Etusivu ›› Päämajakaupunki Mikkeli

Päämajakaupunki Mikkeli

Päämajamuseo - Päämajakaupunki Mikkeli

 

 

Syksyn aikana, 18.10.1939, oli Helsingissä muodostettu Suomen puolustusvoimien päämaja. Sen toiminnot siirrettiin jo aikaisemmin valittuun päämajakaupunkiin Mikkeliin. Päämaja siirtyi 3.12.1939 Mikkelin keskuskansakoululle. Päämajan käyttöön oli varattu keskuskansakoulun lisäksi useimmat julkiset rakennukset.

Päämajan toiminta henkilöityi hyvin pitkälle ylipäällikköön, marsalkka Mannerheimiin sekä muuhun näkyvään sodanjohtoon.  Samalla yleistyi käsitys siitä, että päämajan toimintaa oli vain Mikkelin keskuskansakoululla.

mli_museot_pm_paamajakaupunki_kuva1_sc.jpg

(SA-KUVA)
Kuva: MKM

 

Ympäri kaupunkia hajautetuissa toimipisteissä työskenteli talvisodassa n. 650 henkeä ja jatkosodassa n. 2 500 henkeä. Näin suuri henkilöstö näkyi myös mikkeliläisessä katukuvassa, sillä Mikkeli oli talvisodan alkaessa pieni n. 10 000 asukkaan kaupunki.

Ylipäällikkö ja muu sodanjohto kuuluivat mikkeliläiseen elämänmenoon viiden vuoden ajan. Valtionjohto presidentti Risto Rytin johdolla vieraili päämajassa usein. Tasavallan presidentin seurueeseen kuuluivat usein pääministeri Jukka Rangell ja ministeri Väinö Tanner. Kotimaisten vieraiden lisäksi päämajassa vieraili mm. Ruotsin prinssi Gustaf Adolf. Jatkosodan aikana päämajan vieraina oli usein saksalaisia upseereita.

Talvisodan aikana Mikkeliä pommitettiin useita kertoja tuhoisin seurauksin. Tuhoisimmat pommitukset Mikkelissä olivat 5.1.1940. Uudelleen Mikkeli joutui neuvostoliittolaisten ilmahyökkäyksen kohteeksi helmi- ja maaliskuussa. Talvisodan pommituksissa tuhoutui tai vaurioitui 125 rakennusta ja kuoli 64 henkeä. Jatkosodan aikana Mikkeliä pommitettiin vain kaksi kertaa. Näiden pommitusten aiheuttamat vauriot olivat lieviä.

Talvisodan pommitukset vaikeuttivat myös päämajan toimintaa, sillä suhteellisen pienelle alueelle sijoitetut päämajan toimipisteet kärsivät hyvin tuntuvia vaurioita. Jo tammikuussa 1940 jouduttiin päämajan yksiköitä hajauttamaan maaseudulle.

Muistona päämajakaudesta on Mikkelin kaupungin vaakunassa ristikkäin olevat marsalkansauvat ja Vapaudenristi.

Pommitusten vuoksi Mikkelin kaupunkikuva muuttui. Entisen matalalinjaisen kaupungin siluettiin ilmestyi kerrostaloja.

Pommitusvauriot nopeuttivat kaupunkikuvan muuttumista nykyisen kaltaiseksi.