Etusivu ›› Paatoksenteko ›› Johto- ja ohjesäännöt ›› Konsernipalveluiden toimintasääntö

Konsernipalveluiden toimintasääntö

Konsernipalveluiden toimintasääntö

Hyväksytty: Kaupunginhallitus 20.6.2016 § 248
Voimaantulo: 20.6.2016
Lisäys: Kaupunginhallitus 3.8.2009 § 360
Lisäys: Kaupunginhallitus 11.10.2010 § 336
Muutos: Kaupunginhallitus 6.2.2012 § 41      

1 § Säännön soveltamisala

Konsernipalveluiden toimintaa ohjataan ensisijaisesti valtuuston hyväksymällä hallintosäännöllä.

Tämä kaupunginhallituksen hyväksymä toimintasääntö täydentää ja täsmentää em. hallintosääntöä ja sillä myös siirretään edelleen kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan ratkaisuvaltaa.

2 § Johtaminen

Kaupunginjohtaja on koko virasto-organisaation johtaja ja keskushallinnon osalta kaupunginjohtaja rinnastetaan hallintosäännössä toimialajohtajaan. Kaupunginjohtajan tehtävänä on johtaa ja valvoa keskushallinnon tulosalueiden ja tulosyksiköiden toimintaa ja huolehtia toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti.

Kaupunginjohtajan ollessa estynyt, esteellinen taikka viran ollessa avoinna, hoitaa kaupunginjohtajan tehtäviä hallintojohtaja. (HS 7)

Kaupunginjohtajan välittömät alaiset ovat toimialajohtajat ja keskushallinnon tulosalueiden johtajat. Kaupunginjohtaja käy kehityskeskustelut konsernipalveluiden tulosyksiköiden esimiesten kanssa, jotka myös vastaavat toiminnastaan kaupunginjohtajalle.

3 § Keskushallinnon tulosalueet

Keskushallinnon tulosalueet ovat konsernipalvelut, keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, ympäristölautakunta, Etelä-Savon pelastuslautakunta, liikelaitokset ja Mikkelin seutufoorumi.

Hallintojohtaja on konsernipalveluiden tulosalueen esimies.

4 § Konsernipalveluiden tehtävä

Konsernipalveluiden yleisenä tehtävänä on toimia kaupunginjohtajan apuna kaupungin hallinto-, johtamis-, kehittämis- ja edunvalvontatehtävissä sekä taloudenhoidossa.

5 § Konsernipalveluiden tulosyksiköt

Hallintopalvelut

Hallintopalveluiden esimiehenä toimii hallintojohtaja. Hallintojohtajan poissa ollessa vastaava ratkaisuvalta on kaupunginlakimiehellä.

Hallintopalvelut -yksikön tehtävänä on vastata:

  • kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja tarvittaessa tilapäisten toimielinten valmistelu-, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävistä,
  • lainopillisista asioista,
  • ystävyyskaupunkitoiminnasta,
  • asiakirjojen hallintajärjestelmästä ja arkistoinnista,
  • yleisestä tiedotus- ja suhdetoiminnasta,
  • hallinnon kehittämistoimista,
  • yhteispalvelujen järjestämisestä (yhteispalvelupisteet, puhelinkeskus, lähetti- ja vahtimestaritoiminta),
  • kaupunkimarkkinoinnista ja matkailusta,
  • asumisen viranomaistehtävistä sekä
  • työllisyyden hoidosta.

 

Talouspalvelut

Talouspalveluiden esimiehenä toimii talousjohtaja. Talousjohtajan poissa ollessa vastaava ratkaisuvalta on taloussuunnittelupäälliköllä.

Talouspalvelut -yksikön tehtävänä on:

  • vastata talouden ohjauksesta,
  • vastata talousarvion ja -suunnitelman valmistelusta,
  • vastata talouden seurannasta ja raportoinnista,
  • vastata tilitoimistopalveluista (kirjanpidosta, osto- ja myyntireskontran hoidosta, tilinpäätöksestä, maksuvalmiudesta ja maksuliikenteestä)
  • vastata rahoituksen järjestämisestä,
  • vastata vakuutuksien ja riskienhallinnan koordinoinnista,
  • vastata kaupungin hankintatoimesta,
  • vastata tietohallintopalveluiden järjestämisestä, ylläpitämisestä ja kehittämisestä
  • vastata saatavien perinnästä,
  • koordinoida kaupungin strategista ohjausta ja kehittämistoimintaa,
  • koordinoida alue-, innovaatio- ja elinkeinoympäristön kehittämistä sekä
  • huolehtia seutuhallinnosta seutufoorumin ja -valiokunnan osalta.

 

Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalveluiden esimiehenä toimii henkilöstöjohtaja. Henkilöstöjohtajan sijaisena toimii HR-suunnittelija.

Henkilöstöpalveluiden tehtävänä on:

  • vastata kaupungin henkilöstöstrategiasta ja –politiikasta sekä työnantajapolitiikasta,
  • johtaa kaupungin henkilöstösuunnittelua, henkilöstön ja työyhteisön kehittämistä sekä
  • vastata työsuojelun ja –turvallisuuden kehittämisestä.

