Etusivu ›› Paatoksenteko ›› Johto- ja ohjesäännöt ›› Mikkelin kaupungin jätehuoltomääräykset

Mikkelin kaupungin jätehuoltomääräykset

Mikkelin kaupungin jätehuoltomääräykset 1.1.2010

1. luku: YLEISTÄ

Jätehuoltomääräysten tavoitteena on ohjata jätehuoltoa kestävän kehityksen periaatteiden mukaan tavalla, joka vähentää syntyvän jätteen määrää, edistää jätteiden hyötykäyttöä ja sekä vähentää loppusijoitettavan jätteen määrää.
Syntypaikkalajittelun jälkeen jäävän jätteen tulee laadultaan ja määrältään soveltua käsittelylaitoksella tai loppusijoituspaikalla käsiteltäväksi.

1 § Soveltamisala
Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava näitä jätelain 17 §:n nojalla annettuja yleisiä jätehuoltomääräyksiä.              

Näitä määräyksiä ei sovelleta sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, eläinlääkintälaitosten sekä muiden tutkimus- ja hoitolaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen, viiltävän ja pistävän jätteen keräilyyn, eikä tartuntavaarallisen liha- ja lihanpakkausjätteen niiltä osin kuin niistä on määrätty erikseen.

2 § Määritelmät
Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan:

aluekeräyspisteellä miehittämätöntä yhtiön ylläpitämää keräyspaikkaa, jonne voi jättää asumisessa syntyvää syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä ja jonka käyttöoikeus on ainoastaan vuosimaksun maksavilla.

asumisjätteellä asumisessa syntyvää jätettä ja siihen rinnastettavaa jätettä, joka on toimitettava kunnan järjestämään hyödyntämiseen tai käsittelyyn.

biojätteellä (kompostoituva jäte) eloperäistä elintarvike- ja puutarhajätettä, joka on kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa, kiinteää ja myrkytöntä;

elintarvikejätteellä ruoan valmistuksen tai tarjoilun yhteydessä käyttämättä jääneitä ruoka-aineksia ja elintarvikkeita sekä ruoan tähteitä samoin kuin elintarvikkeiden ja rehujen valmistuksessa sekä elintarvikkeiden kaupassa syntyvää biojätettä;

ekopisteellä paikkaa, johon on sijoitettu yhteiseen käyttöön tarkoitettuja hyötyjätteiden keräysvälineitä.
Ekopiste on tarkoitettu niiden asuinkiinteistöiden hyötyjätteille, joilla ei jätehuoltomääräysten mukaan tarvitse olla kiinteistökohtaista hyötyjätekeräystä.

erityisjätteellä jätteitä, jotka vaativat erityistoimia kuljetuksen tai käsittelyn aikana, kuten jätteen välitöntä peittämistä loppusijoitusalueella, mutta jotka eivät ole ongelmajätteitä. Erityisjätettä ovat mm. asbestijäte, sairaalajäte, saostus- ja umpisäiliölietteet, käymälä- ja välppäjäte, maasuodattimen suodinkerrokset ja -suodatinmateriaali, pienpuhdistamojen suotimet, eläinjätteet, rasvanerottimen liete sekä erityisen haiseva tai pölyävä jäte, öljyn-, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteet, pienpuhdistamolietteet ja fosforierotuskaivojen jätteet;

hyötyjätteellä (hyödynnettävä jäte) jätettä, joka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai jonka sisältämä materiaali tai energia voidaan hyödyntää. Hyötyjätteitä ovat mm: keräyspaperi, pahvi, keräyskartonki, biojäte, lasi, metalli ja puu sekä muut kierrätyskelpoiset tavarat ja materiaalit (mm. huonekalut, vaatteet ym.);

järjestetyllä jätteenkuljetuksella jätelain 10 §:n mukaista kunnan järjestämisvelvollisuuden piirissä olevaa yhdyskuntajätteen kuljetusta;

jätehuollon toteuttajalla alueellista jätehuoltoyhtiötä, tuottajayhteisöä, kuntaa tai muuta tahoa, joka käytännössä vastaa kyseessä olevan jätteen jätehuollosta;

jätekeskuksella Mikkelin Metsä-Sairilassa sijaitsevaa jätteiden vastaanotto-, käsittely-, ja loppusijoituspaikkaa;

jätteiden keräyspaikalla keräysvälineiden sijaintipaikkaa keräysvälineineen;

jätteiden keräysvälineillä astioita, säiliöitä, puristinsäiliöitä, lavoja ja muita vastaavia laitteita, joihin jätteet kiinteistöllä kerätään kuljettamista varten;

keräyskartongilla käytöstä poistettuja kierrätyskelpoisia kuitu- ja kartonkipakkauksia sekä pieniä määriä aaltopahvia niiden kiinteistöiden osalta, joissa sitä ei erilleen kerätä omana lajikkeenaan;

keräyslasilla käytöstä poistettuja kierrätyskelpoisia tyhjiä lasipakkauksia ja muuta kierrätyskelpoista lasijätettä;

