Mikkelin vastaanottokeskus

Vastaanottokeskus avattiin lokakuussa 2015.

Palveluopas

Suomen Punainen Risti on perustanut maahanmuuttoviraston toimeksiannosta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen Mikkeliin. Paikkana on Suonsaaren entinen vanhainkoti.

Suonsaaren vastaanottokeskuksen päivystysnumero on 040 861 3575.

Prosessin eteneminen

21.9.2015 (päivämäärässä linkki pöytäkirjaan) Mikkelin kaupunginhallitus antoi myönteisen lausunnon vastaanottokeskuksen perustamisesta.
1.10.2015 Mikkelin kaupungin ja SPR:n järjestämä info- ja keskustelutilaisuus pääkirjaston Mikkeli-salissa
25.10.2015 vastaanottokeskus aloitti toimintansa ja ensimmäiset turvapaikanhakijat saapuivat

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Kuka maksaa vastaanottokeskuksen toiminnan?
Toiminnan maksaa valtio eli veronmaksajat.

Miksi Mikkelin vastaanottokeskus perustetaan Suonsaareen?
Suonsaaren entinen vanhainkoti on sopiva kiinteistö tilojensa puolesta. Sen paloturvallisuusratkaisut ja tilojen sijoittelu soveltuvat vastaanottokeskustoimintaan. (Suomen Punaisen Ristin Mikkelin vastaanottokeskuksen perustamista koordinoiva Juha Tammela)

Eikö Suonsaari ole huonokuntoinen ja homeessa oleva rakennus?
Suonsaari on hyvässä kunnossa, eikä se ole missään vaiheessa ollut purettavien kiinteistöjen listalla. (Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä)

Onko selvitetty, voitaisiinko Anttolan entisen vanhainkodin tiloja käyttää vastaanottotiloina tai maahanmuuttajien asuntoina? Anttolanhovin läheisyydessä sijaitsevaa laitosta on käytetty muun muassa matkailutarkoituksiin vielä jokunen vuosi sitten, mutta se on nyt tyhjillään.
Kyseessä olevat Wanhan Hovin tilat on katselmoitu yhdessä SPR:n ja pelastuslaitoksen kanssa. Tilat on todettu hyviksi vastaanottotarkoitukseen. Odotamme tällä hetkellä maahanmuuttoviraston lausuntoa asiasta. Jos virasto päätyy tilojen vuokraukseen, ne on nopeasti käyttöönotettavissa. (Kiinteistöjohtaja Riitta Väänänen, Mikkelin kaupunki)

Kuinka turvapaikanhakijat saavat ruokaa vastaanottokeskuksessa?
Mikkelissä turvapaikanhakijat ostavat ja valmistavat ruokansa itse vastaanottokeskuksen keittiötiloissa. (Juha Tammela, SPR)

Miksi turvapaikanhakijoiden terveydenhuollosta vastaa yksityinen Terveystalo?
Suonsaaressa toimii terveydenhoitaja. Lääkärikäyntejä varten käytetään Terveystalon palveluita, koska maahanmuuttovirasto on tehnyt vuonna 2012 valtakunnallisen sopimuksen Terveystalon kanssa. (Juha Tammela, SPR)

Rokotetaanko turvapaikanhakijat?
Maahanmuuttovirasto rokottaa kaikki poliota, kurkkumätää, tuhkarokkoa ja vihurirokkoa vastaan. (Infektioylilääkäri Sakari Vuorinen, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri kertoo)

Entä jos turvapaikanhakija kieltäytyy rokotteesta?
Rokotus jää antamatta, jos henkilö kieltäytyy. (Johtava ylilääkäri Hans Gärdström, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi)

Miksei maahanmuuttajille anneta tuberkuloosia vastaan rokotetta?
Tuberkuloosirokote voidaan antaa tietyin edellytyksin alle 7-vuotiaille. Ei ole näyttöä, että tuberkuloosirokotteesta olisi hyötyä yli 7-vuotiaille lapsille ja aikuisille. (Johtava ylilääkäri Hans Gärdström, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi)

Onko turvapaikanhakijoille tehty HIV- tai C-hepatiittitestit?
Tähän kysymykseen saadaan vastaus keskuksen aloitettua toimintansa.

Mihin kouluihin turvapaikkaa hakevat lapset menevät?
Mikkelissä on valmistavan opetuksen ryhmä Urpolan koulussa. Jos lapsia tulee paljon, luokkia perustetaan lisää. Kaupunki pyrkii sijoittamaan lapset kouluihin lähelle Suonsaaren vastaanottokeskusta. Vaihtoehtoina ovat Lähemäen, Peitsarin tai Rämälän koulut. (Mikkelin kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Seija Manninen)

Täydennys: Vastaanottokeskuksen lapsia on aloittanut Lähemäen koulussa.

Kuka maksaa turvapaikanhakijoiden puhelinlaskut?
Turvapaikanhakijat maksavat itse laskunsa.

Suonsaaren linja lopetti liikennöimisen Suonsaareen klo 20.45 torilta. Muutkin vuorot esim 11.45, 13.45 ja 14.45 torilta Suonsaareen loppuivat. Alkavatko bussit taas ajaa näitä monien mikkeliläisten kaipaamia vuoroja?
Joukkoliikennepalvelun lisääminen alueelle on  suunnittelussa yhdessä liikennöitsijän kanssa. Vuorotarjontaa tultaneen lisäämään, jotta asiointimatkat ovat mahdollisia. Vuorojen lisääminen palvelisi sekä alueen asukkaita että vastaanottokeskuksessa asuvia. (Projektijohtaja Timo Rissanen, Mikkelin kaupunki)

Entä jos turvapaikanhakija saa kielteisen päätöksen?
Jos turvapaikanhakija ei saa turvapaikkaa Suomesta, on edessä muutto takaisin lähtöpaikkaan joko vapaaehtoisesti tai ohjatusti. (Mikkelin kaupungin maahanmuuttosihteeri Pia Koivisto)

Turvapaikanhakijoista useimmat ovat muslimeja. Kuinka he pääsevät harjoittamaan uskontoaan Mikkelissä?
Mikkelissä ei ole moskeijaa tai islaminuskoisten rukoushuoneita. Uskonnon harjoittaminen tapahtuu omissa epävirallisissa tiloissa. (Pia Koivisto, Mikkelin kaupunki)

Voiko tavaroita ja vaatteita vielä lahjoittaa vastaanottokeskukselle?
Olemme saaneet runsaasti lahjoituksia. Tällä hetkellä emme ota vastaan enää lahjoituksia. Jos jotakin tarvetta ilmenee, niin ilmoitamme myöhemmin asiasta. (Johanna Rantala, SPR)

Ovatko viranomaiset varmoja, ettei esimerkiksi Mikkelin vastaanottokeskukseen ole tullut lapsiaviovaimoja?
Viranomaiset ovat kohtuullisen varmoja alaikäisistä avioliitossa olevista henkilöistä, jotka ovat ilmoittaneet olevansa naimisissa. Mikäli joku alaikäinen henkilö on naimisissa, mutta ei kerro tästä viranomaisille, eikä hänellä ole matkassaan asiakirjaa asiasta, tästä asiasta ei todennäköisesti ole Suomen viranomaisilla tietoa. (Otto Leppä, vastaanottokeskus)

Tehdäänkö turvapaikanhakijoille mahdollisesti dna-testejä?
Dna-testejä voidaan tehdä lain mukaan perheenyhdistämistapauksissa, jotka eivät koske Mikkelin vastaanottokeskusta. Dna-testaus ei luonnollisesti paljasta solmittuja avioliittoja. Mikäli joku tekeytyisi aviomiehensä lapseksi, ja tästä heräisi epäilys, niin laki ei mahdollista sukulaissuhteen varmistamista dna-testein. Poliisi kuitenkin selvittää turvapaikkatutkinnassa jokaisen turvapaikanhakijan identiteettiin ja sukulaisuussuhteisiin kuuluvat asiat huolellisesti.

