17.03.2009

Mikkeliläiset kaipaavat asiakas- ja käyttäjälähtöisyyttä kaupungin uudistamiseen. Kuntalaiset haluavat osallistua palvelujen käyttäjinä kaupungin palveluiden ja infrastruktuurin kehittämiseen niin, että tuloksena olisi parempi  Mikkeli - Minun Mikkelini - Asukkaiden Mikkeli. Mikkeliläiset ovat lisäksi halukkaita sitoutumaan kehittämistyöhön henkilökohtaisesti. Kaupungin tulisi myös organisaationa kyetä lunastamaan palvelulupauksensa.

Tämä tulee esille Mikkelin kaupungin toteuttamasta visiointityöstä, johon kaupungin asukkailla oli mahdollisuus osallistua. Visiointityö toteutettiin internetiin tehdyllä ohjelmistolla, johon kaupunkilaiset saivat nimetä heille tärkeitä asioita ja ilmaista samalla niiden tärkeyden asteikolla 1-10. Työ tuotti laajasti erilaisia näkökulmia ja tärkeää pohjaa kaupungin strategiseen kehittämiseen. Visiointityö toteutettiin Mikkelissä ensi kertaa tässä muodossaan ja näin laajana. Kutsun tulevaisuuspohdintaan sai yhteensä noin1 400henkilöä ja osallistujia oli lopulta506. Kutsuttujen ohella pohdintaan saattoi osallistua kuka tahansa. Työ tuotti yhteensä yli 700pohdintaa kaupungin tulevaisuudesta.

Teemoittain tarkasteluna sosiaali- ja terveyspalvelut, opiskelu, asuminen ja maaseutu nousivat kärkinelikköön vastaajien pohtiessa Mikkelin kehittämisen suuntia ja tarpeita. Yli 55-vuotiaille vastaajille tärkeimpiä olivat sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät kysymykset. 36-55 -vuotiaat taas painottivat opiskeluun ja kaupunkisuunnitteluun liittyviä kysymyksiä muita ikäryhmiä enemmän. Nuorimpiin, alle 36-vuotiaisiin kuuluvat vastaajat painottivat opiskelua ja maaseutua enemmän kuin muut ikäryhmät.

Palveluiden laatu korostui riittävyyden ohella

Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvissä tulevaisuuskuvissa kärkeen nousi paitsi palveluiden riittävyys myös niiden laatu. Monien tästä näkökulmasta tulevaisuutta pohtineiden vastaajien näkemyksissä korostui lasten ja toisaalta senioreiden näkökulma. Mikkelistä haluttiin mm. perheiden Mikkeli, jossa lapsille turvataan kahdelle ensimmäiselle vuodelle pieni turvallinen puukoulu päiväkodin yhteydessä ja luodaan nuorille ja senioreille Mikkelin Mummola, jossa seniorit auttavat uusavuttomia nuoria suunnittelemansa ohjelman mukaan esim. puuron keitossa, leipomisessa ja vaatehuollossa.  Myös sosiaalijohtaja haastettiin ideoimaan yhdessä kuntalaisten kanssa lisää yhteisöllisiä asumismuotoja ja yhteisöllisyyden kehittämistä.

Edistyksellisyyttä ja rohkeutta kaivattiin

Asumiseen liittyvissä visioissa painotettiin edistyksellistä ja rohkeaa kaavoituspolitiikkaa sekä olemassa olevien, upeiden miljöiden kuten sataman hyötykäyttöä ja niiden rohkeaa, ennakkoluulotonta kehittämistä. Mikkelissä voisi toteutua monen suomalaisen unelma omakotitaloasumisesta veden ja hyvien palveluiden äärellä. Mikkeli voisi olla ”parasta perheelle”, mutta myös seniori-ikäisille.

Maaseutuun liittyvät näkökohdat nousivat visioinnissa kärkinelikköön. Maaseudun näkökulmaa painotettiin elinkeinojen ja asumisen näkökulmista. Vastauksista ilmeni Mikkelin ominaisluonne kuntana, jossa maaseutu yhdistyy urbaaniin keskukseen. Tämä oli vastaajien mielestä selvä vahvuus. Mikkelin imagossa se voisi näkyä vaikka sloganina ”vakituista ja osa-aika asumista ykkösluokassa”. Pienuus ja maalaisuus olisi nähtävänä vahvuuksina ja asioina, joissa on vetovoimaa. Mikkeli voisi lanseerata itseään slow citynä, kiireettömän, stressittömän, seesteisen elämän keskuksena. Uudistumiselle tämä voisi luoda aivan uudenlaisia näköaloja, kun Mikkelissä asuvalla on mahdollisuus pysähtyä ja ajatella rauhassa.

Visiointi tehtiin ilman toimialasidonnaisuutta

Visiointityö osoittaa, etteivät kuntalaiset ajattele Mikkelin kehittämistä sektori- tai toimialakohtaisesti. Suurin osa kehittämisideoista leikkaa toimialojen rajoja. Esimerkkeinä tällaisista poikkisektoraalista asioista ovat asuminen ja palvelut. Ne eivät kuulu mihinkään yksittäiseen toimialaan. Kaupungin kehittämistyölle tämä antaa selvän signaalin. Kehittämistoimintaa tulee katsoa toimialoja poikkileikkaavasti ja erilaisten asiantuntijoiden mutta myös kuntalaisten ja käyttäjien kanssa vuoropuhelussa. Kehittämistoiminnassa on tärkeää saattaa yhteen eri alojen asiantuntijoita mutta myös tavallisia kaupunkilaisia, käyttäjiä, kuluttajia ja vierailijoita. Vastauksissa peräänkuulutetaan myös kunnan palvelukyvykkyyttä ja notkeutta. Vastaajat odottavat kunnalta palvelulupauksen lunastamista tehokkaasti, ihmisiä osallistaen ja kuunnellen.

Aineistoa hyödynnetään kaupungin kehittämisessä

Mikkelin kaupungin toteuttamaa visiointiaineistoa tullaan hyödyntämään laajasti kaupungin kehittämisessä. Se tulee olemaan yhtenä keskeisimpinä pohja-aineistona kaupunkistrategian laadinnalle. Visiointiaineisto jaetaan kaupunkiorganisaatiossa myös toimialoille, joissa siitä voidaan poimia keskeisimpiä tuloksia ja kehittämisideoita. Kaupunki tulee käyttämään visiointiaineistoa myös kaupunkimarkkinoinnissa ja KäyttäjäToreilla, jotka kokoavat yhteen kaupungin kehittäjiä, käyttäjiä, yrityksiä ja kunnan omia työntekijöitä.  Osa ehdotuksista päätyy KäyttäjäTorien kautta myös käyttäjäsuorituksiksi uuteen kaupunkistrategiaan.

Lisätietoja: