Nuijasodan jälkeen Olavinlinnan päällikkö Gödik Fincke ehdotti helmikuun 1597 puolivälissä ylipäällikkö Klaus Flemingille, että rahvaalta otettaisiin uskollisuudenvala. Vannotus tapahtui 2.4. koko Suomen asukkaille antaman avoimen kirjeen mukaisesti. Valan suomenkielinen muoto on säilynyt Fincken kopiokirjassa. Pellosniemen, Visulahden ja Juvan talonpojat joutivat vannoessaan tunnustamaan yhteisen syyllisyytensä nuijasotaan seuraavin sanoin:

"Ja ätta me Perkelen yllitöxest ia pahan inhimisten houkutoxest meiten wastoin meiden ennen nimittettun walan ia uskom olemme wietelluxi tullud, ia meiden Rikonedt olem sen wären ia pahan Menon Cansa quin tänä taluena meiden Surexi wahingoxen olem etten ottanedt. Ionga Cansa mö tunnustamme meiden ollem Rikonutt wastoin meiden oikean Kuningasten ia esi waldam. Mingä tähden me nytt [a]uoiuesti armon alla langeman ja meiden armoilisilda ia herraldam kun Pidä meiden Ielken tuleuaisedt ikänäns taan kaldaisen Perkellen wietullexen enämbi meittä saattaman. Nij totisest Jumala auttakon meitä Sielun Ia Ruminin Puolest."


Lähde:

Pirinen, Kauko, Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Kustannuskiila Oy. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1982. s. 679.



© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura