|
27.01.2011
Tutkija Timo Aro:
| Positiivinen uho ruokkii alueen kasvua |
Mikkeliin muutti joka päivä keskimäärin kuusi henkilöä vuosina 2000-2010. Tämä tarkoittaa 178 henkilöä kuukaudessa, yli 2000 henkilöä vuodessa ja noin 23 5000 henkilöä kymmenen vuoden aikana. Mikkelin väkiluku kokonaisuudessaan on kääntynyt hitaaseen nousuun pitkän laskujakson jälkeen vuonna 2009, vaikka luonnollista väestönlisäystä ei tuolloin Etelä-Savon kunnissa ei ollut, seitsemässä eteläsavolaisessa kunnassa syntyi alle 30 lasta vuodessa, ja maan sisäisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa vain kaksi eteläsavolaista kuntaa, Mikkeli ja Pertunmaa.
Maan sisäistä muuttoliikettä tutkinut valtiotieteiden tohtori Timo Aro sanoo, että kuntien kannattaisi tarkastella pikemminkin sitä, kuka tänne muuttaa tai kuka muuttaa täältä pois kuin sitä, onko kunnassa muuttotappiota vai -voittoa.
- Olennaista on muuttajien rakenne. Jos esimerkiksi kunnasta muuttaa paljon pois työllisiä, sillä on paljon kerrannaisvaikutusta. Esimerkiksi Mikkelistä on lähtenyt kolmessa vuodessa, vuosien 2005 ja 2007 välillä pois 7,9 miljoonaa euroa tulokertymää. Kuntatalouden näkökulmasta Mikkelissä on haasteellista se, että työllisiä muuttaa pois, kun taas työvoiman ulkopuolella olevia ja työttömiä muuttaa Mikkeliin, Aro sanoo.
Sinänsä Mikkelin kehitys tässä suhteessa ei poikkea muista vastaavanlaisista keskuskaupungeista. Työvoiman ulkopuolisiin kuuluvat esimerkiksi opiskelijat, joita Mikkelissä on paljon. Opiskelijat ovatkin ryhmä, johon Aro kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota. Samaa mieltä on myös kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen.
- Täytyy pohtia, miten tarjoamme korkeasti koulutetuille enemmän ja parempia mahdollisuuksia työllistyä täällä. Tarvitaan uudenlaisia tapoja työllistää itsensä, Kuitunen pohtii.
Aro pitää Mikkelin vahvuutena luonto-orientaatiota: paikka on idyllinen ja sen palvelut toimivat. Tällaiset seutukunnat vetävät puoleensa erityisesti senioreita. Mikkelin onkin ollut kuudenneksi eniten senioreita houkuttanut kaupunki Suomessa.
- Moni on huolissaan senioreiden muuttamisesta, mutta mielestäni se on hyvä asia. He ovat usein kohtuullisen hyvätuloisia ja käyttävät palveluita, Aro sanoo.
Merkittävimmät tekijät alueen kasvun luomisessa ovat Aron mielestä kuitenkin mentaalisia.
- Tarvitaan positiivista uhoa ja uskoa omaan tekemiseen. Se lähtee liikkeelle hyvin toimivista palveluista ja arjen sujuvuudesta, mikä ruokkii kasvua. Eri organisaatiot voivat tukea tätä kehitystä, mutta ihmiset itse tekevät havaintoja alueen toimivuudesta, Aro sanoo.
Timo Aron luento oli osa Mikkelin yliopistokeskuksen ja Mikkelin kaupungin järjestämää luentosarjaa, jolla halutaan herättää keskustelua kaupungin tulevaisuudesta. Tavoitteena luentosarjassa on, että kansalaiset saavat vaikuttaa siihen, millainen Mikkeli on vuonna 2020. Mikkeliläisiä toivotaan mukaan kuulemaan, keskustelemaan sekä vaikuttamaan Mikkelin rakentamiseen. Näin luodaan kaupunki, jossa kaikilla on hyvä olla.
|
