|
28.03.2011
Mikkelin kaupungin toimintakertomus ja tilinpäätös 2010
Talouden tasapainotus onnistunut hyvin –
Mikkeli taseeltaan ylijäämäisten kuntien joukkoon |
Tilinpäätös (pdf)
Tilinpäätöstiivistelmä (pdf)
Tilinpäätöksen tunnusluvut (pdf)
Vuosi 2010 oli Mikkelin kaupungille monella tavalla erittäin myönteinen. Taloudellisesti vuosi meni hyvin ja tilinpäätöstä voidaan pitää erinomaisena. Toimintakulut jäivät alle budjetin, toimintakate kasvoi vain 2,5 prosenttia, yli 26 miljoonan euron vuosikate riitti erittäin hyvin investointien rahoittamiseen ja kaupunki pystyi lyhentämään lainojaan noin yhdeksällä miljoonalla eurolla. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat myönteisesti.
Käytännössä kaikki tilinpäätöksen tunnusluvut paranivat ja Mikkeli siirtyi taseeltaan ylijäämäisten kuntien joukkoon. Myös kaikki puitelaissa määritellyt tunnusluvut paranivat selvästi ja valtion asettamista kriteerirajoista ylittyy enää vain suhteellinen velkaantuneisuusprosentti.
Tilinpäätöksen perusteella voidaan sanoa, että kaupungin toiminta on monin tavoin kehittynyt ja uudistunut. Talouden tasapainottaminen, toimintojen kehittäminen ja esimiesten ja henkilöstön kouluttaminen ovat tuottaneet tulosta.
Lisäksi hyvä tilinpäätös keventää vuoteen 2011 kohdistuvia paineita. Koska vuoden 2010 menot kasvoivat budjetoitua vähemmän, voidaan olettaa, että vuoden 2011 talousarvioon sisältyy pientä liikkumavaraa. Mahdollinen liikkumavara otetaan huomioon kuluvan vuoden ensimmäisen seurantaraportin pohjalta tehtävissä toimissa, joiden avulla hillitään toimintakatteen kasvua myös kuluvalle vuodelle
Kaupunki on kehittynyt myös ulkoisesti myönteiseen suuntaan. Väkiluku kasvoi toimintavuoden aikana 63 henkilöllä. Muutos ei ole suuri, mutta selkeästi suurempi kuin moniin vuosiin, mitä voidaan pitää myönteisenä signaalina.
Kaupunkikeskustan kehittyminen on yksityisten investointien ansiosta jatkunut. Kaupunki on itse ottanut kehittämisen painopistealueiksi sataman ja Visulahden seudun. Maankäytöllisesti kehittämispotentiaalia riittää.
Myös kaupungin profiili ja näkyvyys ovat selvästi parantuneet. Määrätietoinen toiminta strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi, talouden tasapainottamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi on huomattu myös muualla. Mikkeliä on eri yhteyksissä käytetty esimerkkinä myönteisestä muutoksesta.
Olennaiset muutokset Mikkelin kaupungin toiminnassa ja taloudessa
Olennaiset tuloperusteiden muutokset
Verotulojen kasvu oli kohtuullista ja kasvua voi pitää hyvänä, jos vertaa tulosta verotulojen kehitysnäkymiin keväällä 2010. Verotulojen (kunnallisvero, yhteisövero ja kiinteistövero) kokonaiskasvu oli 3,14 %, jolloin rahallinen kasvu oli 4,6 milj. euroa. Kunnallisverotuotto kasvoi 1,9 %:ia, jolloin rahallinen kasvu oli 2,5 milj. euroa. Yhteisöverotuotot kasvoivat 24,3 %:a, jolloin rahallinen kasvu oli 1,5 milj. euroa. Kiinteistöverojen 6,2 %:n eli 0,6 milj. euron kasvua voidaan pitää hyvänä.
Valtionosuudet kasvoivat 7 %, jolloin rahallinen kasvu oli 5,2 milj. euroa. Valtionosuuksien kasvu tulee olemaan arvioiden mukaan 3-4 %:n tasolla tulevina vuosina.
Tuottojen kehitys
Kokonaisuutena kaupungin tulot (toimintatuotot + valmistus omaan käyttöön + verotulot + valtionosuudet) kasvoivat noin 5,7 % eli 17 milj. euroa. Kasvua voi pitää riittävänä, vaikka sitä osin selittävät käyttöomaisuuden myyntivoitot. Yleiseen taloudelliseen tilanteeseen nähden pysyttiin tuloissa hyvällä kasvutasolla.
Mikkelin kaupungin toimintatuotot kasvoivat yhteensä noin 9 % eli 7,2 milj. euroa. Toimintatuottojen kasvuprosenttia alentaa kuntaliitosavustuksen (Mikkeli - Haukivuori) mukainen -0,5 miljoonan euron (1,46 milj./ 2009 -> 0,93 milj./ 2010) alentuminen. Toimintatuotot sisältävät 3,7 miljoonaa euroa pysyvien vastaavien nettomyyntivoittoja (1,2 milj./2009 -> 3,7 milj./2010). Toimintatuottojen toiminnallinen kasvu ilman liitosavustuksen alentumisen ja myyntivoittojen kasvun huomioon ottamista (eliminoituna) olisi noin 7 %, mitä voidaan pitää hyvänä.
Verotulojen (kunnallisvero, yhteisövero ja kiinteistövero) kokonaiskasvu oli 3,14 %, jolloin rahallinen kasvu oli 4,6 milj. euroa. Kunnallisverotuotto kasvoi 1,9 %:ia, jolloin rahallinen kasvu oli 2,5 milj. euroa. Yhteisöverotuotto kasvoi 24,18 %:n, jolloin rahallinen kasvu oli 1,5 milj. euroa. Kiinteistöverojen 6,21 %:n kasvua voidaan pitää hyvänä.
Valtionosuudet kasvoivat 7 %, jolloin rahallinen oli kasvu 5,2 milj. euroa vuonan 2010. Kasvu on taittunut vuosien 2008-2009 yli 10 % kasvutasosta ja tulevina vuosina kasvu jäänee 3-4 % tasolle.
Toimintakulujen kehitys
Mikkelin toimintakulut kasvoivat 4,4 % (kasvu 12,3 milj. euroa). Toimintakulujen reaalisen kasvun arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin eriin:
- 1 milj. euron pakolliset varaukset ja muut tilinpäätöskirjaukset vuonna 2009 vrs. 2,5 milj. euron pakolliset varaukset ja muut tilinpäätöskirjaukset vuonna 2010, jonka vaikutus on noin 1,5 milj. euroa toimintakulujen kasvueroa lisäävä
Mikkelin kaupungin palkkasumma kasvoi 4,4 % eli 4,2 milj. euroa vuonna 2010. Vastaavasti palkkasumma kasvoi 3,2 % eli 2,9 milj. euroa vuonna 2009. Palkkasumman kasvun arvioinnissa tulee ottaa huomioon seuraavat muutokset:
- palkkojen yleiskorotus ja tuottavuuserien kokonaisvaikutukset olivat noin 2,7 % vuonna 2010
- palkoissa tehtiin lomapalkkavarauksia noin 0,96 milj. euroa vuonna 2010
Tämän perusteella voidaan arvioida, että henkilömäärän lisääntymisestä ja palkkojen muutoksesta johtuva palkkakasvu oli noin 0,7 %.
Kaupungin palveluiden ostot kasvoivat 6 % eli 7 milj. euroa tilinpäätökseen 2009. Ulkoisten palveluiden ostossa on toimialoilla vaikeuksia tavoitella 2-3 % kasvua; tarkastelua vaikeuttaa palvelujen järjestämistavoissa (oma/ ulkoinen tuotanto) tapahtuvat muutokset. Merkittävää kasvua palveluiden ostossa oli edelliseen vuoteen verrattuna seuraavissa erissä:
- Vanhusten palveluissa palveluiden oston kasvu oli 22 % eli 3,6 milj. euroa tilinpäätökseen 2009. Palveluasumisen ostomenoja lisäsi kotiuttamistoimintaan ja hoitoketjujen toimivuuteen panostaminen, jonka seurauksena erikoissairaanhoidon siirtoviivemaksuja ei kertynyt.
- Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnan ulkoisten palveluiden oston kasvu oli 9,6 % eli 0,1 milj. euroa tilinpäätökseen 2009.
- Opetuspalveluiden ulkoisten palveluiden oston kasvu oli 17 % eli 0,6 milj. euroa tilinpäätökseen 2009.
- Teknisen lautakunnan palveluiden oston kasvu oli 5,2 % eli 0,9 milj. euroa tilinpäätökseen 2009.
- Ympäristövastuiden lisävaraukset olivat 1,2 milj. euroa, mikä selittää yhden prosentin ulkoisten palveluiden kasvusta.
Muut toimintakulut (vuokramenot) vähenivät 16 % eli -1,2 milj. euroa edellisestä vuodesta. Alentuminen johtuu pääosin siitä, että 0,75 miljoonan euron ympäristövaraukset kirjattiin vuonna 2009 muihin toimintakuluihin.
Korkokulujen aleneminen jatkui vuonna 2010. Toteutuneet korkokulut alenivat 38 % eli 1,55 milj. euroa, kun alhaiset lainakorot päivittyivät pitkäaikaisiin vaihtuvakorkoisiin lainoihin. Vuonna 2009 korkokulut alenivat 42 % eli 3 milj. euroa, koska keskimääräinen korkotaso laski merkittävästi jo vuoden 2009 aikana.
Investoinneista tehtävät suunnitelman mukaiset poistot alenivat vuoden 2009 tasosta 1,3 % (-0,2 milj. euroa). Poistojen osalta ollaan tarkistamassa vuonna 2010 tehtävällä selvityksellä poistotason riittävyyttä tuleviin investointeihin.
Tunnusluvut
Toimintakate ja vuosikate
Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate heikkeni Mikkelissä noin -5,1 miljoonaa euroa (-2,5 %). Toimintakatteen kasvua voidaan pitää maltillisena vuonna 2010. Toimintakatteen kasvu oli 2 % vuonna 2009.
Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletuksena tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on käyttöomaisuuden poistojen suuruinen.
Mikkelin kaupungin vuosikate on poistoihin nähden ylijäämäinen 14,4 miljoonaa euroa vuonna 2010. Vuosikate parani 4,3 miljoonaa euroa. Lainojen lyhentämiseksi tulorahoituksella vuosikatteen tulee olla suurempi kuin vuotuiset nettoinvestoinnit. Mikkelin kaupungin 26,3 miljoonan euron vuosikate riitti noin 21,4 miljoonan euron nettoinvestointeihin (nettoinvestoinnit = investoinnit - rahoitusosuudet investointeihin – pysyvien vastaavien myynnit).
Tulos ja ylijäämä
Tilikauden tulos kuvaa kaikkien tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä on huomioitu myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos oli 10,8 miljoonaa euroa vuonna 2010, mikä on 0,8 miljoonaa euroa parempi kuin vuonna 2009. Ennen tilikauden ylijäämää tehtiin varauksia yhteensä noin 5,6 milj. euroa. Kaupungin tase muodostui 6,2 milj. euroa ylijäämäiseksi vuonna 2010.
|
