Etusivu ›› Paatoksenteko ›› Johto- ja ohjesäännöt ›› Mikkelin kaupungin hallintosääntö

Mikkelin kaupungin hallintosääntö

Hyväksytty: Mikkelin kaupunginvaltuusto 3.12.2012 § 40
Muutos: Mikkelin kaupunginvaltuusto 8.12.2014 § 139
Voimaantulo: 1.1.2015
Muutos: Mikkelin kaupunginvaltuusto 13.6.2016 § 84
Voimaantulo: 13.6.2016

Hallintosääntö pdf:nä

1 luku
Yleiset määräykset

1 § Soveltaminen

Mikkelin kaupungin hallinnossa noudatetaan kuntalain ja muun kunnan toimintoja ohjaavan lainsäädännön lisäksi tätä sääntöä yleisenä kaupungin hallintoa sitovana ohjeena.

Mikkelin seudun ympäristölautakunnan ja pelastuslautakunnan, Mikkelin seudun sosiaa- li- ja terveyslautakunnan, liikelaitosten, tilakeskuksen toiminnasta määrätään niiden omissa johtosäännöissä.

Valtuuston toiminnasta määrätään valtuuston työjärjestyksessä.

2 luku
Kaupungin organisaatio

2 § Luottamushenkilöorganisaatio

Kaupungin luottamushenkilöorganisaation muodostavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta ja seuraavat lautakunnat ja johtokunnat

59 jäsentä
-Kaupunginvaltuusto

15 jäsentä
-Kaupunginhallitus
-Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta
-Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta (Mikkeli valitsee 13 jäsentä)

13 jäsentä
-
Haukivuoren aluejohtokunta
-Ristiinan aluejohtokunta
-Kasvatus- ja opetuslautakunta
-Tekninen lautakunta

11 jäsentä
-Anttolan aluejohtokunta
-Pelastuslautakunta (Mikkelin toimialueelta 5 jäsentä)
-Maaseutu- ja tielautakunta
-Rakennuslautakunta
-Tarkastuslautakunta

10 jäsentä
-
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta (Mikkeli valitsee 5 jäsentä)

9 jäsentä
-
Mikkelin seudun ympäristölautakunta (Mikkelin toimialueelta 5 jäsentä)
-Suomenniemen aluejohtokunta

8 jäsentä
-
Otavan Opiston Liikelaitoksen johtokunta
-Vesiliikelaitoksen johtokunta

5 jäsentä
-
Keskusvaalilautakunta

Kaupunginhallitus ja lautakunnat voivat asettaa toimi- tai neuvottelukuntia määrätyn tehtävän hoitamista varten sekä valitsevat jäsenet toimielimiin.

Luottamushenkilöorganisaation muutoksista päättää valtuusto.

Kaupunginvaltuusto valitsee jäsenet lautakuntiin ja aluejohtokuntiin sekä kaupunginhallitus johtokuntiin omaa toimikauttaan vastaavaksi ajaksi

3 § Vaikuttamistoimielimet

Kaupungissa on nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto, joiden kokoonpanosta, asettamisesta ja toimintaedellytyksistä päättää kaupunginhallitus.

4 § Virasto-organisaatio

Kaupungin henkilöstöorganisaatio jakautuu keskushallintoon, sosiaali- ja terveystoimeen, sivistystoimeen ja teknisen toimen toimialaan.

Kaupungin toiminnot jaetaan toimialoihin ja tulosalueisiin, jotka sijoitetaan toimielinten alaisuuteen. Kaupunginvaltuusto päättää toimialajaosta sekä määrittelee tulosalueet hyväksyessään kaupungin talousarvion.

Tulosalueet voidaan jakaa toimielimen omalla päätöksellä eritasoisiin tulosyksiköihin.

Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö sijoitetaan keskushallintoon ja eri toimielinten alaisuuteen tulosalueittain.

Keskushallinto ja toimialat ovat toimielinjaon mukaisesti seuraavat:

1. Keskushallinto
Kaupunginvaltuusto
Kaupunginhallitus
Etelä-Savon pelastuslautakunta
Mikkelin Vesiliikelaitos
Otavan Opiston Liikelaitos
Keskusvaalilautakunta
Tarkastuslautakunta
Mikkelin seudun ympäristölautakunta

2. Sosiaali- ja terveystoimi
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta
Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta

3. Sivistystoimi
Kasvatus ja opetuslautakunta
Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta

4. Tekninen toimi
Tekninen lautakunta
Rakennuslautakunta
Maaseutu- ja tielautakunta
Tilakeskus

Keskushallinnon toimiala
Keskushallinnon yleisenä tehtävänä on toimia kaupunginjohtajan apuna kaupungin johtamis-, kehittämis- ja edunvalvontatehtävissä, taloudenhoidossa sekä konsernin ja sisäisen valvonnan tehtävissä.

Keskushallinto tukee ja luo edellytyksiä toimialojen tulokselliselle toiminnalle ja seuraa asetettujen tavoitteiden toteuttamista.

Kaupunginjohtaja päättää keskushallinnon organisoimisesta sekä tehtävien- ja vastuun- jaosta ellei tässä säännössä ole muuta määrätty.

Sosiaali- ja terveystoimen toimiala
Sosiaali- ja terveystoimen toimialan tarkoituksena on toimialaa koskevan lainsäädännön ja muiden säännösten nojalla huolehtia siitä, että palvelut on järjestetty määrällisesti ja laadullisesti yhteistoiminta-alueen kuntien väestön tarpeita vastaavasti ja vaikuttaa siihen, että toimialalle osoitetaan voimavaroja riittävästi sekä että muussa kaupungin kehittämisessä ja palvelutuotannossa sosiaaliset ja terveysnäkökohdat otetaan huomioon.

Sen lisäksi, mitä on säädetty, toimialan tehtävänä on huolehtia kaupungin tehtäviin kuu- luvista sosiaalihuollon, sairaanhoidon ja terveydenhuollon sekä raittiustoimen tehtävistä.

Sivistystoimen toimiala
Sivistystoimen tehtävänä on toimialaa koskevien lakien ja muiden säännösten nojalla tarjota laadukkaita varhaiskasvatus-, esiopetus-, perusopetus- ja lukiokoulutuspalveluja sekä vapaa-aika- ja kulttuuripalveluja.

