|
|
|
Mikkelin
kaupunginjohtajan
Jyrki Myllyvirran
blogi
|
13.12.2006
Kaupungin talousarviossa paljon
strategisia hankkeita |
Kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina kaupungin talousarvion ensi vuodelle ja taloussuunnitelman vuoteen 2011 asti. Keskustelun painopiste oli kaupungin varainkäytön suurissa kohteissa: siinä, miten lähes viisi prosenttia tänä vuonna toteutuvaa suuremmat menot kohdistetaan.
Talousarviokirja on kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkiä euroja. Siinä konkretisoidaan vuosittain kaupunginvaltuuston toimikautensa aluksi, nyt siis vuonna 2005, kaupungille määrittelemää strategiaa. Kirjassa on esitetty, ja nyt hyväksytty, keskeiset strategiset hankkeet. Tälle määrittelylle antaa erityistä merkitystä se, että samalla linjataan ensi vuonna alkavan EU:n uuden rakennerahastokauden 2007 – 2013 kehittämisrahoituksen käyttöä.
Strategiset hankkeet jakautuvat kahteen osaan, elinkeino- ja innovaatioympäristön vahvistamiseen sekä kaupunkikeskustan ja kaupungin vetovoimaa lisääviin maankäytön ja rakentamisen kohteisiin.
Osaamis- ja innovaatioympäristössä panostetaan erityisesti kolmeen aihealueeseen.
Ensinnä pyritään luomaan vakinainen, pysyvästi rahoitettu materiaali- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö sen komposiitti-, pinnoite- ja soveltavan ympäristökemian osaamisen pohjalle, jota nyt edustavat Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Kuopion yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun alan toiminnot sekä alan huippuyritykset Mikkelin seudulla. Tämä kokonaisuus laajennetaan opetusministeriön kriteerien mukaiseksi vähintään viiden professuurin yksiköksi.
Toiseksi Mikkeliin kootaan edelleen digitoinnin ja sähköisen arkistoinnin valtakunnallista osaamista ja toimintoja. Mikkeliläisinä toimijoina ovat Kansalliskirjaston Mikkelin yksikkö, maakunta-arkisto, Elinkeinoelämän keskusarkisto ja ammattikorkeakoulu. Kyse on nopeasti kasvavasta ja laajenevasta toiminnasta, jossa Mikkeli jo nyt on monessa asiassa maan johtava keskus.
Kolmas aihealue on maaseutu- ja liiketoimintaosaaminen, joita Mikkelissä erityisesti edustavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen yksikkö Karilassa sekä Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja englanninkielinen kandidaattikoulutus. Näillä aloilla tarvitaan projektirahoitetun toiminnan vakinaistamista ja aseman vahvistamista valtakunnallisina osaamiskeskittyminä aloillaan.
Elinkeinopolitiikassa painottuvat tänä vuonna perustetun seudullisen elinkeinoyhtiön Miset Oy:n toiminnan vauhdittaminen ja teknologiakeskus Miktechin kasvava rooli toisaalta valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman alueellisena toteuttajana, toisaalta maakunnan laajuisesti toimivana innovaatio- ja yrityshautomotoiminnan kehittäjänä.
Maankäytön puolella strategiseksi hankkeeksi on nostettu kaupunkikeskustan vetovoimaisuuden vahvistaminen, mikä merkitsee mittavia yksityisiä investointeja keskusta-alueen liike- ja asuintiloihin, mutta edellyttää kaupungilta mukanaoloa mm. matkakeskuksen rakentamisessa ja toriparkin aikaansaamisessa. Hanke merkitsee toteutuessaan valtavaa loikkaa kaupunkikeskustan profiilissa ja sitä kautta koko kaupungin vetovoimassa.
Toinen hanke maankäytön puolella on muiden maankäytöllisten vetovoimatekijöiden kartoitus ja kehittäminen. Esillä ovat olleet mm. sataman kehittäminen, Saimaansivu-hanke Mikkelistä etelään (Annilanselän ranta-alue) sekä Anttolan ja Haukivuoren keskusten mm. ranta-asumista edistävät hankkeet.
Edellä kuvaamani strategiset hankkeet tulevat näkymään ensi vuonna ja sen jälkeenkin mm. EU-hankkeiden rahoituskohteina ja samalla kohteina, joihin kaupungin tulee sijoittaa ns. omarahoitusosuutta. Kun EU-rakennerahastorahoitus tulee jatkossa ainakin jossakin määrin vähenemään, joudutaan rahoituskohteita näiden painopisteiden ulkopuolelta viime vuosiin verrattuna karsimaan.
Talousarviokirjassa strategisiksi kirjattujen hankkeiden lisäksi haluaisin nostaa vielä yhden asian esille. Taloussuunnitelmassa on taloudellista liikkumavaraa vuodelle 2007, mutta sen sijaan vuosien 2008 ja 2009 menokehityksen on oltava erittäin maltillista, jotta talouden tasapainotus nykyisillä veroprosenteilla voi onnistua. Talousarvio edellyttääkin, että kaupunginhallituksen johdolla yhdessä henkilöstön kanssa laaditaan alkuvuoden 2007 aikana talouden tasapainotusohjelma, joka on pohjana vuoden 2008 talousarviolle ja seuraavien vuosien taloussuunnitelmalle. Lähtökohta on, että jo käynnistetyt rakenteelliset toimet parantavat toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta erityisesti vuosina 2008 - 2009, mutta sen lisäksi tarvitaan uusia toimia, myös esim. toimipisteiden ja toimintojenkin karsintaa sekä omavastuun lisäämistä.
Ensi vuoden talousarvio on itseensä luottavan kaupungin asiakirja. Laadukas kansainvälisen tason tutkimus ja koulutus ja siihen liittyvä yritystoiminta ovat todellisuutta Mikkelissä ja antavat seudulle menestymisen mahdollisuudet kansallisesti ja kansainvälisesti. Mikkelin monipuolinen palvelutarjonta ja kulttuurillinen anti ovat jo nyt nostaneet Mikkelin maakuntakeskusten kärkikaartiin, ja nyt kaupunkikeskustan ja asuinalueiden kehittäminen parantaa Mikkelin asemaa edelleen. Myös kylien ja haja-asutusalueiden kehittäjänä Mikkeli on onnistunut, samalla kaupunki on seutuyhteisyön kautta mukana turvaamassa maaseudun elinvoimaa ja palveluita myös kaupungin rajojen ulkopuolella.
|