keräyspaperilla käytöstä poistettua puhdasta ja kuivaa kierrätyskelpoista paperia;

pahvilla käytöstä poistettua puhdasta ja kuivaa kierrätyskelpoista ruskeaa pahvia, kuten aaltopahvilaatikot, sekä ruskeaa kartonkia ja voimapaperia;

kiinteistökohtaisen keräyksen alueilla niitä kuljetusalueita, joille jätekuljetukset hoidetaan tarvittaessa noutamalla jätteet kiinteistöltä;

kiinteistökohtaisen keräyksen ulkopuolisilla alueilla niitä kunnan erikseen määräämiä kuljetusalueita, jotka kuuluvat järjestetyn jätekuljetuksen piiriin, mutta joille jätekuljetusta ei hoideta kiinteistöltä noutamalla (esim. saaret ja muut erittäin hankalat tieolosuhteet);

jätekimpalla kahden tai useamman lähikiinteistön yhdessä ylläpitämää yksityistä jätteiden keräysvälinettä järjestetyssä jätekuljetuksessa;

kompostoinnilla biologisesti hajoavan jätteen käsittelyä hapellisissa olosuhteissa, siten että nopeutetaan sen luonnollista hajoamista;

käymäläjätteellä kuivakäymälöissä syntyvää ulosteperäistä jätettä;

lietteellä yhdyskuntajätevesien käsittelyssä muodostunutta saostus- ja umpisäiliölietettä sekä puhdistamolietettä;

metalliromulla käytöstä poistettua metallia;

pienmetallilla käytöstä poistettua pakkausmetallia ja muuta pienikokoista metalliromua;

ongelmajätteellä jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle;

puutarhajätteellä risuja, oksia, ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää biojätettä;

rakennusjätteellä rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätettä;

syntypaikkalajitellulla yhdyskuntajätteellä asumisessa syntyvää jätettä, sekä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto ja palvelutoiminnassa syntyvää muuta kuin ongelmajätettä.

taajamalla asemakaavoitettua aluetta (tai erilliseen karttaliitteeseen merkittyä aluetta), pois lukien ranta-asemakaavoitetut alueet;

tuottajavastuulla tuottajan velvollisuutta huolehtia markkinoille luovuttamiensa tuotteiden ja niistä syntyvien jätteiden uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä ja niistä aiheutuvista kustannuksista;

yhtiöllä kuntien omistamaa alueellista jätehuoltoyhtiötä, Metsäsairila Oy:tä.

yleisillä jätteiden vastaanottopaikoilla ympäristöluvan saaneita jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikkoja, joihin jätteen haltija, tuottaja, toiminnanjärjestäjä tai kuljetuksen suorittaja on jätelain 3 luvun mukaan velvollinen toimittamaan jätteen, kuten jätekeskusta, ekopistettä, ongelmajätepistettä, tuottajayhteisön järjestämiä keräyspaikkoja, kunnallisia jätevedenpuhdistamoja sekä maa-ainesten ja puutarhajätteiden vastaanottopaikkoja.

2. luku: JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ

3 § Kompostointi
Biojätteiden ensisijainen käsittelymenetelmä on kompostointi kiinteistöllä.

Elintarvikejätteen kompostointi on sallittu vain tarkoitukseen sopivassa jyrsijäsuojatussa kompostisäiliössä eli kompostorissa, jossa on kansi sekä pohja tai pohjaverkko. Talviaikaan käytettävän kompostorin tulee olla lämpöeristetty.

Puutarhajätettä voidaan kompostoida ilman kompostoria. Tällöin kompostointi tulee kuitenkin hoitaa niin, että siitä ei aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa.

Lannan ja lietteiden yms. ammattimaiseen ja laitosmaiseen kompostointiin on haettava ympäristönsuojelulain mukainen lupa.

Kompostointi on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu eläin- tai hajuhaittoja, roskaantumista, vesien pilaantumista tai muuta haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Kompostoijan on huolehdittava, että komposti on riittävän ilmava, kostea sekä sisältää sopivasti ravinteita ja että komposti saavuttaa tarvittavan lämpötilan. Kompostiin ei saa laittaa jätteitä, jotka eivät kompostoidu tai haittaavat kompostointia. Kompostoituneiden elintarvikejätteiden tulee olla selvästi kompostoituneita ennen niiden poistamista säiliöstä.

Komposti on sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu haittaa naapureille eikä ympäristölle. Kompostia ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta. Kompostori voidaan kuitenkin sijoittaa hyväksytyissä rakennuslupapiirustuksissa merkittyyn jätehuollolle varattuun tilaan.

Nämä määräykset eivät koske kompostointia, johon on myönnetty ympäristölupa.

4 § Jätteiden poltto
Jätteen hävittäminen polttamalla on kielletty tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta.

Keskuslämmityskattilassa tai muussa kiinteässä lämmityslaitteessa tai uunissa saa polttaa risuja ja oksia sekä puhdasta, kuivaa, kyllästämätöntä ja maalaamatonta käytöstä poistettua puutavaraa. Paperia ja pahvia saa polttaa vain sytykkeenä.

