Slaavilaisista yhteiskunnallisista sanoista


Holopainen (holop = orja)
Kupiainen (kupias = päällysmies)
Mammonen (mammoi = imettäjä)
Toropainen (torop = kiireinen ihminen)
Turakainen (durak = tyhmä)
Puustinen (pust = autio)
Riepponen (repa = nauris)
Ripattinen (riba = kala)
Piesanen (bes = paholainen)
Kosonen (kosi = vino)
Puhakainen (bogatyr = sankari)

Onpa esitetty (Nissilä), että itä on vaikuttanut paikannimiinkin, kuten: Savo (Savva), Sääminki (Semen, Semenko), Joroinen (Jerofei), Kuopio (Prokap)

Mies -loppuiset nimet:

Anianmies, Hietamies, Käräjämies, Koskimies, Hongistonmies, Jokimies, Maljasmies, Ritalahenmies

Poika -loppuiset nimet lyhenevät nopeasti käytössä


Ingenpojasta tulee Inkinen, Kaupinpojasta Kauppinen, Rossinpojasta Rossi; kun taas Tarkinpoika, Lemminpoika, Liukonpoika, Leikonpoika, Hopiapoika, Paimenpoika, Verkkopoika, Höyhenpoika, Viinapoika ja Talonpoika eivät juuri muutu asultaan.

Liikanimestä sukunimeksi:

Jotkut seuraavista ovat varmaankin antaneet jollekin nimen: Kangas-Mikkel, Lahen-Lauri, Liha-Antti, Niemi-Paavali, Rinta-Frantsi, Saaren-Lauri, Valta-Matti, Ylen-Juntti, Rasva-Matti, Suomi-Olli, Pieni-Juntti, Kolkka-Pietari, Nahka-Paavali, Nepa-Lassi, Väki-Lauri, Pata-Lauri, Velli-Mikkel, Kello-Hanno, Muli-Pietari, Kompi-Lauri, Korva-Lauri, Salin-Lauri?, Härkä-Mikko, Pappi-Lauri, Pitkä-Juntti, Salli-Matti, Saaren-Matti, Koski-Pärttyli, Pitkä-Paavali, Suni-Tuomas. Nämä nimet eivät ole yleensä periytyneet, mutta seuraavat ovat jo olleet pitempi-ikäisiä: Karvajalka, Mustaharja, Rautaparta, Runttikorva, Suuripää, Mustakulkku, Liinaharja, Vääräjalka, Pyyjalka, Sianjalka, Koukkusormi, Vaskisääri, Vikoparta, Talssinparta, Nurkkapää, Tyhjänokka, Reuhoparta, Nirtiäsilmä, Patapää, Kontionsilmä, Tasapää, Mustasuu, Rautanenä, Lippasilmä, Paskajalka, Nutipää, Konttipää, Nahkahattu, Taarihousu, Mustapukki, Kyrönkoira, Kivenrauta, Haapakuokka, Kivenjuuri, Tuulenvääntö. Onpa yksiosaisiakin liikanimiä kuten: Jortti, Purppa, Tallukka ja Löksä.

Liikanimimääre voi olla myös sukunimen kanssa:

Pieni-Kekkonen, Kimppa-Suihkonen, Pesu-Nikkinen, Pusa-Sutinen, Kärsä-Laitinen, Kuosa-Härkönen, Ropa-Häkkinen, Ohro-Rautaparta, Seppä-Hakkarainen, Pieksä-Halonen, Seppä-Turunen, Hiiva-Järveläinen, Kirppu-Koponen, Rohka-Pehkonen, Seppä-Lintunen, Seppä-Yrjänäinen, Seppä-Tarkiainen, Suutar-Mikkonen, Rampa-Kuosmanen, Rutu-Kiiskinen, Kapajakonen, Mäkiolkkonen, Rautahäkkinen, Rautahyvönen.

Kaksiosaisia sukunimiä eräitä merkillisyyksiä:

Olli Taipalinen-Otranen-Konna, Asikainen-Vesa, Hiltunen-Liveri, Kinnunen-Repo, Vihavainen-Konst, Ronkainen-Keronpoika, Kaartinen-Rönty, Jaatinen-Mulki, Toivarinen-Nenänärä, Kontiainen-Rautanenä, Turunen-Henttu, Issakainen-Kananpoika, Tuovinen-Raaska, Lintunen-Svart.

Naisillakin oli sukunimiä

Seikka Karpitar, Anna Rissatar, Mateli Soikatar, Elina Remeksitär, Marketta Ingitär, Anna Hukatar, Maria Pärnätär, Kerttu Karpitar, Asikatar, Vappu Kontiatar, Helka Ikäheimotar, Riitta ja Kerttu Rautiatar, Marketta Sallitar, Kaisa Pöllätär, Kirsti Parratar.

Vierasnimisiä ja vierassukuisia ovat:

Tartsonen, Saksalainen, Tiribagge, von Köler, olivat jo 1540 Vesulahden (Visulahden) Tarsalanjärven rannan saksalaissiirtokunnan jäseniä. Myös Balck, Jordanus ja Bröhms ovat tämän saksalaisasutuksen nimiä. Pellosniemellä esiintyivät nimet: Galle, Smålänning, Hvitt hatt, Bockhult, Svart, Tavast, van Oldenburg, Bussman, Robert(son), joka on skottilainen ja vielä venäläinen Baranoff.


Lähteet:


Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987.

Pirinen, Kauko, Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Kustannuskiila Oy. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1982.



© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998

Historia
Etusivu