Mikkelin kaupunginjohtajan Jyrki Myllyvirran blogi

31.12.2006

Haukivuoren kunta järjesti viimeisenä päivänään kuntalaisille juhlan Hauki-hallissa. Mukana oli noin 500 kuntalaista, lähes neljäsosa kunnan asukkaista, tulevia mikkeliläisiä.

Tilaisuudessa käytiin läpi kunnan historiaa, 1500-luvun kirkkopitäjästä erilliseksi kunnaksi 1870-luvulla, suurimmillaan 5600 asukkaan kunta 1950-luvulla ja nyt lähes 2300 asukkaan kunta, joka on vapaaehtoisesti päättänyt liittyä Mikkelin kaupunkiin.

Epävirallisessa kansanäänestyksessä enemmistön tuen saanut liittyminen perustui vastuulliseen arvioon alueen tulevaisuuden näkymistä ja tulevasta palvelutuotannosta. Voi sanoa, että Haukivuorella tehtiin jo etuajassa juuri senkaltainen selvitys, joita nyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa kaikilta kunnilta edellytetään. Kyse ei ole vuoden parin päähän katsomisesta vaan 10-20 vuoden perspektiivistä, kuten tulossa oleva laki edellyttää, jolloin näköpiirissä olevat väestön määrä- ja ikärakennemuutokset vaikuttavat täydellä painollaan.

On täysin selvää, että kansalaisista huolehtiminen, palveluiden tuottaminen, edellyttää tulevaisuudessa uudenlaisia toiminta- ja organisointitapoja. Mikkelin seudulla on rakennettu laaja-alaista kuntien välistä yhteistyötä, joka perustuu erillisiin sopimuksiin ja kuntakohtaisiin päätöksiin osallistumisesta. Se on hyödyllistä ja tarkoituksenmukaista, mutta merkitsee pirstoutuneita ratkaisuja ja sitä kautta tehottomuuden uhkaa. Selkeä kuntaliitos, kuten nyt Mikkelin ja Haukivuoren tapauksessa, antaa edellytykset toimintojen kehittämiseen kokonaisuutena ja samalla turvaa suoran kuntademokratian sopimusjärjestelyjen tai kuntayhtymien epäsuoran sijasta.

Samat tekijät tuntuvat myös elinkeinopolitiikassa ja edunvalvonnassa. Seudullinen elinkeinoyhtiö ja muu seutuyhteistyö ovat hyödyllisiä ja tarpeellisia, mutta ne eivät voi korvata kuntaliitoksen tuomaa vahvaa synergiaa.

Haukivuori-liitoksen myötä Mikkelistä muodostuu selkeästi kaupunkikeskustan ja kolmen palvelukeskuksen (Haukivuori, Anttola, Otava) kunta, joka on samalla maakunnan merkittävin maatalouspitäjä ja koko maan johtavia vapaa-ajanasuntokuntia. Haukivuoren osalta haasteena on mm. liitosavustusten avulla luoda edellytykset uusien houkuttelevien tonttien saamiseen Asemankylän ja Kirkonkylän alueille. Samalla Asemankylää kehitetään palvelukeskuksena, jonka vaikutuspiiri ulottuu nykyistä Haukivuorta laajemmalle. Lähtökohta on, että osana Mikkeliä Haukivuoren alueen elinvoima ja palvelut voidaan pitää korkeammalla tasolla kuin ilman liitosta olisi ollut mahdollista.

Haukivuori-juhlassa minulla oli kunnia ottaa Mikkelin puolesta vastaan erityislaatuinen viestikapula. Teräslieriöön oli pakattu paperikäärö, jossa on kaikkien 2275 haukivuorelaisen nimet. Tällä viestillä haluttiin varmistaa se, että haukivuorelaisten asiat ovat kaupungin päätöksenteossa vahvasti mielessä, kun Haukivuortakin koskevat päätökset nyt tehdään yhteisessä valtuustossa ja muilla yhteisillä foorumeilla.

Toistan lopuksi juhlassa esittämäni tervetulotoivotuksen kaikille haukivuorelaisille: Tervetuloa mikkeliläisiksi, mutta pysykää samalla haukivuorelaisina ja vaalikaa oman pitäjänne henkeä ja erityisluonnetta.

Hyvää Uutta Vuotta 2007 kaikille mikkeliläisille, sekä uusille että vanhoille!