Etusivu ›› Päämajan toiminta

Päämajan toiminta

Päämajamuseo - Päämajan toiminta

 

 

Mikkelissä 3.12.1939 käynnistynyt päämajan toiminta jatkui muutamia keskeytyksiä lukuun ottamatta aina kevääseen 1945 asti. Lyhyen keskeytyksen aiheutti talvi- ja jatkosodan välissä ollut välirauha.

Syksyllä 1944 muutettiin päämaja Suomen puolustusvoimien pääesikunnaksi, jolloin puolustusvoimien johdossa oli presidenttiylipäällikkö Mannerheim.

mli_museot_english_pm_toim_kuva1_b.jpg

   Kuva: SA-kuva

Hän oli toimivana ylipäällikkönä vuoden 1944 loppuun asti. Vuoden 1945 alussa nimitettiin pääesikunnan päällikkö A.E. Heinrichs puolustusvoimien komentajaksi.

Päämajan arkipäivää olivat esittelyt, joita suorittivat aselajien komentajat, huoltolajien päälliköt, tarkastajat ja jaostojen päälliköt. Operatiiviset asiat esitteli päämajoitusmestari A.F. Airo. Ylipäällikön päiväkäskyt olivat tavalliselle ihmiselle päämajan toiminnan näkyvin ilmentymä. Ylipäällikkö antoi ensimmäisen päiväkäskynsä 30.11.1939. Viimeisen päiväkäskynsä toimivana ylipäällikkönä Mannerheim antoi 31.12.1944.

Päämajan toimintoja jouduttiin hajauttamaan useita kertoja sotavuosien aikana. Mikkeli joutui tammikuun alussa 1940 erittäin voimakkaiden pommitusten kohteeksi. Näissä pommituksissa tuhoutui mm. päämajan käyttämä Hotelli Seurahuone. Talvi- ja jatkosodan aikana Mikkelin keskuskansakoulu oli päämajan käytössä. Pommitusten vuoksi ylipäällikkö siirtyi talvisodan lopulla Otavan opistolle, joka sijaitsi n. 12 km Mikkelistä lounaaseen. Maaliskuun pommitusten vuoksi hän joutui vielä siirtymään Juvalle Inkilän kartanoon sodan loppuun asti. Myös jatkosodan aikana päämajan toimintojen keskuksena toimi Mikkelin keskuskansakoulu. Neuvostoliiton hyökkäysten voimistuttua keväällä 1944 kaupungissa asunut ylipäällikkö siirtyi asumaan Sairilan kartanoon, joka sijaitsee n. 5 km Mikkelistä itään. Myös osa päämajan osastoista hajasijoitettiin ympäröivälle maaseudulle kevään ja kesän 1944 aikana.