Taajaman ulkopuolella saa avotulella polttaa risuja, oksia, kantoja, lehtiä ja puhdasta puuta.

Kaikessa polttamisessa on otettava huomioon, etteivät savukaasut saa aiheuttaa haittaa ympäristölle tai naapureille.

Nämä määräykset eivät koske laitosmaista jätteenpolttoa, johon on myönnetty ympäristölupa.

5 § Muu omatoiminen käsittely
Muu kuin 3 ja 4 §:ssä tarkoitettu jätteiden omatoiminen käsittely on kielletty ilman ympäristöviranomaisen lupaa tai hyväksyttyä suunnitelmaa.

Jätteiden hävittäminen maahan hautaamalla on kielletty. Kuolleiden eläinten hautaamisesta on voimassa, mitä siitä erikseen määrätään.

Puutarhajätteiden vienti yleisille, kuten puisto-, metsä-ja viheralueille on kielletty.

3. luku: JÄTTEIDEN KERÄYSPAIKKA

6 § Yleiset jätteiden vastaanottopaikat
Yleisillä jätteiden vastaanottopaikoilla jätteet tulee sijoittaa niille erikseen osoitettuihin paikkoihin annettuja ohjeita noudattaen. Väärinkäytöksistä peritään jätemaksutaksan mukainen korvaus.

Miehitetyille yleisille jätteiden vastaanottopaikoille jätteitä saa toimittaa vain erikseen määrättyinä aikoina. Jätteen tuojan on annettava tuotavasta jäte-erästä sen laatua, alkuperää ja tuottajaa koskevat tiedot samoin kuin tiedot laskutusta varten sekä muut viranomaisen määräämät tiedot. Vastaanottopaikan pitäjä voi kieltäytyä vastaanottamasta jätettä, jota ei ole lajiteltu annettujen ohjeiden ja näiden määräysten mukaisesti.

Jätteiden poiskuljettaminen yleisiltä jätteiden vastaanottopaikoilta on sallittu vain toiminnanharjoittajan luvalla.

7 § Keräyspaikan sijoittaminen kiinteistöllä
Kiinteistön haltijan on järjestettävä jätehuoltoa varten tarvittava keräyspaikka asuin-, toimisto-, tuotanto- ja palvelukiinteistöille.

Keräyspaikka tulee valita siten, ettei keräysvälineiden tyhjennyksestä aiheudu tarpeetonta vaaraa tai haittaa kiinteistön muulle käytölle, liikenteelle, ympäristölle eikä tyhjentäjälle. Keräyspaikan välittömässä läheisyydessä tulee olla raskaalle ajokalustolle riittävän laaja ja kantava kääntöpaikka.

Keräyspaikka on perustettava tasaiselle, vaakasuoralle ja kulutusta kestävälle alustalle siten, etteivät keräysvälineet jäädy alustaansa kiinni. Alueiden ja väylien, joilla keräilyvälineitä siirretään jätteiden kuormausta ja kuljetusta varten, tulee olla riittävän kantavia, kovapintaisia ja tasaisia. Niiden kaltevuuden tulee olla, mikäli mahdollista alle 1:10. Jäteastian siirtoväylällä ei saa olla kynnystä, porrasta eikä muuta estettä.

Omakoti- ja paritalokiinteistöillä keräyspaikka tulee sijoittaa tonttiliittymään siten, että se on enintään kymmenen metrin päässä jäteauton ajoreitistä.

Käytettäessä pyörällisiä jäteastioita jäteauton tulee päästä esteettömästi ja turvallisesti vähintään kymmenen metrin etäisyydelle jäteastiasta. Jotta jäte voidaan kuormata, tulee muut keräysvälineet sijoittaa siten, että jäteautolla on esteetön pääsy niiden välittömään läheisyyteen.

Kiinteistö voi edellä mainitusta poiketen sopia jätehuollon toteuttajan kanssa keräyspaikan sijainnista. Tällöin keräysvälineen siirrosta tai lisäkuljetuksesta peritään jätetaksan mukainen lisämaksu.

Jos keräysvälineen tyhjentäminen edellyttää liikkumista yksityisellä tiellä, on tienpitäjällä vastuu tien kunnossapidosta. Jotta jäteauto voi liikkua tiellä kaikkina vuodenaikoina, myös kelirikkokaudella, tulee tienpitäjän osoittaa mahdollisten painorajoitusten aikana lupa kuljetusten suorittamiselle liikennemerkein.

Työpaikkahuoneistojen ja enemmän kuin kaksi huoneistoa käsittävän asuinkiinteistön keräyspaikka tulee sijoittaa riittävän etäälle kiinteistön ilmanottoaukoista ja asuinhuoneiden ikkunoista, ellei kunnan rakennusjärjestyksessä ole muuta säädetty.                     

