Etusivu ›› Uutinen ›› Sotasyylliset? Uusi näyttely avautuu Päämajamuseossa
28.4.2016 - 8:57
Sotasyylliset? Uusi näyttely avautuu Päämajamuseossa
sotasyylliset.jpg
Oliko Suomen toisen maailmansodan aikainen johto sotaan syyllinen vai olivatko he sijaiskärsijöitä? Muutamat tuomituista palasivat aiheeseen muistelmissaan. Aihe on ollut ajankohtainen aivan viime vuosiin asti ja siitä on tehty lukuisia tutkimuksia. On vaadittu tuomittujen kunnian palauttamista. Päämajamuseon vaihtuvanäyttelyssä paneudutaan tähän aiheeseen 2.5. - 31.12.2016.

Elettiin edelleen epävarmoja aikoja. Jo syksystä 1944 alkaen oli rauhansopimuksen myötä laillistettu SKDL vaatinut sotasyyllisten saattamista vastuuseen teoistaan. Liittoutuneiden valvontakomissio aktivoitui vaatimuksissaan alkusyksystä 1945. Pyrkimyksenä oli sodanaikaisen johdon saattaminen oikeuden eteen. Sotasyyllisyyslaki valmistui syksyllä 1945. Helsingissä Säätytalossa 15.11.1946 alkoi oikeudenkäynti Suomen sodan aikaista johtoa vastaan.  

Sotasyyllisyysoikeudenkäynnillä tarkoitetaan vuosina 1945 ja 1946 käytyä oikeudenistuntoja, jossa tuomittiin Suomen jatkosodan aikaista poliittista johtoa. Sotasyyllisyys tarkoittaa poliittista vastuuta esimerkiksi hyökkäyssodan aloittamiseen. Sotarikos ja sotarikollinen tarkoittavat sodan aikana tehtyjä rikoksia ja sodan lakien sekä tapojen rikkomisiin syyllistyneitä henkilöitä. Näitä käsitteitä alettiin käyttää toisen maailmansodan jälkeen.

Presidentti Paasikivi myöntyi painostuksen alaisena esittämään hallitukselle ja eduskunnalle lain niin sanottujen sotasyyllisten tuomitsemiseksi. Laki oli Suomen oikeusjärjestelmälle vieras. Tämän lain perusteella presidentti Risto Ryti ja eräät muut johtavat poliitikot tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin. Lopulliset tuomiot julistettiin helmikuussa 1946. Presidentti Paasikiven armahduspäätös 19.5.1949 vapautti vielä vangittuna olleet, myös entisen presidentin Risto Rytin, joka oli ollut hoidettavana Kivelän sairaalassa.

Tuomittujen syyllisyydestä ovat historioitsijat ja oikeusoppineet käyneet keskustelua, mutta yhtenäistä näkemystä ei ole saatu aikaiseksi. Jälkikäteen voidaan asioita arvioida vaihtoehtojen kautta, mutta mitkä olivat toimijoiden todelliset vaihtoehdot tuona aikana? Tieto, mikä meillä nyt on käytössä, ei välttämättä ollut tuolloin heidän käytössä. Asia on ollut ajankohtainen nykypäiviin asti. On tehty esityksiä tuomittujen kunnian palautuksesta. Suomi valtiona katsoo, että erityistä kunnianpalautusta sotasyyllisiksi tuomituille ei tarvita, koska he eivät suomalaisten silmissä koskaan menettäneetkään kunniaansa. Oikeudenkäynti oli poliittinen, jolla oli erityinen kansainvälispoliittinen taustansa.

Näyttely Päämajamuseossa 2.5. - 31.12.2016.                                                                               
Päämajankuja 1 - 3                                                                                                                                                       
50100 Mikkeli                                                                                                                                     

Avoinna 2.5. - 31.8. päivittäin klo 10 - 17, paitsi 5.5. ja 24. - 26.6.  
mikkeli.fi/museot                                                                                  

Aiheeseen liittyvää