 

Ruoka- ja puhtauspalvelut

Ruoka- ja puhtauspalveluiden esimiehenä toimii palvelujohtaja. Palvelujohtajan poissa ollessa vastaava ratkaisuvalta on palvelupäällikkö.

Ruoka- ja puhtauspalvelut -yksikön tehtävänä on tuottaa, koordinoida, ohjata ja kehittää kaupungin tarjoamia ja tarvitsemia ruoka- ja puhtauspalveluita.

 

6 § Konsernipalveluiden toimihenkilöiden ratkaisuvalta

Sen lisäksi mitä konsernipalveluiden toimihenkilöiden päätettäväksi laissa ja hallintosäännössä on määrätty:

Hallintojohtaja kaupunginjohtajan päätöksen nojalla päättää

  • ei-harkinnanvaraisista ja enintään yhden vuoden mittaisista harkinnanvaraisista virkavapauksista ja työlomista kaupunginjohtajan välittömässä alaisuudessa oleville viranhaltijoille, (HS 62 § ja 63 §) ja
  • kaupunginjohtajan välittömässä alaisuudessa olevien viranhaltijoiden vuosilomista (HS 62 § ja 63 §).

 

Hallintojohtaja päättää:

  • tulosyksikköönsä otettavasta henkilöstöstä ja heidän palkkauksestaan
  • konsernipalveluiden tulosalueen ja tulosyksikkönsä hankinnoista käyttösuunnitelmaan varattujen määrärahojen puitteissa sekä
  • saatavien perinnästä (sisältäen pääoman, korot ja kulut) luopumisesta 10.000 euron rajaan asti.

 

Henkilöstöjohtaja, palvelujohtaja, talousjohtaja päättää:

  • tulosyksikköönsä otettavasta henkilöstöstä ja heidän palkkauksestaan
  • tulosyksikkönsä hankinnoista käyttösuunnitelmaan varattujen määrärahojen puitteissa.

 

Henkilöstöjohtaja päättää

  • henkilöstöä yleisesti koskevien sopimusten ja sitoumusten tekemisestä kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

 

HR-suunnittelija

  • päättää harkinnanvaraisen palkkauksen käytöstä henkilöstöä terveydellisistä syistä uudelleen sijoitettaessa
  • edustajaa työnantajaa kunnallisen pääsopimuksen mukaisissa paikallisissa neuvotteluissa ja
  • toimii henkilöstöjohtajan lisäksi yhteyshenkilönä KT Kuntatyönantajiin

 

Kaupunginlakimies päättää

  • oikeudenkäyntien vireillepanosta, ellei kaupunginhallitus ole toisin määrännyt,
  • muutoksen hakemisesta alioikeuden ja hovioikeuden ratkaisuihin, ellei kaupunginhallitus ole toisin määrännyt,
  • kaupungin osallistumisesta konkurssipesän hallintoon,
  • kaupungin osallistumisesta velkojain kokoukseen,
  • kaupungin vahingonkorvausvaatimuksesta oikeudenkäynneissä ellei kaupunginhallitus ole toisin määrännyt sekä nuoria rikostekijöitä koskevissa asioissa rangaistusvaatimuksesta luopumisesta sekä
  • suostumuksen antamisesta rikkomuksen käsittelemiseen rangaistusmääräysmenettelylaissa säädetyllä tavalla kaupungin ollessa asianomistajana.

 

Talousjohtaja päättää 

  • valtionosuustulojäämien poistoista 50.000 euron rajaan asti ja muiden saatavien tileistä poistoista 10.000 euron rajaan asti,
  • lainojen ottamisesta, antamisesta ja sijoitustoiminnasta (kaupunginjohtajan päätös, (66 § ja71 §) ja
  • vahingonkorvausten suorittamisesta kaupungin varoista kaupunginvaltuuston päättämissä rajoissa
  • käteiskassavarojen myöntämistä kaupungin virastoille ja laitoksille.

 

Palvelupäällikkö

  • valitsee työllisyydenhoitoa tukevien toimintojen (työllistämisperustaiset määräaikaisuudet, oppisopimukset, kesätyöntekijät) henkilökunnan ja päättää heidän palvelussuhteisiin liittyvistä keskeytyksistä. Palvelupäällikön poissa ollessa vastaava ratkaisuvalta on kehityspäälliköllä.

 

Asuntotoimenpäällikkö

valvoon aravalainoitettujen vuokratalojen asukasvalinnat ja päättää

  • aravavuokra-asuntojen vuokraus- ja poikkeusluvista
  • omakotitalon rakentamiseen tai peruskorjaukseen haettavan korkotukilainan, rakennussuunnitelmien ja -kustannusten, hankinta-arvon, rahoitussuunnitelman ja sijainnin hyväksymisestä sekä lainaehtojen muuttamisen hyväksymisestä,
  • asumisoikeusasunnon haltijan ja luovutushinnan vahvistamisesta,
  • korjaus- ja energia-avustusten myöntämisestä, maksamisesta, takaisinperinnästä sekä käyttörajoituksesta vapauttamisesta,
  • jälleenvuokrausasuntojen vuokrien ja lainojen lykkäyksestä enintään 10 000 euron saatavista korkeintaan 6 kuukaudeksi asiakasta kohti ja
  • laskun viivästyskoron alentamisesta tai poistamisesta enintään 200 euroa/lasku.