|
|
|
Mikkelin
kaupunginjohtajan
Jyrki Myllyvirran
blogi
|
28.11.2006
Kiitän niitä bloginlukijoita, jotka ovat antaneet palautetta ja ihmetelleet, mihin kirjoittaminen loppui. Blogin kirjoittaminen jää helposti muun, ns. varsinaisen työn, jalkoihin, mutta tarkoitukseni ei ole tällaisia kuukauden taukoja enää päästää tapahtumaan.
Kirjoitan tässä nyt parista ajankohtaisesta asiasta saman tien, kun matkan päällä on aikaa. Sen jälkeen tarkoitukseni on palata ainakin noin kerran viikossa –tahtiin.
Ensimmäinen jouluruoka 24.11.
Viime viikon perjantaina sain tämän joulukauden ensimmäisen jouluruuan. Kyseessä olivat Ahlstrom Glassfibre Oy:n Mikkelin tehtaan laajennusosan avajaiset, joissa uusissa tuotantotiloissa kuunneltiin asiaankuuluvat puheet ja syötiin maittava jouluateria.
Noin 6000 neliön ja viiden miljoonan euron laajennus on todella merkittävä asia Mikkelin kannalta. Sen merkittävyyttä korostaa yleinen tilanne: Suomessa kannetaan syystä huolta siitä, että teollisten investointien määrä on painunut varsin alas ja suomalaisten teollisuusyritysten investoinneista yhä suurempi osa suuntautuu ulkomaille. Se, että Ahlstrom haluaa laajentaa tuotantoa Suomessa, on vakuuttava osoitus yrityksen uskosta Suomen ja Mikkelin kilpailukykyyn tällaisessa tuotannossa. Tämä tuotanto suuntautuu onneksi laajeneville markkinoille, suurimpina tuulivoima ja veneet.
Ahlstromin historia Mikkelissä on hyvä esimerkki siitä, miten tuotanto sopeutuu uusiin kilpailutilanteisiin. Suomi oli 30 vuotta sitten eurooppalaisittain halpatuotantomaa, ja ruotsalainen Mölnlycke/Melka oli sijoittanut Mikkeliin tekstiiliteollisuutta, enimmillään yli 600 työpaikan verran. Vaatteiden tuotanto siirtyi kuitenkin Portugaliin ja on sittemmin siirtynyt edelleen. Tästä toiminnasta jäi kuitenkin Mikkeliin kaksi erikoistunutta yksikköä – Mölnlycken sairaala- ja haavanhoitotarviketehdas ja 25 vuotta sitten Ahlstromin omistukseen siirtynyt kuitumateriaalitehdas. Kumpikin tuotanto voi ja kehittyy Mikkelissä tällä hetkellä hyvin, ja työpaikkojakin on yhteensä noin 400. Eli meille on jäänyt ja täällä laajentunut sellainen erikoistunut tuotanto, joka on Suomen palkka- ja kustannusrakenteella kilpailukykyistä.
Avajaistilaisuuden puheissa nostettiin vahvasti esille yritystoiminnan kansainvälistymisen nykyinen tilanne. Ahlstromilla koetaan tuotannon aloittaminen ja laajentaminen muissa maanosissa välttämättömäksi myös Mikkelin tehtaan toiminnan turvaamiseksi. Useissa maanosissa toimivat asiakkaat haluavat ostaa tuotteensa tuottajalta, joka voi kilpailukykyisesti toimittaa niitä eri puolille maailmaa. Esimerkiksi, vaikka uusi Yhdysvalloissa käynnistettävä Ahlstrom Glassfibren tehdas aluksi leikkaakin vientiä Mikkelistä, se on välttämätön, jotta Ahlstrom ja Mikkelin tehdas voivat pysyä kansainvälisillä markkinoilla.
Toinen huomio puheissa oli se määrätietoisuus, jolla edellytettiin laatuun keskittymistä ja tuottavuuden jatkuvaa paranemista, jotta tuotantoa voidaan ylläpitää. Yritystoiminnalla ja kaupungin toiminnalla on vissi eronsa, mutta joiltakin osin samat lainalaisuudet pätevät. Vaikka nykyinen toiminta ja toimintatapa ovat olleet hyviä, uusia mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseksi on olemassa ja niihin on tartuttava.
Toinen jouluruoka 28.11.
Toisen jouluaterian sain eilen tiistaina, kun Haukivuoren kunta oli järjestänyt Mikkelin seutuvaltuustolle jouluaterian Haukivuoren yläkoululla ennen siellä pidettyä kokousta.
Hyvän aterian jälkeen seutuvaltuuston kokous sujui leppoisassa hengessä. Julkisuudessa on käyty minulle vaikeaselkoista keskustelua siitä, miten Mikkelin seudun laajaa ja edullista palvelutuotantoyhteistyötä jatketaan ja kehitetään samalla, kun tartutaan niihin mahdollisuuksiin, joita eduskunnassa käsittelyssä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus antaa.
Mikkelin seudun toimintamallin, ns. seutukaupungin, taustalla on ajatus siitä, että on koko seudun kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää, että laadukkaat palvelut ovat tarjolla kaikissa seudun kirkonkylissä ja keskuksissa. Yhteistyö on toteutettu pääosin ns. isäntäkuntamallin tai vastuukuntamallin pohjalta, jossa käytännössä kaupunki on vastannut ylikunnallisesta palvelujen tuottamisesta ja laskuttanut naapurikuntia tuotetuista palveluista. Keskeisimmät yhteisen palvelutuotannon esimerkit ovat mm. perusterveydenhuolto, perusterveydenhuollon päivystys, maatalouslomitus, ympäristönsuojelu, kirjastotoiminta ja kansalaisopistot. Kuntien yhteisiä osakeyhtiöitä on perustettu jätehuoltoon, elinkeinopalveluihin ja tietohallintoon.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää kunnilta pitkäjänteisiä näkemyksiä, laki velvoittaa tarkastelemaan palvelujen tarvetta, tuottamistapoja, kuntarakenne- ja yhteistyökysymyksiä, toimipisteverkkoa ja henkilöresurssien riittävyyttä vuosiin 2015 ja 2025. Asiat kehittyvät varmaankin toisin kuin nyt ajattelemme, mutta sellainen johtopäätös, että rakenteet ja toimintatavat pysyvät nykyisellään, lienee kaikkein epärealistisin. Eli nyt tarvitaan ennakkoluulottomuutta, jotta osaamme varautua tilanteisiin, joissa kuntalaisten ikärakenne on dramaattisesti toisenlainen kuin nyt, puolet nykyisistä työntekijöistä on eläkkeellä, käytettävissä olevat tekniset mahdollisuudet ovat olennaisesti moninaisemmat kuin nykyiset ja lisäksi ilmasto- ja muut ympäristörajoitukset ovat keskeinen päätöksiin vaikuttava seikka.
Seutuvaltuuston kokous oli hyvin myönteinen; on täysi syy uskoa, että Mikkelin seudulla asioihin tartutaan yhteistyöllä ja vastuullisesti. Seuraavat etapit ovat Mikkelin seudun sekä Pieksämäen, Juvan ja Suomenniemen hallitusten puheenjohtajien neuvottelu asioiden eteenpäinviemisestä maanantaina 4.12. sekä Mikkelin, Ristiinan ja Hirvensalmen kunnanhallitusten neuvottelu ns. ydinkaupunkiseudun suunnitelman tekemisestä maanantaina 11.12.
|