Tekninen toimiala
Teknisen toimialan tarkoituksena on kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottaen vastata yhdyskuntarakenteen ja muun kaupunkiympäristön kehittämisestä sekä alueiden käytön suunnittelusta edellytysten luomiseksi kaupungin asukkaiden terveelliselle ja viihtyisälle elämiselle sekä elinkeinoelämän kehittymiselle.

Toimiala huolehtii kaavoituksesta, liikennesuunnittelusta, maanhankinnasta ja - luovutuksesta, kiinteistönmuodostuksesta, rakennusomaisuuden hallinnasta sekä kunta- teknisistä palveluista ja rakennusvalvonnasta, pysäköinninvalvonnasta, maaseutu- ja lomituspalveluista sekä yksityistieasioista.

5 § Virasto-organisaation johtaminen

Virasto-organisaatiota johtaa kaupunginjohtaja.

Toimialaa johtaa toimialajohtaja, joka päättää toimialan sisäisestä työvoiman käytöstä ja sisäisistä johtoryhmistä.

Kaupunginjohtaja päättää toimialojen välisestä työnjaosta ja työvoiman käytöstä.

Kaupunginjohtaja nimeää kaupunginjohtoryhmät, jotka toimivat kaupunginjohtajan apuna kaupunginhallinnon johtamisessa ja kehittämisessä.

Toimialoilla voi olla omia johtoryhmiä, joiden asettaminen määritellään toimialan omassa toimintasäännössä. Toimialatasoisissa johtoryhmissä on henkilöstöedustus.

6 § Kaupunginhallitus

Toimiala

Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti.

Kokoonpano ja toimikausi

Kaupunginhallituksessa on jokaisella jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Kaupungin- valtuusto valitsee kaupunginhallituksen jäsenistä kaupunginhallituksen puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Kaupunginhallituksen toimikausi on kaksi (2) vuotta.

Toimivalta

Kaupunginhallituksen tehtävänä on erityisesti:

  • valmistella kaupunginvaltuuston päätettäväksi tulevat asiat,
  • seurata kaupunginvaltuuston kaupungin organisaatiolle asettamien tulostavoitteiden toteuttamista,
  • vastata kaupungin talouden vakaudesta ja organisaation tuloksellisesta toiminnasta,
  • huolehtia kaupungin omistamien osakeyhtiöiden, osuusyhtiöiden, liikelaitosten ja muiden vastaavien tulosyksiköiden toiminnallisten tavoitteiden ja tuottotavoitteiden valmistelusta sekä näiden toimintojen organisointimuodon kehittämisestä sekä
  • hoitaa kaupungin ulkoisia suhteita.

 

Kaupunginhallitus ratkaisee seuraavat asiat:

  • päättää kahden tai useamman toimialaan kuuluvan asian, ellei kyseessä ole asia joka kuuluu valtuuston päätösvaltaan,
  • päättää toimivaltaansa kuuluvan asian siirtämisestä jaostonsa tai alaisensa viranhaltijan tai lautakunnan ratkaistavaksi,
  • nimeää kaupungin edustajat konserniyhtiöiden hallituksiin ja muihin vastaaviin toimielimiin sekä kaupungin organisaatioon kuulumattomiin yhteisöihin,
  • päättää selityksen antamisesta valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä kaupunginvaltuuston päätöksen lopputulokseen sekä päättää muutoinkin selitysten ja lausuntojen antamisesta ja kaupungin valitusoikeuden käyttämisestä,
  • päättää vahingonkorvauksen myöntämisestä, kun kaupunki on vahingonkorvausvaatimuksen perusteella katsottava korvausvelvolliseksi myönnettävän vahingonkorva- uksen ylittäessä yksittäisessä asiassa 30 000 euron määrän.
  • hyväksyy paikalliset virka- ja työehtosopimukset, ellei se ole tältä osin siirtänyt päätösvaltaansa kaupungin muulle viranomaiselle,
  • hyväksyy virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpanon ja suositussopimukset sekä päättää siitä, missä laajuudessa muut viranomaiset voivat päättää virka- ja työehto- sopimusten mukaisista palvelussuhteen ehdoista,
  • päättää virkojen ja toimien perustamisesta, lakkauttamisesta ja kelpoisuusvaatimuksista sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi lukuun ottamatta niitä virkoja, joiden täyttämisestä valtuusto päättää,
  • päättää kiinteän omaisuuden kiinnittämisestä, hankkimisesta, myymisestä tai muusta luovuttamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa sekä asemakaavoitetulla alueella olevan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta,
  • päättää kaupungin sisäisestä valvonnasta ja sisäisen riskienhallinnan järjestämisestä
  • päättää omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta
  • päättää palveluista ja tuotteista perittävistä maksuista lukuun ottamatta valtuuston päätettäväksi säädettyjä tai sen itselleen pidättämiä maksuja ja taksoja sekä niitä maksuja ja taksoja, jotka kaupunginhallitus on siirtänyt muun viranomaisen ratkaistaviksi,
  • käyttää asuntolainsäädännön mukaan kaupungille kuuluvaa ratkaisuvaltaa,
  • päättää kunnan alueella toimivan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen
  • päättää huoneistojen tai muiden tilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden, muiden osakkeiden sekä rakennusten, jotka eivät ole kiinteistöjä, ostamisesta, myymisestä, lunastamisesta ja vaihtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa sekä
  • päättää maankäyttösopimuksista kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa
  • vastaa kaupungin toiminnan omistajaohjauksesta

Kaupunginhallitus voi päätöksellään siirtää tässä mainittuja tehtäviään ja päätösvaltaansa kaupungin muulle viranomaiselle.

7 § Kaupunginjohtaja

Kaupungin hallinnon, taloudenhoidon ja muun toiminnan johtamista varten on kaupunginhallituksen alaisena kaupunginjohtaja.

Kaupunginjohtajaksi valittavalta vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja sen lisäksi hallinnollista kokemusta tai hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon ja –talouteen.

Kaupunginjohtajan ollessa estynyt, esteellinen taikka viran ollessa avoinna, hoitaa kaupunginjohtajan tehtäviä hallintojohtaja tai myös hänen olleessa estynyt tai esteellinen kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

8 § Kaupunginhallituksen jaostot

Kaupunginvaltuusto voi kaupunginhallituksen esityksestä asettaa kaupunginhallitukselle jaostoja. Asettaessaan jaoston kaupunginvaltuusto samalla määrää jaoston jäsenten määrän, tehtävät ja ratkaisuvallan.

Kaupunginhallitus valitsee jaostoon jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupunginhallitus määrää jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat.

9 § Lautakunnan yleinen ratkaisuvalta

Lautakunta tehtäväalueellaan ratkaisee seuraavat asiat:

  •  päättää toimialallaan toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista,
  •  päättää toimialaansa koskevista sopimuksista kaupunginvaltuuston tai -hallituksen määräämissä rajoissa,
  •  päättää toimialansa palveluista ja muista suoritteista perittävistä maksuista ja yleisistä maksuperusteista, jollei toisin ole säädetty tai määrätty,
  •  päättää vahingonkorvauksen myöntämisestä, kun kaupunki on vahingonkorvaus- vaatimuksen perusteella katsottava korvausvelvolliseksi myönnettävän vahingon- korvauksen ylittäessä yksittäisessä asiassa 15 000 euron määrän, ei kuitenkaan myönnettävän vahingonkorvauksen ylittäessä yksittäisessä tapauksessa 30 000 euron määrän, ja lautakunnan alaisen viranhaltijan valtuuksista myöntää vahingonkorvauksia myönnettävän vahingonkorvauksen ollessa määrältään alle 15 000 euroa,
  •  päättää hankinnoista ja irtaimen omaisuuden myynnistä tai käytöstä poistamisesta hankintaohjeen mukaisesti,
  •  tekee esityksen kaupunginvaltuustolle palvelujen tuottamistavasta, palveluverkosta, uusien palveluiden tuottamisesta ja nykyisten lakkauttamisesta hyväksytyn talousarvion mukaisesti,
  • huolehtii toimialan saatavien ja tulevien suoritusten vakuuksien hyväksymisestä, valvonnasta, muuttamisesta ja vapauttamisesta, jollei toisin ole säädetty tai määrätty,
  •  tekee esityksen kaupunginhallitukselle toimialaansa kuuluvan tulosalueen esimiehen valinnasta,
  •  päättää talousarvioesityksen tekemisestä kaupunginhallitukselle,
  •  huolehtii tulosalueiden toiminnan ja talouden kehittämisestä niiden tavoitteiden mukaisesti, jotka kaupunginvaltuusto on talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä tai muutoin asettanut,
  •  seuraa toiminnan tuloksia sekä ohjaa ja valvoo toimialansa suunnittelua ja toteutusta,
  •  päättää avustusten myöntämisestä yksityisille ja järjestöille
  •  päättää toimialallaan muutoksen hakemisesta tuomioistuimen ja muiden viran- omaisten päätöksiin ja käyttää toimialallaan kaupungin puhevaltaa,
  •  päättää helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä yksittäistapauksessa kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa sekä
  •  päättää talousarvion vuosittaisesta käyttösuunnitelmasta, hankinnoista ja viranhaltijoiden oikeudesta päättää niistä.

 

10 § Lautakunnan erityinen ratkaisuvalta

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta ratkaisee seuraavat asiat:

  • päättää Etelä-Savon sairaanhoitopiiriltä ostettavista perusterveydenhuoltopalveluis- ta sekä erikoissairaanhoitopalveluista sekä
  • päättää sosiaalihuoltolain tai kansanterveyslain mukaisista tehtävistä, jotka erityis- lainsäädännössä on määrätty sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväksi.

 

Kasvatus- ja opetuslautakunta

Kasvatus- ja opetuslautakunta ratkaisee seuraavat asiat:

  • hyväksyy varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kunta- kohtaiset kasvatus- ja opetussuunnitelmat,
  • päättää koulutuksen arvioinnista,
  • päättää koulujen ja oppilaitosten työ- ja loma-ajoista,
  • päättää lukiokoulutuksen järjestämislupien hakemisesta,
  • päättää lukiokoulutuksen aloituspaikoista ja niiden sijoittamisesta oppilaitoksiin,
  • päättää koulutuspalvelujen hankkimisesta ulkopuoliselta tuottajalta,
  • päättää perusopetuksen oppilasalueista (lähikoulualueet),
  • hyväksyy lukuvuosittaisen koulukuljetussuunnitelman lainsäädännön ja kaupunginhallituksen vahvistamien perusteiden mukaan,
  • päättää lehtorin virkojen ja lukion lehtorin virkojen opetusaineet sekä lukion lehtorin virkojen opetusaineissa vaadittavien opintojen laajuuden,
  • päättää kokeilulupien hakemisesta,
  • vahvistaa perusopetuksen oppilaaksi ottamisen perusteet ja järjestettävät pääsy- ja soveltuvuuskokeet,
  • päättää perusopetuksen oppilaan ottamisesta ja siirtämisestä erityisopetukseen tai vastaavalle perusopetuksen luokalle, milloin oppilaan huoltaja vastustaa siirtoa,
  • päättää oppilaan/opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta ja opiskelusta pidättämisestä rikostutkinnan ajaksi,
  • päättää muista toimialaansa kuuluvista tehtävistä, ellei tehtävää ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tai viranhaltijan ratkaistavaksi.

 

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta ratkaisee seuraavat asiat:

  • päättää kaupunginkirjastoa, museoita ja yleistä kulttuuritoimea ja orkesteria koskevista asioista niitä koskevan erityislainsäädännön ohella,
  • päättää nuoriso- ja liikuntapalveluista niitä koskevan erityislainsäädännön ohella sekä
  • päättää liikuntapaikkojen ylläpidosta.

 

Tekninen lautakunta

Tekninen lautakunta ratkaisee seuraavat asiat:

  • päättää muiden kuin vaikutuksiltaan merkittävien asemakaavamuutosten hyväksymisestä siten kuin valtuusto ja hallitus siirtävät päätösvaltaansa,
  • päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta suunnittelutarvealueesta, kunnan ratkaistavaksi kuuluvasta poikkeamisesta tai poikkeamista koskevasta kaupungin lausunnosta rakennusvalvontaa kuultuaan,
  • päättää suostumuksen antamisesta kunnan puolesta naapurin ja muun vastaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kuulemisissa,
  • päättää maa- ja vesialueiden, rakennusten, toimitilojen ja laitteiden ostamisesta, myymisestä, vuokraamisesta, vaihtamisesta tai lunastamisesta sille määrätyissä rajoissa,
  • päättää tonttien ja muiden rakennuspaikkojen myymisestä ja vuokralle antamisesta valtuuston vahvistamien yleisten periaatteiden mukaisesti,
  • päättää lautakunnan hallintaan kuuluvien alueiden vuokralle tai muutoin käytettäväksi luovuttamisesta enintään viideksi (5) vuodeksi kerrallaan, jollei toisin ole määrätty
  • päättää pidennyksen myöntämisestä lautakunnan luovuttamien tonttien ja muiden alueiden rakentamisvelvollisuuden täyttämisestä,
  • päättää tonttijaon tai tonttijaon muutoksen hyväksymisestä,
  • päättää tonttirasitteiden perustamista, muuttamista tai poistamista koskevat asiat asemakaava-alueilla
  • maan tai rakennuksen omistajan suostumuksen antamisesta rasitteiden perustamiseen tai johtojen ja muiden vastaavien laitteiden sijoittamiseen sekä rasitteista sopimisesta,
  • päättää etuostolain mukaisen etuosto-oikeuden käyttäminen kiinteistöjen luovutuksissa
  • päättää liikenteenohjauslaitteiden asettamisesta ja liikennejärjestelyistä ellei toisin ole määrätty,
  • päättää katusuunnitelman tai katusuunnitelman muutoksen hyväksymisestä sekä kadunpitopäätöksen tekemisestä,
  • päättää kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon ja hylättyihin ajoneuvoihin liittyvistä viranomaistehtävistä,
  • päättää viher- ja lähivirkistysalueiden, lumen- ja maanläjitysalueiden sekä muiden yleisten alueiden suunnitelmien hyväksymisestä,
  • päättää vahvistetun luonnonhoito- ja metsänkäyttösuunnitelman mukaisen puutavaran myynnistä,
  • päättää rakennushankkeiden hyväksymisestä kaupunginhallituksen hyväksymien yleisten periaatteiden mukaan
  • päättää maankäyttösopimuksista sille määrätyissä rajoissa sekä
  • päättää kadun nimen ja korttelin numeron muuttamisesta ja osoitenumeroinnin vahvistamisesta,
  • päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista hulevesien käsittelyä koskevista viranomaisasioista.

 

Teknisen lautakunnan jaosto

Teknisen lautakunnan jaosto, joka toimii tilakeskuksen johtokuntana, ratkaisee seuraavat asiat:

  • päättää talonrakennusinvestointihankkeiden hyväksymisestä toimitilahankkeiden suunnittelu- ja toteutusohjeiden mukaisesti.

 

Rakennuslautakunta

Rakennuslautakunta ratkaisee seuraavat asiat:

  • päättää kunnan rakennusvalvontaviranomaisen päätettäväksi säädetyistä asioista,
  • päättää toimialaansa kuuluvien muiden kuin pysäköinninvalvontaa koskevien pakkokeinojen käyttämisestä,
  • päättää lautakunnan käsiteltäväksi saatettujen viranhaltijan päättämien asioiden ratkaisemisesta muutoksenhakuasteena,
  • päättää rakennustarkastajien välisestä toimivallan jaosta,
  • päättää rakennus-, toimenpide- ja purkamislupien myöntämisestä,
  • päättää vähäisten poikkeamisten myöntämisestä lupien yhteydessä
  • päättää maisematyölupien myöntämisestä kaupunkisuunnittelu-, mittaus ja kiinteistöt- sekä yhdyskuntatekniikka ja ympäristöyksikköjä kuultuaan
  • päättää rakennusrasitteiden perustamista, muuttamista tai poistamista koskevat asiat,
  • päättää jätehuoltomääräysten hyväksymisestä,
  • päättää jätehuoltomääräyksistä poikkeamisista yksittäistapauksissa,
  • päättää kunnan jätteenkeräys- ja käsittelypaikoista ja jätteenkuljetukseen liittyvistä asioista,
  • päättää jätetaksan hyväksymisestä ja sen mukaisten maksujen määräämisestä, kohtuullistamisesta ja maksuja koskevista muistutuksista,
  • päättää pysäköinninvalvonnan yleistä järjestelyä koskevat asiat poliisipiirin päällikköä kuultuaan sekä
  • tekee esityksen pysäköintivirhemaksun muuttamisesta.

 

Maaseutu- ja tielautakunta

Maaseutu- ja tielautakunta ratkaisee seuraavat asiat:

  • päättää yksityisteiden avustusten jakoperusteista,
  • tekee ehdotuksen kaupunginhallitukselle alemman tieverkon rahoitustarpeesta,
  • jakaa yksityisteiden kunnossapidon ja parantamisen avustukset,
  • päättää alemman tieverkon osalta kaupungin osuudesta suunnittelu-, rakentamis- ja parantamiskustannuksiin valtuuston osoittamien määrärahojen puitteissa sekä
  • päättää kunnan suostumuksesta asettaa pysyvän liikenteen ohjauslaite yksityisteil- le.
  • päättää vesihuoltoavustusten myöntämisestä

 

Aluejohtokunta

Aluejohtokunnan tehtävänä on kehittää ja valvoa alueen asukkaiden hyvinvointia, tukea ja edistää alueen kehittämishankkeita sekä edistää paikallista toimintaa ja kulttuuria.

Lautakuntien ja kaupunginhallituksen tulee pyytää aluejohtokuntien lausunnot asioista, jotka koskettavat kulloistakin aluetta.

Aluejohtokunta ratkaisee seuraavat asiat:

  • antaa lausunnon talousarviosta, kaava-asioista, yhteispalvelupisteen toimintaperi- aatteista ja muista vastaavista aluetta koskevista merkittävistä asioista
  • päättää valtuuston myöntämän toimintamäärärahan käyttösuunnitelmasta ja avustusten jaosta paikallisiin kehittämishankkeisiin sekä asukkaita aktivoivaan, palvelevaan ja kulttuuria vaalivaan toimintaan.
  • päättää aloitteiden tekemisestä aluetta koskevista asioista lautakunnille ja kaupunginhallitukselle, joiden tulee antaa vastaukset hallintolain edellyttämässä määräajassa.

 

Aluejohtokunnan kokouksessa asiat ratkaistaan kaupunginhallituksen nimeämän esittelijän esittelystä tai puheenjohtajan selostuksen perusteella. Hänen poissa ollessaan esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty tai asiat ratkaistaan toimielimen puheenjohtajan esittelystä.

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta sekä Maaseutu- ja tielautakunta voivat toimintasäännöissään asettaa jaoston niille määrättyjen tehtävien hoitamista varten. Lautakunnat valitsevat jäsenet jaostoihin.

