26.03.2010

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2009

Mikkelin kaupunki jatkoi toimintansa määrätietoista kehittämistä edelleen vuonna 2009. Kehittämisen keskeisenä näkökulmana oli Mikkelin talouden tasapainottaminen. Konserniohjauksen selkiyttämisessä edettiin, ja päätettiin myös käynnistää Mikkelin tulevaisuuden kannalta olennaisten osastrategioiden, palvelu- ja elinkeinostrategian laadinta. Kaupungin kehittämislinjausten mukaisesti haettiin uusia toimintatapoja kuntalaisten ja palveluiden käyttäjien osallistumiseen, sekä omaehtoiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Väkiluvussa lievää kasvua

Mikkelin kaupungin väestömäärä oli vuoden 2009 lopussa 48 688, jossa lisäystä 12 henkilöä. Mikkelissä syntyi 455 lasta, joka on 20 lasta enemmän kuin vuonna 2008.

Työttömyysaste oli keskimäärin 10,6 prosenttia, jossa kasvua taloudellisen taantuman seurauksena 1,7 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Työttömyysaste oli Etelä-Savossa keskimäärin 11,5 prosenttia, missä oli kasvua 2,0 prosenttiyksikköä. Valtakunnallisesti työttömyysaste kasvoi 2,3 prosenttiyksikköä.

Kaupungin talouskehitys jatkui myönteisenä

Mikkelin talous kehittyi edelleen hyvään suuntaan ja talouden tasapainotus on edennyt jopa suunniteltuakin paremmin. Tuloslaskelmassa tilikauden ylijäämäksi muodostui 10 miljoonaa euroa, kun ylijäämää kertyi 3,5 miljoonaa euroa vuonna 2008. Kaupungin investoinnit olivat 26 miljoonaa euroa. Vuosikate 22 miljoonaa euroa kattoi selvästi 12 miljoonan euron vuotuiset poistot. Kehitysyhtiö Naistingille annettu väliaikainen rahoitus merkittävien teollisuushallien hankintaan nosti väliaikaisesti kaupungin velkamäärää kaksi miljoonaa euroa. Velkamäärä alentuu vuoden 2010 aikana, kun Kehitysyhtiö Naistingin rahoitusjärjestelyissä edetään. Kaupungin omavaraisuusaste ylittää nyt 50 prosenttia, mitä pidetään puitelain 1 §:n mukaisena kriteerirajana.

Mikkelin kaupungin verotulojen kasvu taittui yleisen taloudellisen taantuman johdosta, mutta kokonaisuutena verotulot kasvoivat 0,2 prosenttia. Keskimäärin kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat 0,4 prosenttia vuonna 2009.

Mikkelin valtionosuudet kasvoivat 9,7 prosenttia, mutta reaalisena kasvuna voidaan pitää 11,4 prosenttia, jos laskelmasta eliminoidaan valtion harkinnanvarainen rahoitusavustus vuodelta 2008. Kuntien valtionosuudet kasvoivat keskimäärin 7,4 prosenttia.

Mikkelin toimintatuottojen kasvun ollessa 5,3 prosenttia oli kaupungin tulojen kasvu verotulot, valtionosuudet ja toimintatuotot yhteensä laskien noin 3,5 prosenttia eli 10 miljoonaa euroa. Mikkelin käyttötalouden toimintakulut kasvoivat vastaavasti 2,3 prosenttia eli 6,3 miljoonaa euroa. Tämä hyvä suhde tulojen ja kulujen kehityksessä ja alhainen korkotaso johtivat hyvään taloudelliseen tulokseen.

Kuntatalouden yleistilanne heikkenemässä

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioiden mukaan yhteenlasketut vuosikatteet ovat Kuntaliiton keräämien tilinpäätösten 2009 ennakkotietojen mukaan -24 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2008. Yleinen kuntatalouden tilanne on nopeasti heikkenemässä, kun verotulot ovat kääntymässä laskuun ja kuntien toimintamenot samanaikaisesti jonkin verran kasvavat. Mikkelin vuosikate kasvoi 47 prosenttia vuonna 2009.

Kuntien lainkanta on noussut noin 15 prosenttia vuonna 2009. Kuntien lainakanta oli alustavien tietojen mukaan keskimäärin 1 875 euroa/ asukas, kun se oli 1 629 euroa/ asukas vuonna 2008. Mikkelin lainakanta oli 3 183 euroa/ asukas, jossa oli kasvua 1,3 prosenttia vuonna 2009.

Kuntien taloudessa vuoden 2011 ennakoidaan olevan erityisen vaikea kuntien verotulojen kertymisen osalta, joten kuntatalouden tasapainottaminen tulee olemaan kunnille kovin haasteellista. Mikkelin on jatkettava voimakasta talouden tasapainottamista erityisesti, koska lainamäärän kasvuun ei ole varaa.

Uudistuksissa saatu aikaan merkittäviä tuloksia

Mikkelissä, seudulla ja maakunnassa on tehty merkittäviä toiminnan uudistuksia.

Mikkelin kaupunkiorganisaatiossa vuonna 2009 sivistyksen toimialaksi yhdistetty opetus, kulttuuri- ja vapaa-ajan toimi on jatkanut voimakkaasti toimintansa kehittämistä. Teknisessä toimessa jatkettiin toimintojen virtaviivaistamista, ja aloitettiin alustava keskustelu uuden kumppanuusyhtiön perustamisesta tilahallintoon. Sosiaali- ja terveystoimen suurin yksittäinen uudistushanke on liittynyt seudullisen sosiaali- ja terveystoimen valmisteluun. Kokonaisuudessaan kaupungin organisaatiorakenteen tiivistämistä ja yksinkertaistamista on jatkettu määrätietoisesti ja tuloksellisesti.

YIT Kuntatekniikka Oy, joka aloitti toimintansa loppuvuodesta 2008, onnistui toimintansa kehittämisessä. Yhtiön tulos parani sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Kaupunkikeskustan uudistaminen on edennyt ripeästi. Savon suurin keskustakauppakeskus avattiin joulumarkkinoille 2009. Pikkutorin rakentamiseen alettiin varautua loppuvuodesta 2009. Seuraava kaupunkikuvallisesti merkittävin hanke liittyy Satama-Kenkävero -alueen uudistamiseen.

Muutos- ja kehittämisohjelmalla edistettiin
uutta kehittämis- ja toimintakulttuuria

Mikkelin kaupungin vuonna 2008 käynnistämää muutos- ja kehittämisohjelmaa jatkettiin. Osa hankkeista saatiin päätökseen vuonna 2009 ja osa jatkuu vuoden 2010 loppuun, minkä jälkeen ohjelman tuloksista tehdään arvio. Muutos- ja kehittämisohjelmalla haluttiin luoda uutta toimintakulttuuria, joissa kaupungin työntekijät ja kuntalaiset ovat aktiivisia kehittäjiä arjen toiminta- ja menettelytapojen uudistamisessa.

Henkilöstökyselyn tulosten perusteella kaikki kyselyssä tarkastellut osa-alueet johtamisesta työhyvinvointiin ja koettuun työssä jaksamiseen paranivat. Tulosalueiden välillä on kuitenkin suuria eroja. Henkilöstökyselyn hyödyntämistä kehittämisen ja uuden toimintakulttuurin rakentumisen välineenä vahvistettiin mm. vuonna 2009 käynnistetyillä esimiesten perspektiivipäivillä.

Kuntalaisfoorumeita toteutettiin vuonna 2009 sekä yleisemmistä että rajatummista teemoista. Uutta osallistavaa toimintatapaa hyödynnettiin myös elinkeinostrategian valmistelussa.