12. 02. 2012 21: 17
Sää Mikkelissä (Ilmatieteen laitos)
Tiedotus
Etusivu >
Mikkeli tieto >
Tiedotus >
Tiedotteet 06/2009 >

Palvelut
Mikkeli-tieto
Tapahtumat
Päätöksenteko
Päivystys
Avoimet työpaikat

Keskustelu
Linkit
Lomakkeet
Kartat
Aikataulut
Palaute

Sivukartta
Raatihuoneenkatu 8-10
PL 33, 50101 Mikkeli
Puh. (015) 1941
kirjaamo(at)mikkeli.fi

etunimi.sukunimi@
mikkeli.fi
Opettajien ja koulun-
käyntiavustajien
sähköpostiosoitteet
ovat muotoa
etunimi.sukunimi@
edu.mikkeli.fi

17.06.2009

Mikkeli haluaa olla moderni palvelukaupunki

Mikkelin tähyää uudessa strategiassaan moderniksi palvelukaupungiksi. Palvelut, palvelukyvykkyys, kunnan omien toimintatapojen notkistaminen ja tehostaminen sekä kuntalaisten osallisuus ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen ovat keskeisiä asioita uudistetussa strategiassa. Näillä kaupunki hakee selvää irtiottoa hallinto- ja hallinnointikeskeisyydestä kohti asiakkaita, kuntalaisia ja modernia palveluajattelua. Strategia lähtee siitä, että hyvä kuntatalous on välttämätön edellytys Mikkelin kaupungin menestymiselle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden strategian maanantaina 15. kesäkuuta.

Kaupungin visiona on olla vuonna 2020 Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Kasvua Mikkeli hakee sekä väestön että yritysten kasvusta. Sekä väestön että yritysten määrän kasvulle luodaan pohjaa muun muassa kaupunkikeskustan ja satama-alueen kehittämisellä. Painopiste väestömäärän kasvussa on 30+-ikäryhmissä, etenkin paluumuuttajissa, joita Mikkeliin tulee tutkimusten mukaan etenkin pääkaupunkiseudulta.

Mikkelin vahvuuksiin kuuluvat myös vahva ympäristöimago ja syvään juurtuneet ympäristöarvot.

Uusia strategiassa korostuvia asioita on myös sosiaalisen median tehokas käyttö.

Valmistelun taustalla taloudellinen epävarmuus ja väestörakenteen muutos

Kaupungin strategian valmistelulle on ollut leimallista kuntatalouden epävarmuus ja väestörakenteen muutos. Globaali talouskriisi vaikuttaa kuntien toimintaympäristöön ja kuntien toimintaan todennäköisesti koko valtuustokauden ajan. Kehitystrendeistä merkittäviä vaikutuksia on väestörakenteen ja huoltosuhteen muutoksilla. Väestön nopea ikääntyminen, mikä Etelä-Savossa on vielä voimakkaampaa kuin Suomessa keskimäärin ja nuorimpien ikäluokkien pieneneminen asettavat monia haasteita kunnan palvelutuotannolle mutta myös taloustaantuman jälkeiselle työvoiman rekrytoinnille.

Väestön ikärakenteen muutoksesta seuraa myös, että vanhusten palvelujen kysyntä lisääntyy, mutta lapsille ja nuorille suunnattujen palvelujen kysyntä vähenee. Kunnan roolissa korostuu palvelujen järjestäminen. Kuntaliitoksia tehtäneen edelleen.

Kansainvälistyminen ja globalisaatio koskettavat myös kuntia. Kunnissa monikulttuurisuus ja kyky toimia monikulttuurisissa työyhteisöissä näkyvät entistä selkeämmin.

Tietoteknologian hyödyntäminen jatkuu voimakkaana. Järjestelmien integroituminen ja tietoarkkitehtuurin kehittäminen edistävät toiminnan ohjauksen tehostamista sekä palveluprosessien uudistamista ja nopeuttamista.

Uusyhteisöllisyys korostuu ja etenkin nuoremmat sukupolvet kokevat luontevaksi osallisuuden ja osallistumisen erilaisten sosiaalisten, verkossa rakentuvien yhteisöjen välityksellä. Sosiaalinen media on yhä kiinteämpi osa kuntalaisten arkipäivää ja osallistumista erilaisten yhteisöjen toimintaan. Tämän ei tarvitse merkitä edustuksellisen demokratian merkityksen vähenemistä, vaan ennemminkin sitä, että edustuksellisen demokratian mekanismeissa otetaan huomioon sosiaalisen median ja uusyhteisöllisyyden tuomat mahdollisuudet.

Kunnan on seurattava ja hyödynnettävä sosiaalisen median mahdollistamia osallistumisen muotoja ja otettava käyttöön sellaisia hyviä käytäntöjä, joilla se voi osaltaan kehittää yhteisöllisyyttä sekä kommunikaatio- ja palvelurakenteita.

Osaaminen, uudistumiskyky ja ketteryys omien toimintatapojen ja prosessien kehittämisessä ovat keskeisiä kuntien menestystekijöitä. Muutosvauhti nopeutuu ja tiedon puolittumisaika pienenee. On tärkeää, että myös kuntakentällä luodaan edellytyksiä toimintatapojen joustavaan ja riittävän nopeaan uudistamiseen, kun toimintaympäristö sekä kuntalaisten ja yhteisöjen tarpeet ja käyttäytyminen muuttuvat.

Kuntien toimintaympäristön voimakas muutostila, kuntatalouden kireys sekä Mikkelin osalta kaupungin valtakunnalliseen ja seudulliseen asemaan liittyvät uhkat ja mahdollisuudet edellyttävät entistä tiukempaa strategista johtamista.

Mikkelin strategian valmistelussa keskeisiä lähtökohtia ovat olleet mm:

  • Mikkeli tavoittelee kasvua sekä väestön että yhteisöjen, erityisesti yritysten, määrissä
  • Kaupunki kasvaa Saimaan ääreen, keskusta kehittyy
  • Mikkeli haluaa erottua hyvän palvelun kautta ja se panostaa sekä julkisen että yksityisen sektorin palvelukykyyn ja kyvyn vahvistamiseen
  • Työtä ja osaamista löytyy entistä enemmän palveluammateista ja palvelualalta
  • Mikkeli haluaa kuntaan etenkin 30-kymppisiä ja lapsiperheitä
  • Mikkelin yksi vahvuus on ympäristö ja ympäristöarvot
  • Mikkeli näkee osaamisen ja uudistumiskyvyn keskeisinä tavoitteina ja korostaa osaamisrakenteiden ja verkostojen (erityisesti yliopistokeskus, ammattikorkeakoulu) vahvistumista Mikkelissä
  • Mikkeli haluaa tukea yhteisöllisyyttä ja osallisuutta myös sosiaalisen median ja erilaisten uusyhteisöllisyyden muotojen kautta ja katsoo näiden tukevan edustuksellista demokratiaa sekä sen kautta tapahtuvaa päätöksentekoa

Kaupungin visio vuoteen 2020 on Mikkeli – modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla.

Strategia tuloskortin muodossa (pdf)

Tiedotus
Etusivu
Kaupungin logo ja vaakuna
Kuvia kaupungin johdosta lehdistön käyttöön
Tiedotusvastaavat hallinnonaloittain
WWW-sivut
Vaakunan heraldinen selostus