3 luku
Kokousmenettely

11 § Määräysten soveltaminen

Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kaupungin muissa kuntalain tarkoittamissa toimielimissä.

12 § Sähköinen päätöksentekomenettely

Toimielin voi päättää asioita sähköisessä päätöksentekomenettelyssä kuntalain 100 §:n mukaisesti. Päätöksentekomenettelyä voidaan käyttää kaikkiin toimielimen päätösvaltaan kuuluviin asioihin.

13 § Kokousaika ja -paikka

Toimielin päättää varsinaisten kokoustensa ajan ja paikan.

Kokous pidetään myös, milloin toimielimen puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö sen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kutsu ylimääräisiin kokouksiin on toimitettava, mikäli mahdollista, kirjallisena tai sähköisesti hyvissä ajoin ennen kokousta.

14 § Kokouskutsu

Kokouskutsu, esityslista, liitteet ja oheismateriaali voidaan lähettää kirjallisesi tai sähköisesti toimielimen päättämällä tavalla. Kaupunginhallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että sähköiseen lähetykseen tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat käytettävissä.

Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsussa on mainittava, mitä toimielimen päätöksentekotapaa noudatetaan kunkin asian kohdalla. Jos asia käsitellään sähköisessä päätöksentekomenettelyssä, tulee kutsussa ilmaista, mihin mennessä asia on käsiteltävä sähköisesti.

Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja niille, joilla on oikeus läsnäoloon toimielimen päättämällä tavalla.

Esityslista on lähetettävä vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Sen tulee kunkin asian osalta sisältää esittelijän ehdotus toimielimen päätökseksi.

15 § Esityslistan julkaiseminen yleisessä tietoverkossa

Esityslistat julkaistaan kaupungin verkkosivuilla. Ennen julkaisemista esityslistalta poistetaan henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintressiä sekä salassa pidettävät tiedot.

16 § Jatkokokous

Asian käsittely voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua.

Kokouksesta poissa olleille lähetetään sähköinen viesti jatkokokouksen ajasta ja paikasta sekä jatkokokouksen päätöksentekotavasta.

17 § Varajäsenen kutsuminen

Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on itse kutsuttava vara- jäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen koko- ukseen sitä asiaa käsittelemään.

18 § Läsnäolo toimielinten kokouksissa

Kaupunginhallituksen kokouksessa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla, kaupunginjohtajalla sekä kaupunginhallituksen päättämillä henkilöillä.

Muiden toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus kaupungin- hallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla, toimialajohtajilla oman toimialan toimielimissä ja kaupunginhallituksen määräämällä edustajalla.

Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin.

Johtokunnissa läsnäolo- ja puheoikeus voidaan antaa asianomaisen johtokunnan päätöksellä 15 vuotta täyttäneelle henkilölle.

19 § Kokouksen pitäminen

Kokouksen avattuaan puheenjohtajan on todettava läsnäolijat. Lisäksi puheenjohtajan on todettava kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Asiat käsitellään asialistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä.

Toimielin voi ottaa käsiteltäväkseen sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa, mikäli erityiset syyt sitä vaativat.

20 § Kokouksen johtaminen

Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous.

21 § Tilapäinen puheenjohtaja

Kokousta tai asian käsittelyä varten valitaan tilapäinen puheenjohtaja, jos sekä puheen- johtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa.

22 § Esittely

Asiat ratkaistaan toimielimen kokouksissa pääsääntöisesti viranhaltijan esittelystä.

Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä.

Kaupunginhallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan kaupunginjohtajan esittelystä. Hänen poissa ollessaan esittelijänä toimii hallintojohtaja.

Muiden toimielimien kokouksissa asiat ratkaistaan toimintasäännössä nimetyn pääsääntöisesti yhden viranhaltijan esittelystä.

Erityisestä syystä toimielin voi päättää, että asia käsitellään toimielimen puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä.

23 § Esteellisyyden toteaminen

Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään.

Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi.

24 § Äänestystapa

Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla.

25 § Äänestysjärjestys

Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että:

  • ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan.
  • jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä
  • jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, on sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen.

 

Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus,puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan

26 § Vaalit

Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava taitettu kokoon niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä.

Äänestysliput annetaan toimielimen puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä.

Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu.

Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei toimielin toisin päätä.

Kunkin toimielimen jäsenen on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava toimielimen puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron.

Nimenhuudon päätyttyä toimielimen puheenjohtaja antaa äänestysliput ääntenlaskijoille, jotka tutkivat niiden pätevyyden, sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään.

Ääntenlaskijat antavat vaalin tuloksesta ilmoituksen toimielimen puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen toimielimelle.

Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä.

27 § Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen ja päätöksistä tiedottaminen

Pöytäkirjanpitäjä kirjoittaa pöytäkirjan puheenjohtajan johdolla.

Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä.

Pöytäkirja tarkastetaan ja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa.

Toimielimen pöytäkirjaan merkitään:
Järjestäytymistietoina;

  • toimielimen nimi
  • merkintä käytetyistä päätöksentekotavoista (varsinainen kokous, sähköinen kokous, yksilöidään päätökset, jotka on tehty sähköisessä päätöksentekomenettelyssä)
  • kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouksen keskeytykset
  • kokouspaikka
  • läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä
  • kokouskutsun laillisuus ja kokouksen päätösvaltaisuus

 

Asian käsittelytietoina;

  • asiaotsikko
  • selostus asiasta
  • päätösehdotus
  • esteellisyys
  • asian salassapito
  • tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu
  • äänestykset, äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos
  • vaalit, vaalitapa ja vaalin tulos
  • päätöksen toteaminen
  • eriävä mielipide

 

Laillisuustietoina;

  • oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus
  • puheenjohtajan allekirjoitus
  • pöytäkirjanpitäjän varmennus
  • merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä
  • merkintä nähtävänä pitämisestä yleisessä tietoverkossa, mikäli pöytäkirja on  ollut yleisesti nähtävänä.

 

Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeessa ja valitusosoituksessa on mainittava oikaisuvaatimus- ja valitusviranomainen sekä oikaisuvaatimus- ja valitusaika.

Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu.

Toimielimen esittelijä vastaa päätösten tiedottamisesta.

28 § Päätösten tiedoksianto kunnan jäsenelle

Kaupunginhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kaupungin verkkosivuilla siten kuin kuntalain 140 §:ssä tarkemmin määrätään.