8 § Kiinteistön keräyspaikan ylläpito
Keräyspaikan haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavan kulkuväylän ja keräysvälineiden sijaintipaikan kunnossapidosta, puhtaudesta, lumen aurauksesta ja liukkauden torjunnasta siten, että keräysvälineet voidaan esteettä ja turvallisesti tyhjentää. Alueet ja väylät, joilla keräysvälineitä siirretään, eivät saa olla liukkaita ja niiden valaistuksen tulee olla riittävä.          

9 § Keräyspaikan suojaaminen
Taajamissa ns. vanhoilla kiinteistöillä keräyspaikat, joita käyttää vähintään viisi (5) asuinhuoneistoa tai joissa on vähintään kolme (3) käsin siirrettävää jäteastiaa, tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa jätekatokseen. Jätekatosta tai –huonetta ei saa käyttää muuna varastona, ellei varastotila ole selkeästi erillinen siten, ettei varastointi häiritse jäteastioiden tyhjentämistä.
Uusilla kiinteistöillä keräyspaikat, joita käyttää vähintään viisi (5) asuinhuoneistoa tai joissa on vähintään kolme (3) käsin siirrettävää jäteastiaa tulee sijoittaa jätekatokseen tai -huoneeseen.

Sisäänkäynti jätekatokseen tai jätehuoneeseen tulee järjestää suoraan ulkotiloista ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Oviaukkojen on oltava riittävän leveät, niin ettei keräysvälineiden siirtäminen aiheuta vaurioita rakenteisiin. Ovissa on oltava laitteet, jotta ovet pysyvät itsestään auki tyhjentämisen aikana. Tila on mitoitettava siten, että kukin keräysväline voidaan ottaa tyhjennettäväksi muita keräysvälineitä siirtämättä. Jätekatoksessa ja -huoneessa on oltava riittävä ilmanvaihto ja valaistus.

Jos jätteiden keräysvälineet suojataan näköesteellä, kuten aitauksella tai istutuksilla, tulee suojauksen olla riittävän väljä keräysvälineiden joustavaa tyhjennystä varten.

10 § Keräyspaikan lukitseminen
Mikäli jätehuone, jätekatos, keräysväline tai keräysvälineiden siirtoreitillä olevat ovet tai portit halutaan lukita, tulee lukko sarjoittaa jätehuoltoyhtiöillä käytössä olevaan yleiseen lukkosarjaan alueilla, joissa se on käytössä. Kiinteistönhaltija vastaa lukituksen asennus- ja huoltokustannuksista sekä lukituksen toimintakuntoisuudesta.

4. luku: JÄTTEIDEN KERÄYSVÄLINEET

11 § Keräysvälineet järjestetyssä jätteenkuljetuksessa
Jätteen haltijalla tulee olla käytössään riittävä määrä jätteiden keräysvälineitä. Keräysvälineet on valittava siten, että ne soveltuvat kerättävälle jätelajille ja käytössä olevaan keräysjärjestelmään ja ovat tyhjennysväli huomioon ottaen aina suljettavissa. Keräysvälineiden tulee olla ehjiä, tiiviitä ja koneellisen kuormauskäsittelyn sekä kuumapesun kestäviä. Keräysvälineiden käytöstä ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa käyttäjille, tyhjentäjille eikä ympäristölle.

Keräysvälineinä järjestetyssä jätteenkuljetuksessa saa kiinteistöillä käyttää:

- käsin siirrettäviä, enintään 660 litran kannellisia tartuntakahvoin ja pyörin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen;

- maahan upotettuja säiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä;

- maanpäällisiä kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalle

- vaihtolavasäiliöitä, jotka kuljetetaan jätteen vastaanottopaikalle tyhjennettäväksi;

- rullakoita ja paalaimia pahvinkeräykseen.

Kunta voi hyväksyä järjestämässään jätteenkuljetuksessa kiinteistökohtaisesti muidenkin keräysvälineiden käytön, mikäli siitä ei aiheudu haittaa ympäristölle ja mikäli tämä ei vaaranna työturvallisuutta ja keräysvälineet soveltuvat kuljetusjärjestelmään. Ennen kuin kunta hyväksyy näistä määräyksistä poikkeavan keräysvälineen soveltuvuuden keräysjärjestelmään, tulee siitä hankkia yhtiön lausunto.

Keräysvälineen haltijan on huolehdittava keräysvälineiden korjauksesta, kunnossapidosta ja puhdistamisesta sekä siitä, etteivät jäteastiat pääse siirtymään paikoiltaan ja että keräysvälineiden kannet pysyvät kaikissa sääolosuhteissa suljettuina.

Keräysvälineet tulee pestä tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

12 § Useamman kiinteistön yhteinen keräysväline
Lähikiinteistöt voivat keskinäisellä sopimuksella muodostaa ns. jätekimpan ja käyttää yhteistä jätteiden keräysvälinettä. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa yhteisen keräysvälineen käytöstä ja siitä luopumisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti jätehuoltoyhtiölle nk. kimppailmoituksella. Jätekimppaan ei voi liittyä ilman kimpan suostumusta. Jätekimpan osakkaat sopivat jätemaksuista keskenään.

