|
|
|
Mikkelin
kaupunginjohtajan
Jyrki Myllyvirran
blogi
|
10.1.2007
| Korkeakoulujen etsikkoaika? |
Viime vuoden aikana Suomessa on käyty monimuotoista keskustelua yliopisto- ja korkeakouluverkon muutostarpeista. Keväällä opetusministeriö julkisti muistion korkeakoululaitoksen rakenteellisesta kehittämisestä. Vuoden aikana lukuisat yliopistot ja korkeakoulut ovat käynnistäneet selvityksiä ja tehneet esityksiä rakenteellisista järjestelyistä. Myös pääministeri Vanhanen ennakoi joulukuussa merkittäviä rakenteellisia muutoksia olevan tulossa.
Viikonloppuna Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen kirjoitti Helsingin Sanomissa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan yhdistämisestä. Lappeenrannassa yliopisto ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ehdottivat alkuviikosta – varsin radikaalisti - oppilaitosten muodostamista yhteiseksi kokonaisuudeksi, jolla olisi yhteinen ylläpitäjä ja joiden kesken tehtäisiin merkittävät toiminnalliset uudelleenjärjestelyt. Helsingin seudulla ollaan toteuttamassa kahden suuren ammattikorkeakoulun fuusiota ja valmistellaan kolmen yliopiston (Teknillinen korkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu) kokoamista yhteen.
Mikkelin ammattikorkeakoulun osalta yhteistyösuuntia ja -muotoja on useita. Savonlinnan toimintojen osalta on yhteistyösopimus Joensuun yliopiston kanssa, ja Mikkelissä valmistellaan sopimusta Mikkelin yliopistokeskuksen kanssa. Tosiasiassa yliopistotoimijoiden ja ammattikorkeakoulun välinen yhteistyö on Mikkelissä jo nyt hyvin laajaa, sekä laboratorioiden ja välineiden käytössä että toimintojen muussa yhteensovittamisessa. Nykyiset yhteistyöyliopistot, erityisen selvästi Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ovat tarjonneet myös paljon nykyistä kiinteämpää yhteistyötä.
Itä-Suomen läänin kolme ammattikorkeakoulua ovat myös pitäneet yhteyttä keskenään ja pyrkineet koordinoimaan toimintaansa. Tämän päivän Länsi-Savossa oli uutinen tämän yhteistyön tiivistämisestä ja jonkinasteisen yhteenliittymän tavoittelemisesta. Tässä vaiheessa esitetyt yhteistyön aihepiirit (tutkimus- ja kehitystyö, markkinointi, toiminta Venäjällä, työnjakojen täsmentäminen) ovat hyvin perusteltuja. On hyvä, että Mikkelin ammattikorkeakoulu on mukana näissä valmisteluissa, mutta ammattikorkeakoulun tulevaisuuden linjauksissa on otettava huomioon myös muut näkökulmat ja vaihtoehdot.
Tässä vaiheessa, ennen selvityksiä, suhtaudun hyvin kriittisesti ajatukseen Mikkelin ammattikorkeakoulun omistuksen ja hallinnan siirtymiseen pois maakunnasta. Mikkelin näkökulmasta ammattikorkeakoulun tulee olla mukana vahvistamassa osaamista ja yritystoimintaa tällä seudulla ja samalla olla edelleen yhteistyökumppanina edistämässä yliopistotoimintojen vakinaistumista ja kehittämistä Mikkelissä. Olettaisin myös maakunnan muilla kaupungeilla olevan samanlaisia näkökulmia. Näiden seudullisten tarpeiden toteuttaminen olisi vaikeaa ylimaakunnallisessa ammattikorkeakoulussa.
Yliopistoissa ja korkeakouluissa odotetaan maan uuden, vaalien jälkeisen hallituksen linjauksia yliopisto- ja korkeakoulupolitiikassa. Virinnyt keskustelu ja eri yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tekemät esitykset ja kehittämissuunnitelmat osoittavat, että tulevaisuudennäkymistä ollaan huolissaan. Mikkelissä on syytä arvioida ennakkoluulottomasti erilaisia vaihtoehtoja, mutta pitää kirkkaana tavoitteena mikkeliläisen yliopisto- ja ammattikorkeakoulutoiminnan kehittäminen.
|