Muun viranomaisen pöytäkirja annetaan vastaavalla tavalla tiedoksi kunnan jäsenille, jos asianomainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.

Kaupunginhallitus antaa ohjeet salassapito- ja tietosuojavelvoitteiden huomioon ottamisesta annettaessa päätöksiä tiedoksi yleisessä tietoverkossa. Lautakunta voi antaa tarkentavaa ohjeistusta omalla toimialallaan.

29 § Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus

Asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja.

Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi lautakunnan esittelijä.

30 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen

Kaupungin viranomaisen on ilmoitettava hallitukselle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista hallitus on päättänyt, ettei se käytä otto- oikeuttaan.

Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta.

Lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lautakunnalle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta asioita tai asiaryhmiä, joista lautakunta on ilmoittanut, ettei se käytä otto-oikeuttaan.

Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupungin- hallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi.

4 luku
Kaupungin talous

31 § Talousarvion täytäntöönpano

Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot.

Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttö- suunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille.

Tulosalueiden ja tulosyksiköiden esimiehet vastaavat yksikkönsä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamisesta sekä käyttösuunnitelmien mukaisesta määrä- rahojen oikeasta käytöstä ja tulojen kantamisesta.

Tehtävät on järjestettävä ja johtamistehtävät hoidettava niin, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Johtamansa tehtävän sisäisestä valvonnasta vastaa kukin toimielin ja vastuuhenkilö.

32 § Talousarvion muutokset

Talousarvioon tehtävät muutokset on esiteltävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapa- uksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä.

Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin.

33 § Käyttöomaisuuden myynti

Käyttöomaisuuden myynnistä päättää valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti kaupunginhallitus.

Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille.

34 § Poistosuunnitelmien hyväksyminen

Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy valtuusto. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä.

Valtuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta kaupunginhallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat.

Kaupunginhallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan.

35 § Rahatoimen hoitaminen

Valtuusto päättää lainan ottamisesta sekä lainan antamista ja sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman nettomuutoksesta.

Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus voi siirtää lainan ottamisen ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille.

36 § Maksujen määrääminen

Valtuusto päättää maksujen yleisistä perusteista. Maksuista ja niiden yksityiskohtaisista perusteista päättää kaupunginhallitus, mikäli päätösvaltaa ei ole annettu muulle toimie- limelle tai viranhaltijalle.

Kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa muille toimielimille ja viranhaltijoille.

37 § Riskienhallinta

Kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kaupungin omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille.

5 luku
Hallinnon ja talouden tarkastus

38 § Ulkoinen ja sisäinen valvonta

Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti.

Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus.

39 § Tarkastuslautakunnan kokoonpano

Valtuusto valitsee lautakunnan jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto nimeää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja.

40 § Tarkastuslautakunnan kokoukset

Lautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla ja konsernitarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä.

Kaupunginhallitus ei voi määrätä edustajaansa lautakunnan kokouksiin.

41 § Tarkastuslautakunnan tehtävät ja raportointi

Sen lisäksi, mitä kuntalain 121 §:ssä säädetään, lautakunnan on

  • seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi,
  • huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa sekä
  • tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.

 

Arvioinnin tulokset raportoidaan vuosittain valtuustolle annettavassa arviointikertomuksessa. Ennen arviointikertomuksen valmistumista tarkastuslautakunta voi antaa valtuustolle tarpeelliseksi katsomiaan selvityksiä. Tarkastuslautakunta voi raportoida tilikauden aikana valtuustolle myös muista merkittävistä havainnoista.

42 § Tilintarkastusyhteisön valinta

Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastusyhteisön.

43 § Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät

Tilintarkastaja voi ottaa lautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamiseen, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa.

44 § Tilintarkastuskertomus ja muu raportointi

Tilintarkastuskertomuksesta säädetään kuntalain 125 §:ssä.

Tilintarkastaja ilmoittaa havaitsemistaan olennaisista epäkohdista viipymättä kaupunginhallitukselle annettavassa tilintarkastuspöytäkirjassa. Tilintarkastuspöytäkirja annetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle.

Tilintarkastaja raportoi tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnan määräämällä tavalla.

45 § Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle

Lautakunta antaa valtuustolle vähintään kaksi viikkoa ennen tilintarkastus-kertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja kaupunginhallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää valtuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta

6 Luku
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

46 § Valtuuston tehtävät

Valtuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista kunnassa ja kunta- konsernissa.

47 § Kaupunginhallituksen tehtävät

Kaupunginhallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä

  • hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat
  • valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksellisesti sekä
  • antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä sekä selvityksen konsernivalvonnasta ja merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä.
  • vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja yhteen sovittamisesta siten että kunnan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus varmistetaan
  • hyväksyy sisäisen tarkastuksen suunnitelman, johon perustuen arvioidaan riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tuloksellisuutta
  • vastaa riskienhallinnan järjestämisestä siten, että kunnan toiminnan olennaiset riskit tunnistetaan ja kuvataan, riskin toteutumisen vaikutukset, toteutumisen todennäköisyys ja mahdollisuudet hallita riskiä arvioidaan
  • valmistelee toimintakertomuksessa annettavat tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä

 

48 § Lautakunnan ja johtokunnan tehtävät

Lautakunta ja johtokunta vastaa toimialallaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta sekä raportoi kaupungin- hallitukselle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johto- päätöksistä.

49 § Viranhaltijoiden tehtävät

Kaupunginjohtaja sekä tehtäväalueiden muut johtavat viranhaltijat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta vastuualueellaan, ohjeistavat alaisiaan toimintayksiköitä sekä raportoivat kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

Toimintayksiköiden esimiehet vastaavat yksikön riskien tunnistamisesta, arvioinnista, riskienhallinnan toimenpiteiden toteutuksesta ja toimivuudesta sekä raportoivat kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

Konsernijohto vastaa konserniyhteisöjen ohjauksesta sekä niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen ja tuloksellisuuden valvonnasta.

50 § Sisäisen tarkastuksen tehtävät

Sisäinen tarkastus arvioi objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan, riskien- hallinnan ja konsernivalvonnan järjestämistä ja tuloksellisuutta, raportoi arvioinnin tuloksista sekä esittää toimenpide-ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi. Sisäinen tarkastus raportoi kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajalle.

Sisäisen tarkastuksen toiminnon tarkoitus, toimivalta ja vastuu määritellään kaupungin- hallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa.