Jätekimpalle tulee olla nimettynä yhdyshenkilö (kimppaisäntä). Kimppaisäntä hallinnoi jätekimppaa. Kimppaisäntä huolehtii jäteastioiden sekä niiden tyhjennysvälin riittävyydestä, tiedottamisesta muille jätekimpan osakkaille sekä jätehuoltoyhtiölle.

13 § Keräysvälineiden merkitseminen
Keräysvälineet tulee merkitä näiden jätehuoltomääräysten mukaisella kyseistä jätelajia osoittavalla tekstitarralla.

Keräysvälineen tyhjennyksestä vastaavan tulee huolehtia, että keräysvälineessä tai niiden välittömässä läheisyydessä on tyhjennyksistä vastaavan yhteystiedot.

14 § Keräysvälineiden suurimmat sallitut painot
Pyörällinen käsin siirrettävä jäteastia saa painaa enintään 80 kg. Irtojätesäkin (ylimääräinen) enimmäispaino on 15 kg. Koneellisesti kuormattaviin kontteihin jätettä saa laittaa 100 kg/m3. Muiden keräysvälineiden osalta painorajat määräytyvät kuormausolosuhteista riippuen jätehuollon toteuttajan kanssa tehtävällä sopimuksella.

15 § Jätteiden lajittelu ja erilliskeräys kiinteistöillä
Kiinteistöillä on oltava erilliset keräysvälineet seuraaville jätejakeille:

1) Omakoti- sekä enintään neljän asunnon kiinteistöillä 
-  keräysastia syntypaikkalajitellulle yhdyskuntajätteelle
-  keräysastia biojätteelle tai omatoiminen kompostointi.

Kiinteistöjen keräyspaperille, keräyskartongille, lasille ja metallille on järjestetty alueellisia ekopisteitä, joihin ne tulee toimittaa.

2) Asuinkiinteistöllä, jossa on vähintään viisi huoneistoa
- keräysastia syntypaikkalajitellulle yhdyskuntajätteelle
- keräysastia biojätteelle tai omatoiminen kompostointi
- keräysastia paperille
- keräysastia keräyskartongille.
- keräysastia lasille
- keräysastia pienmetallille.

3) Toimisto-, liike-, koulu-, ravintola-, teollisuus- ja muut vastaavat kiinteistöt
- keräysastia syntypaikkalajitellulle yhdyskuntajätteelle
- keräysastia biojätteelle tai omatoiminen kompostointi
- keräysastia keräyskartongille
- keräysastia keräyspaperille
- keräysastia tai rullakko pahville
- keräysastia toimistokeräyspaperille
- keräysastia lasille
- keräysastia pienmetallille.

Edellä mainitun jätteen keräys tai käsittely kiinteistöllä on toteutettava, mikäli ko. jätettä syntyy.

Milloin toimistokeräyspaperia syntyy poikkeuksellisen vähän, se voidaan kerätä keräyspaperiastiaan.

Rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujäte on lajiteltava ja hyötykäyttöön soveltuvat jätteet sekä rakenneosat on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätteestä sekä niiden lajittelusta hyötykäyttöön on säädetty tarkemmin VNp Rakennusjätteestä 295/1997.

16 § Keräysvälineiden täyttö kiinteistökohtaisessa keräyksessä
Keräysvälineeseen saa laittaa vain sellaista jätettä, jota varten keräysväline on tarkoitettu.

Keräysvälineen likaantumisen välttämiseksi jätteet tulee tarvittaessa pakata ennen niiden keräysvälineeseen laittamista. Biojätteen keräysvälineen puhtaana pitämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Jos järjestettyyn jätteenkuljetukseen soveltuva jäte ei kokonsa tai määränsä puolesta mahdu keräysvälineeseen, se voidaan tilapäisesti sijoittaa keräysvälineen välittömään läheisyyteen. Ylimääräinen jäte on pakattava niin, että jäteauton kuljettaja saa sen yksin turvallisesti ja helposti kuormattua. Mikäli ylimääräistä jätettä on huomattavasti normaalia jätettä enemmän, sen poiskuljettamisesta on sovittava yhtiön kanssa etukäteen.

Keräysvälineen välittömään läheisyyteen ei saa sijoittaa sellaista jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu vietäväksi jätteen käsittelypaikalle tai hyödynnettäväksi.

Syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen keräysvälineisiin ei saa laittaa:
1. hyötyjätettä
2. palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia jätteitä;
3. nestemäisiä jätteitä (ei nestemäisenä eikä pakastettuna);
4. ongelmajätteitä, paristoja ja akkuja
5. erityisjätettä;
6. sähkö- ja elektroniikkaromua;
7. ajoneuvon renkaita;
8. aineita tai esineitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa jätteen tuojille, keräysvälineen tyhjentäjille tai jätteen käsittelyyn osallistuville;
9. aineita tai esineitä, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat aiheuttaa työturvallisuusriskin tyhjentäjälle tai vahingoittaa keräysvälinettä tai kuljetuskalustoa taikka vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta tai purkamista.