Pääsääntö Suomessa on, että ulkomailla solmittu avioliitto on pätevä Suomessa, mikäli se on pätevä siinä valtiossa, jossa se on solmittu. Mikäli kuitenkin vastaanottokeskuksessa ilmenee lastensuojelun tarvetta tai epäilys ihmiskaupan uhrista, niin näihin tullaan vastaamaan kaikella sillä vakavuudella, joka niille on Suomen säännöskokoelmassa asetettu. (Otto Leppä, vastaanottokeskus)

Turvapaikanhakijoita on päiväkodeissa harjoittelussa. Onko näistä turvapaikanhakijoista tehty lain vaatima rikostaustaselvitys, joka vaaditaan kaikilta lasten kanssa työskenteleviltä?
Koska turvapaikanhakijat eivät ole päiväkodeissa työ- tai virkasuhteessa, ei sovelleta lakia lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002 vaan lakia lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä 148/2014.

Tämän lain 5 § nojalla vapaaehtoistehtävän järjestäjällä on oikeus pyytää Oikeusrekisterikeskukselta rikosrekisterilain 770/1993 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote vapaaehtoisesta. Mikäli Mikkelin kaupunki tehtävän järjestäjänä tällaisen otteen haluaa, niin Mikkelin vastaanottokeskuksella ei ole tätä vastaan mitään.

Käytännössä luotamme myös päiväkodin työntekijöiden ammattimaiseen arvioon vapaaehtoistehtäviin soveltuvista henkilöistä ja tähän mennessä saamamme palautteen perusteella omat valintakriteerimme ovat toimineet näiden tehtävien täytössä. Lasten etu on suomalaisessa yhteiskunnassa voimakkaimpia oikeushyviä ja pyrimme kaikessa työssämme sen priorisointiin. (Otto Leppä, vastaanottokeskus)

Täydennys: Suonsaareen on sijoitettu turvapaikkaa hakevia lapsiperheitä, joiden esi- ja perusopetusikäiset lapset saavat Mikkelissä valmistavaa opetusta päiväkodissa ja koulussa. Muutamassa päiväkodissa on ollut tilapäisinä vapaaehtoistyöntekijöinä (mm. tulkkausapuna) nuoria turvapaikanhakijoita, jotka päiväkodinjohtajat ovat valinneet tiiviissä yhteistyössä vastaanottoyksikön henkilökunnan kanssa.

Päiväkodinjohtajilta saatu palaute näistä vapaaehtoistyöntekijöistä on ollut tähän saakka erittäin positiivista. Vapaaehtoistyötä tekevät turvapaikanhakijat eivät ole missään tilanteessa olleet yksin lapsen tai lapsiryhmän keskuudessa. Vapaaehtoistyöntekijä on toiminut aina työ-/virkasuhteessa olevan henkilöstön kanssa. Koska turvapaikanhakijat eivät ole päiväkodeissa työ- tai virkasuhteessa, ei sovelleta lakia lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002 vaan lakia lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä 148/2014. Työ- ja virkasuhteeseen otettavalta henkilöstöltä Mikkelin kaupunki tarkastaa rikostaustan lain edellyttämällä tavalla.

Jatkossa näitä vapaaehtoisina toimivia turvapaikanhakijoita käytetään tilapäisinä vierailijoina kertomassa oman maansa kielestä ja kulttuurista sekä turvapaikanhakijan arjesta. (Kasvatus- ja opetusjohtaja Seija Manninen, Mikkelin kaupunki)

Voiko turvapaikanhakijoille tuoda ruokalahjoituksia?
Mikkelin vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijat valmistavat itse ruokansa. Ruokalahjoituksen antamiseen ei ole erillistä säännöstä ja sitä säätelee lähinnä inhimillisen elämän hyvät tavat. Mikäli epäilee lahjoittamisen olevan hankalaa yhteisen kielen puutteen vuoksi, vastaanottokeskuksen henkilökunta voi auttaa löytämään yhteisen kielen. (Otto Leppä, vastaanottokeskus)

Linkkejä
Maahanmuuttovirasto

Ohje kunnalle, johon perustetaan vastaanottokeskus