7 luku
Toimivalta henkilöstöasioissa

51 § Luvun määräysten soveltaminen

Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää kaupunginhallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai tässä säännössä muuta määrätty.

52 § Virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten määräysten soveltaminen

Kaupunginhallitus päättää virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten määräysten soveltamisesta. Kaupunginhallitus voi siirtää päätösvaltaansa edelleen.

53 § Virkojen perustaminen, henkilöstön kelpoisuus sekä virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi

Valtuusto päättää niiden virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja kelpoisuusvaatimuksista, joiden vakinaisesta täyttämisestä se päättää.

Muiden virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja kelpoisuusvaatimuksista sekä vir- kasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi päättää kaupunginhallitus.

Työsuhteiseen tehtävään vaadittavasta kelpoisuudesta päättää tarvittaessa työsuhteeseen ottava viranomainen.

Viroista pidetään luetteloa, josta ilmenee myös henkilöstöltä vaadittava kelpoisuus.

54 § Henkilöstövalinnat

Kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginjohtajan.

Kaupunginhallitus valitsee toimialajohtajat, tulosalueen esimiehet, hallintojohtajan, henkilöstöjohtajan, talousjohtajan ja kaupunginlakimiehen, Tilakeskuksen johtajan, palvelujohtajan, konsernitarkastajan sekä liikelaitosten johtajat. Kaupunginhallituksen tulee pyytää asianomaiselta lautakunnalta lausunto ennen tulosalueen esimiehen valintaa.

Toimialajohtaja valitsee tulosyksikköjen esimiehet kuultuaan ensin tulosalueen esimiestä. Muun henkilöstön valinnasta päätetään toimialan toimintasäännössä.

55 § Määräaikaisen henkilöstön ottaminen

Sijaiset ja muun määräaikaisen henkilöstön ottaa se, joka on myöntänyt virka- tai työvapaan tai jolla muutoin on oikeus ottaa henkilöstöä ko. tulosalueella.

56 § Virkojen haettavaksi julistaminen

Viran haettavaksi julistamisesta päättää se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan, mikäli kaupunginhallitus ei toisin päätä. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi kaupunginhallitus.

Sen ohella mitä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 §:ssä todetaan, voidaan myös toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa oleva työntekijä ottaa suostumuksellaan ilman hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää, mikäli perusteena on toiminnan tai tehtävien järjestelyyn liittyvä tai muu hyväksyttävä syy.

57 § Koeaika

Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta sekä koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen kaupunginhallituksen mahdollisesti antamien ohjeiden mukaisesti.

58 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen

Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää kaupunginhallitus tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta.

59 § Henkilöstön palkkaus

Kaupungin palvelukseen otettavan henkilöstön palkkauksen päättää kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti se, joka suorittaa valinnan.

60 § Palvelusaikaan perustuvat lisät

Virka- ja työehtosopimusten mukaiset palvelusaikaan perustuvat lisät myöntää henkilöstöjohtaja. Hänellä on oikeus siirtää toimivaltaansa.

61 § Sivutoimiluvat

Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää kaupunginjohtaja välittömien alaistensa ja keskushallinnon henkilöiden osalta sekä toimialajohtajat toimialoillaan olevien henkilöiden osalta.

62 § Virka- ja työvapaiden myöntäminen

Lakiin tai virka- ja työehtosopimuksiin perustuvat ei-harkinnanvaraiset virka- ja työvapaat myönnetään seuraavasti:

  • kaupunginhallitus kaupunginjohtajalle,
  • kaupunginjohtaja välittömässä alaisuudessaan oleville toimialajohtajille, tulosalueiden esimiehille ja muille välittömille alaisilleen,
  • toimialajohtajat alaisuudessaan oleville tulosalueiden esimiehille ja muille välittömille alaisilleen,
  • tulosalueiden esimiehet alaisilleen, paitsi koulujen ja laitosten johtajat alaisilleen ja
  • tulosyksiköiden esimiehet alaistensa osalta.

 

Enintään yhden kuukauden mittaiset harkinnanvaraiset virka- ja työvapaat myönnetään samoin kuin ei-harkinnanvaraisissa tapauksissa.

Mainitut esimiehet voivat päätöksillään siirtää päätösvaltaansa kaupungin muulle esi- miehelle. Se, jolle toimivaltaa on edelleen siirretty, ei voi enää siirtää toimivaltaa edelleen.

Kaupunginjohtajalla ja toimialajohtajilla on kuitenkin oikeus myöntää harkinnanvaraista virka- tai työvapaata enintään yksi vuosi. Tätä pitemmät harkinnanvaraiset virka- tai työ- vapaat myöntää kaupunginhallitus.

Ammattiyhdistystoimintaa ja siihen liittyvää koulutusta varten myönnettävistä virka- ja työvapaista sekä niiden palkallisuudesta päättää henkilöstöjohtaja. Hänellä on oikeus siirtää toimivaltaansa. Se, jolle toimivaltaa on edelleen siirretty, ei voi enää siirtää toimivaltaa edelleen.

63 § Vuosilomat

Kaupunginjohtajan vuosilomajärjestyksen vahvistaa kaupunginhallitus.

Kaupunginjohtaja vahvistaa vuosilomajärjestyksen välittömässä alaisuudessaan oleville toimialajohtajille, tulosalueiden esimiehille ja muille välittömille alaisilleen.

Toimialajohtajat vahvistavat vuosilomajärjestyksen alaisuudessaan oleville tulosalueiden esimiehille ja muille välittömille alaisilleen.

Tulosalueiden esimiehet vahvistavat vuosilomajärjestyksen tulosyksiköiden esimiehille ja muille välittömille alaisilleen.

Tulosyksiköiden esimiehet vahvistavat vuosilomajärjestyksen alaistensa osalta.

Tässä pykälässä mainitut viranhaltijat voivat päätöksillään siirtää päätösvaltaansa kaupungin muulle esimiehelle. Se, jolle toimivaltaa on edelleen siirretty, ei voi enää siirtää toimivaltaa edelleen.

64 § Virantoimituksesta pidättäminen

Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää se, joka valitsee viranhaltijan.

65 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen

Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen.

Mikäli lomauttaminen kohdistuu eri viranomaisten valitsemiin henkilöihin, voi lomauttamisesta päättää kaupunginhallitus.