Hiekkaa, tuhkaa ja nokea voidaan laittaa yhdyskuntajätteen keräysvälineeseen ainoastaan, jos ne ovat kylmiä, kauttaaltaan kytemättömiä ja tarkoituksenmukaisesti pakattuja eikä keräysvälineen sallittua enimmäispainoa ylitetä.

5. luku: JÄTTEIDEN KULJETUS

17 § Järjestetty jätteenkuljetus
Liittymisvelvollisuus järjestettyyn jätteenkuljetukseen koskee koko kunnan aluetta.
Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kuljetetaan asumisessa syntyvä jäte sekä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettava valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntynyt muu kuin ongelmajäte Metsä-Sairilan jätekeskukseen Mikkeliin.

Taajamissa liittymisvelvollisuus tulee hoitaa yhden tai useamman kiinteistön kiinteistökohtaisella keräyspaikalla. Muilla alueilla sijaitsevat kiinteistöt voivat vaihtoehtoisesti liittyä myös aluekeräyspisteeseen. Tarvittaessa kunta voi määrätä ja yhtiö osoittaa kiinteistölle jätteiden keräyspaikan.

Mikäli kiinteistö huolehtii itse biojätteen asianmukaisesta käsittelystä tai sillä on hyväksyttävä sopimus biojätteen hyötykäyttöön toimittamisesta, ei järjestettyyn jätteenkuljetukseen biojätteen osalta tarvitse liittyä.

Yhtiö ylläpitää kunnan lukuun järjestetyn jätteenkuljetuksen asiakasrekisteriä. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan asiakasrekisteriin vaikuttavista muutoksista yhtiölle. Muutokset huomioidaan ilmoituspäivästä alkaen.

Aluekeräyspisteiden laskutusrekisteriin tehtävät muutokset tulee kuitenkin ilmoittaa ennen ko. vuoden laskutusta.

18 § Keräysvälineiden tyhjennysvälit
Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa keräysvälineet on tyhjennettävä säännöllisesti siten, että tyhjennysväli on enintään seuraava:

Hyötyjätteet
                                     kesällä 1.5 - 30.9.             talvella 1.10. – 30.4.
biojäteastia
(≤ 5 asuinhuoneistoa)   1 viikko                            2 viikkoa
biojäteastia
(> 5 asuinhuoneistoa)   1 viikko                            1 viikkoa
biojäte
syväkeräysastia            2 viikkoa                           4 viikkoa
keräyskartonki             4 viikkoa                           4 viikkoa

muut hyötyjätteet sopimuksen mukaan, kuitenkin enintään 16 viikkoa

Syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte koko vuoden 1.1-31.12

Jäteastiat tyhjennetään liittyjien määrän ja jäteastian kapasiteetin mukaan niin, että jätetilavuutta tulee 20 litraa / henkilö/ viikko.
Jäteastiat tulee tyhjentää kuitenkin 4 viikon välein tai useammin.

Kiinteistökohtaiseen keräykseen kuuluvan vapaa-ajan kiinteistön yhdyskuntajäteastia tulee tyhjentää tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään neljä (4) kertaa kesäaikaan (1.5.–30.9.).

Jäähdytyslaittein varustetun yhdyskunta- tai biojätteen keräysvälineen tyhjennysväli voi kuitenkin olla enintään neljä (4) viikkoa.

Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa ympäristölle tai terveydelle haittaa, on kuljetettava viipymättä asianmukaiseen käsittelyyn.

Keräysvälineet on tyhjennettävä niin usein, ettei niistä aiheudu roskaantumista tai muuta ympäristö- tai terveyshaittaa. Hyötyjätteiden keräysvälineet on lisäksi tyhjennettävä niin usein, ettei astioiden ylitäyttymisestä aiheudu hyötyjätteiden sijoittamista sekajätteen joukkoon. Tarvittaessa kiinteistö voidaan velvoittaa siirtymään tiheämpään tyhjennysväliin.

Syntyvään jätemäärään nähden ylisuurten keräilyvälineiden käyttö ei oikeuta tyhjennysvälien pidennykseen.

19 § Jätteiden kuormausajat
Jätteiden kuormaaminen taajamassa olevalla asuinkiinteistöllä tai sen lähistöllä on sallittu arkisin kello 6-22 sekä poikkeuksellisesti lauantaisin kello 8-18 ja pyhäpäivinä kello 9-18. 

20 § Jätteiden kuljettaminen
Jätteet on kerättävä ja kuljetettava niin, ettei keräilystä ja kuljetuksesta aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle eivätkä jätteet pääse kuormauksen ja kuljetuksen aikana leviämään ympäristöön. Kaikenlainen pölyävä ja pienikokoinen kevyt jäte on kuormattava ja kuljetettava umpinaisissa säiliöissä niin, etteivät jätteet pääse leviämään ympäristöön.

