Etusivu ›› Uutinen ›› Mannerheim-luentosarja Päämajamuseossa
10.5.2017 - 9:46
Mannerheim-luentosarja Päämajamuseossa
mikkeli-kdk.jpg
Mikkelin Päämajamuseo järjestää viiden luennon C.G.E. Mannerheim -luentosarjan. Toukokuussa pidetään luennot Mannerheim ja kunniamerkit sekä Mannerheim-patsaan syntyvaiheet. Luennot jatkuvat syksyllä. Luennoille mahtuu mukaan 120 henkilöä. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Luennon pääsymaksu on 6 euroa sisältäen luennon, Päämajamuseon näyttelyn ja kahvin.

Päämajakaupunki Mikkeliin on valmisteilla uusi Sodan ja rauhan keskus Muisti. Keskus tulee olemaan kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä tietokeskus ja verkkopalvelu. Päämajamuseon vuoden 2017 näyttely antaa esimakua tulevan keskuksen näyttelystä. Jos se olisin ollut minä -näyttely vie lähemmäksi sodan kokeneiden ihmisten tunteita ja muistoja. Tarkastelussa ovat niin lasten, naisten kuin miestenkin kokemukset viimeisistä sodistamme. Näyttelyssä yhdistyvät digitaalisuus, taide ja sotahistoria.

Arto Kurittu: Mannerheim ja kunniamerkit
Aika: lauantai 13.5. klo 14–15, kahvitarjoilu klo 13.15–14
Paikka: Päämajatalo (Päämajankuja 1–3), käynti Päämajamuseon ovesta
Arto Kurittu luennoi aiheesta Mannerheim ja kunniamerkit. Luennolla perehdytään suomalaisten kunniamerkkien syntyyn. Kurittu luotsaa kuulijansa Vapaudenristin kunniamerkkien eri asteisiin, merkitykseen ja myöntöperusteisiin. Luennolla käydään läpi Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ja Suomen Leijonan Ritarikunnan merkit ja niiden merkitys. Lisäksi Kurittu kertoo Mannerheimille myönnetyistä keisarillisen Venäjän kunniamerkeistä ja saksalaisten kunniamerkeistä.

Risto Lindstedt: Mannerheim-patsaan syntyvaiheet
Aika: lauantai 27.5. klo 14–15, kahvitarjoilu klo 13.15–14
Paikka: Päämajatalo (Päämajankuja 1–3), käynti Päämajamuseon ovesta
Risto Lindstedt luennoi Mannerheimin kunniaksi tehdystä ratsastajapatsaasta. Mannerheimin ratsastus halki Aasian kesti kaksi vuotta. Hänen patsashankkeensa oli liikkeellä runsaat 30 vuotta. Mannerheim oli saanut pahoja värinöitä marsalkka Haigin ratsastajapatsaan paljastustilaisuudessa. ”En halua istua kuin heinäsäkki hevosen selässä”, hän sanoi. Hän ei luottanut suomalaisiin kuvanveistäjiin ja kielsi lopulta hankkeen omana elinaikanaan. Ratsastajapatsashanke käynnistettiin kaksi kuukautta Mannerheimin kuoleman jälkeen.

Aiheeseen liittyvää