8 luku
Viranhaltijoiden ratkaisuvalta

66 § Erityinen ratkaisuvalta

Kaupunginjohtaja päättää asiat, jotka koskevat

  • kaupungin edustustilaisuuksien järjestämistä ja vieraanvaraisuuden osoittamista, kaupungin edustajan nimeämistä näihin tilaisuuksiin sekä niistä aiheutuvien menojen maksettavaksi hyväksymistä, ellei kaupunginhallitus ole erikoistapauksessa toisin päättänyt. Ensisijaisesti edustustilaisuuksien järjestämisestä päättää kaupungin- hallitus.
  • kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa talousarvio- tai tilapäislainojen ottamista, lainojen takaisinmaksua ja lainaehtojen muuttamista sekä niitä koskevien velka- kirjojen hyväksymistä,
  • sijoitussuunnitelman hyväksymistä ja muiden tarpeellisten ohjeiden antamista kaupungin rahavarojen sijoittamisesta,
  • toimialajohtajia koskevaa henkilöstöhallintoa,
  • juhlaliputuksen järjestämistä,
  • kaupungin tiedotusaineiston jakoa,
  • kaupunginhallituksen käyttöön varattujen määrärahojen käyttämistä kaupunginhallituksen päättämissä rajoissa,
  • pakkohuutokaupalla myytävästä kiinteistöstä tarjottavan kauppahinnan enimmäismäärän hyväksymistä,
  • valtion perinnön vastaanottamista kaupungille, jäämistön hoidosta tehdyn tilityksen hyväksymistä ja pesän varojen sijoittamista kaupunginhallituksen vahvistamien yleisten ohjeiden mukaisesti,
  • lainojen siirtoa ja kaupungin saatavien kiinnitysvakuuksien etuoikeusjärjestyksen muuttamista,
  • kaupungin varoista myönnettävien avustusten ja lainojen maksattamista,
  • kaupunginhallituksen hyväksymissä rajoissa akordi- ja muita siihen verrattavia sopimuksia
  • kaupungin omaisuuden vakuuttamisen yleisiä perusteita,
  • vapautuksen myöntämistä
    • kunnallisveron
    • sairausvakuutusmaksun
    • kansaneläkevakuutusmaksun sekä
    • muun julkisoikeudellisen maksun suorittamisesta, milloin se lain tai asetuksen mukaan on mahdollista eikä päätösvalta kuulu muulle kaupungin viranomaiselle.

 

9 luku
Muut määräykset

67 § Tiedottaminen

Kaupungin tiedottamista johtaa kaupunginhallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet tiedottamisen periaatteista ja päättää tiedottamisesta vastaavista viranhaltijoista.

68 § Kaupungin asukkaiden aloitteet

Kaupunginhallituksen on vuosittain toukokuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kaupungin toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.

Kaupunginhallituksen ja lautakunnan tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot kaupunginhallitukselle ja asianomaiselle lautakunnalle niiden päättämällä tavalla.

Jos aloite vaatii erityistä valmistelua, sen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi se aloite kuuluu, on ilmoitettava aloitteen tekijälle kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä.

69 § Asiakirjojen antamisesta päättäminen

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 4 ja 14.1 §:ssä tarkoitettu toimielin voi siirtää toimialaansa kuuluvan asiakirjan antamista koskevaa viranomaisten ratkaisu- valtaa alaiselleen viranhaltijalle.

70 § Asiakirjoista perittävät lunastukset sekä niiden antamisesta perittävät maksut

Tavanomaisista tiedonantamisista, pöytäkirjanotteista, kopioista ja muista tulosteista peritään sivukohtainen maksu.

Erityistoimenpiteitä vaativan tiedon antamisesta asiakirjasta, kopiosta ja muusta tulosteesta peritään kiinteä perusmaksu, joka voidaan porrastaa tiedonhaun vaativuuden mukaan.

Perusmaksun lisäksi peritään sivukohtainen maksu.

Jos asiakirja ei ole yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisten julkisuuslain mukaisesti pitämästä asiakirjarekisteristä ja tiedonhaun erityistoimenpiteitä vaativa tieto asiakirjasta annetaan suullisesti tai antamalla asiakirja viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi taikka lähettämällä se sähköpostin välityksellä, aiheutuneita kustannuksia vastaavana maksuna peritään vain kiinteä perusmaksu tiedonhaun vaativuuden mukaan porrastettuna.

Kaupunginhallitus päättää tarkemmin julkisuuslain piiriin kuuluvien maksujen perusteista ja euromääristä.

71 § Päätösvallan edelleen siirtäminen

Toimialojen omissa toimintasäännöissä voidaan siirtää toimielinten ratkaisuvaltaa edelleen toimielinten alaisille viranhaltijoille niissä asioissa, jotka ovat erikseen todettu toimielimen ratkaistavaksi tässä hallintosäännössä. Päätösvallan edelleen siirtämisestä on ilmoitettava välittömästi kaupunginhallitukselle. Päätösvallan siirrosta pidetään luetteloa keskushallinnossa.

Kaupunginjohtaja voi päätöksellään siirtää kuntalaissa ja tässä hallintosäännössä mainittuja tehtäviään ja päätösvaltaansa kaupungin muulle viranhaltijalle.

72 § Nimenkirjoitus

Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätöksiin perustuvat sopimukset ja sitoumukset ja kirjelmät allekirjoittaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja ja varmentaa hallintojohtaja, henkilöstöjohtaja, kaupunginlakimies tai talousjohtaja, jollei kaupunginhallitus ole toisin valtuuttanut.

Muiden toimielimien päätöksiin perustuvat sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa ko. toimielimen puheenjohtaja tai esittelijä ja varmentaa sihteeri tai asian valmistelija, jollei toimialan omassa toimintasäännössä muuta määrätä.

Kukin viranhaltija allekirjoittaa oman päätösvaltansa nojalla tehdyt päätökset ja niihin liittyvät sopimukset ja sitoumukset.

Toimielimen puheenjohtaja tai pöytäkirjanpitäjä voi yksinkin toimielimen määräämissä rajoissa allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvan asiakirjan. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi toimielimen pöytäkirjanpitäjä yksinkin todistaa oikeaksi.

Asian valmistelija allekirjoittaa valmistelua koskevat asiakirjat.

Varsinaisten allekirjoittajien ollessa estyneitä vastaavat allekirjoitusoikeudet ovat heidän sijaisillaan.

73 § Tarkemmat ohjeet

Tarkemmat ohjeet tämän säännön soveltamisesta antaa kaupunginhallitus.