Kuljetettaessa rakennustoiminnassa syntyvää tai muuta vastaavankaltaista jätettä avolavalla, on jätekuorma peitettävä niin, etteivät jätteet aiheuta tapaturmavaaraa eikä jätteitä pääse kuormauksen tai kuljetuksen aikana ympäristöön.

Jos kiinteistöllä syntyvät jätteet eivät poikkeuksellisen kokonsa tai suuren määrän vuoksi sovellu järjestettyyn jätteenkuljetukseen, on jätteen haltijan huolehdittava itse kuljetuksen järjestämisestä.

21 § Kuljetus aluekeräyspisteeseen
Aluekeräyspisteet ovat yhtiön ylläpitämiä keräyspaikkoja ja niiden käyttöoikeus on ainoastaan kunnan määräämän vuosimaksun maksaneilla kiinteistöillä. Jätteet tulee toimittaa aluekeräyspisteeseen riittävän usein ja niin, ettei keräyspisteeseen aiheudu ylitäyttöä liian suurten kertaerien takia.

6. luku: ERITYISJÄTTEET

22 § Lietteet
Mikäli jätevesien käsittelyssä syntyviä saostuskaivo-, umpisäiliö- ym. lietteitä luovutetaan kiinteistöltä jätteenä kuljetettavaksi kiinteistön tai maanviljelystilan ulkopuolelle, saa kuljetuksen suorittaa vain jätetiedostoon kirjattu jätteen kuljettaja. Säiliöt on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Tyhjennyksen suorittajan on pidettävä kirjaa suorittamistaan tyhjennyksistä ja esitettävä tiedot pyydettäessä ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Lietteet tulee toimittaa käsiteltäväksi suoraan jätevedenpuhdistamolle tai asianmukaiset luvat omaavalle vastaanottajalle tai käsitellä muulla ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Öljyn-, hiekan- ja rasvanerotuskaivot on tarkistettava ja mitattava (öljypinnan korkeus) säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja tyhjennettävä tarvittaessa.

Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa umpi- ja saostussäiliöiden sekä hiekanerotus-, öljyn- ja rasvanerotuskaivojen tyhjentämisajoista ja -paikoista, jonne kaivoista kerätyt jätteet on toimitettu. Tositteet tyhjennyksistä on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Pienpuhdistamolietteet, rasvanerotuskaivolietteet, maasuodattimien suodinmateriaalit ja fosforinerotuskaivojen lietteet tulee ensisijaisesti ohjata asianmukaisen käsittelyn jälkeenhyötykäyttöön maanparannusaineeksi, mikäli ne täyttävät hyötykäytölle asetetut laatuvaatimukset. Tarvittaessa lietteet tulee ohjata kunnan osoittamaan käsittelypaikkaan tai muuhun paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä.

23 § Käymäläjäte
Kemiallisten käymälöiden käymäläjäte on toimitettava kunnan viemäriverkkoon vesi- ja viemärilaitoksen ohjeiden mukaisesti, tai muuhun luvalliseen paikkaan.

Käymäläjäte tulee kompostoida joko kompostikäymälässä tai käymäläjätteen kompostointia varten erikseen suunnitellussa haittaeläimiltä suojatussa kompostorissa, josta valumavesien pääsy maaperään on estetty. Huolellisen ja riittävän pitkän jälkikompostoinnin jälkeen kompostikäymäläjäte voidaan sijoittaa kiinteistön oman tontin maaperään.

Kuivakäymälät, joissa jätettä ei käsitellä haitattomaan muotoon, on varustettava kertakäyttöisillä, tiiviillä pakkauksilla, jotka on toimitettava erikseen kaatopaikalle. Kuivakäymäläastiaksi soveltuu myös vedenpitävä, imutyhjennettävä astia, mikäli se päästään tyhjentämään kuorma-autolla.

7. luku: ONGELMAJÄTTEET

24 § Keräyspaikka kiinteistöllä
Mikäli kiinteistön haltija on järjestänyt keräyksen joillekin ongelmajätteille, tulee niitä varten olla erillinen lukittava tai  valvottu tila tai sellaiset kaapit ja astiat, joista jätettä ei voi vapaasti poistaa. Kutakin keräyspisteeseen toimitettavaa ongelmajätelajia varten tulee olla erillinen merkitty keräysväline. Kiinteistön haltijan on asetettava keräyspaikan käyttöä koskevat ohjeet kaikkien käyttäjien nähtäville sekä tiedotettava keräyspaikan käyttäjille siitä, kuinka ongelmajätteiden keräys kiinteistöllä ja toimittaminen vastaanottopaikkoihin on järjestetty.

25 § Varastointi ja pakkaaminen
Kotitalouksien ongelmajätteet tulee ensisijaisesti säilyttää alkuperäispakkauksissaan. Ongelmajätepakkaukseen on aina merkittävä tieto sen sisällöstä sekä muut tarpeelliset tiedot kuljetusta, varastointia ja käsittelyä varten.

Romuakut on varastoitava joko lämpimässä tilassa siten, etteivät ne pääse rikkoutumaan tai ulkona sijoitettuna haponkestävään tiiviiseen astiaan. Vastaavasti muut ongelmajätteet, kuten loisteputket, kemikaalit ja muut vastaavat ongelmajätteeksi jääneet materiaalit ja aineet tulee säilyttää siten, että ne eivät pääse rikkoutumaan ja aiheuttamaan maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle ja ympäristölle.

Asbestijätteen varastointiin ja kuljetukseen on käytettävä tiiviisti suljettuja lujia pakkauksia tai säiliöitä. Asbestijätettä ei saa olla jätekuormassa sekoitettuna muihin jätteisiin. Asbestipakkauksiin ja säiliöihin on merkittävä selvästi erottuvalla tekstillä "Asbestijätettä, pölyn hengittäminen vaarallista". Pakkauksia ja säiliöitä on rikkoontumisen ehkäisemiseksi käsiteltävä varovasti ja huolellisesti. Asbestin vastaanottopaikassa on kuorman sisällöstä ilmoitettava henkilökunnalle ja käsittelypaikassa asbestijäte on purettava sille osoitettuun paikkaan.

26 § Käsittelyyn toimittaminen
Kerätyt ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa luvalliseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan.

8. Luku: JÄTTEEN KAATOPAIKKAKELPOISUUS

27 § Selvitys jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta
Muuta jätettä, kuin yhdyskuntajätettä kaatopaikalle tuotaessa on vaadittaessa esitettävä selvitys jätteen alkuperästä ja kaatopaikkakelpoisuudesta. Mikäli jätettä säännöllisesti kaatopaikalle toimittava jätteen tuottaja on toimittanut selvityksen jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta, sopinut vastaanotosta, ei tarvita kuormakohtaisia kaatopaikkakelpoisuusselvityksiä, ellei jätteen laatu tai ominaisuus muutu.

28 § Jätteen kaatopaikkakelpoisuus
Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta ja jäteaseman ympäristöluvan lupaehdot säätelevät jätteen vastaanottoa.

Liuottimien ja muiden haitta-aineiden osalta noudatetaan käytössä olevaa pilaantuneille maa-aineksille asetettuja raja-arvoja.

Kaatopaikkakelpoisuuden selvittämistä varten tarvittavista tutkimuksista vastaa jätteen haltija, jonka on esitettävä todistus jätteen laadusta, muun kuin yhdyskuntajätteen osalta jätekeskukseen tai -asemalle. Todistus ei saa olla kahta vuotta vanhempi.

Maankaatopaikoilla otetaan vastaan vain puhtaita maa- ja kiviaineksia sekä niiden kaltaisina pidettäviä aineksia.

9. luku: MUUT MÄÄRÄYKSET

29 § Tuottajavastuun alaiset jätteet
Mikäli tuottajayhteisö on kustannuksellaan järjestänyt tuottajavastuun alaisen jätteen keräyspisteet, tyhjennyksen sekä hyödyntämisen, tulee tuottajavastuulle kuuluvat jätteet (esimerkiksi paperi, sähkö- ja elekroniikkaromu sekä ajoneuvot ja niiden renkaat) toimittaa näihin pisteisiin.

30 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto
Kaikissa yleisötapahtumissa tulee muusta yhdyskuntajätteestä erotella ainakin seuraavat hyötykäyttöön soveltuvat jätteet, jos sitä syntyy tapahtumassa: pahvi, keräyskartonki, biojäte ja puujäte. Yleisötapahtuman järjestäjä on vastuussa hyötyjätteiden erottelua koskevasta ohjauksesta ja neuvonnasta.

Yleisötapahtuma-alueella tulee olla riittävästi keräysvälineitä ja roskakoreja ja ne on sijoitettava tarkoituksenmukaisesti sekä pidettävä moitteettomassa kunnossa. Alueen puhdistus ja keräysvälineiden tyhjennys on suoritettava välittömästi tilaisuuden päätyttyä ja lisäksi aina keräysvälineiden täyttyessä tarpeen mukaan.

Yli kaksi (2) päivää kestävien tilaisuuksien jätehuollon järjestämisestä on tehtävä suunnitelma esitettäväksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä.

31 § Kiinteistön haltijan tiedotusvelvollisuus
Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä.

32 § Poikkeusvalta
Kunnan jätehuoltoviranomainen, voi yhtiötä kuultuaan päätöksellään yksittäistapauksessa erityisestä syystä antaa luvan poiketa siitä, mitä näissä määräyksissä on sanottu.

33 Pakkokeinot ja seuraamukset, rangaistussäädökset
Näiden määräysten rikkomisesta säädetään jätelain (1072/1993) 10 luvussa.

34 § Tarkemmat ohjeet ja määräykset
Ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa näitä jätehuoltomääräyksiä tarkentavia ohjeita ja määräyksiä.

35 § Voimaantulo
Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.1.2010
Samalla kumotaan aikaisemmin Mikkelin kaupunginhallituksen (4.12.2006 § 604) antamat jätehuoltomääräykset.
Kaupunginhallitus hyväksynyt 7.12.2009 § 549