Vapaaehtoistoiminta

 

Etelä-Savon pelastuslaitoksella (ESPL) hälytystehtävissä toimii vahva vapaaehtoisten joukko, joka koostuu pelastustoimintaan osallistuvasta miehistöstä, pelastustoimintaa harjoittelevasta nuoriso-osastosta (junnuista) sekä pelastustoimintaa tukevista Palokuntanaisista.

Vapaaehtoistoiminta pohjautuu sopimushenkilöstöön, joka työskentelee vapaaehtoisuuteen perustuvassa sopimuspalokuntajärjestelmässä, Vapaapalokunnassa (VPK). Lisäksi on henkilökohtaisiin sopimuksiin perustuvia sopimuspalokuntia sekä laitos- ja tehdaspalokuntia erityisriskikohteissa.

Etelä-Savossa on kolme ympärivuorokautisesti miehitettyä paloasemaa Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Muilla paloasemilla on miehitys pääsääntöisesti virka-aikana. Virka-ajan ulkopuolella haja-asutusalueella on varallaolojärjestelmä, joka perustuu sopimuspalokuntien varallaoloon.

Palokunnan hälytysosasto:

Sopimuspalokuntien toiminta perustuu kurssimuotoiseen koulutukseen sekä taitoja ylläpitäviin viikkopaloharjoituksiin –ja hälytystoimintaan, jotka toteutetaan oman siviilityön ohella. Palokunnalla on myös varallaoloja, joilla varmistetaan palokunnan hälytystoimintaa. Hälytyskeskus välittää palohälytykset palokuntalaisen henkilökohtaiseen puhelimeen tekstiviestillä.

Kurssimuotoinen peruskoulutus perustuu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) koulutusjärjestelmään. Koulutukseen kuuluu mm. sammutusta, savusukellusta, pelastusta, ensiapua, öljytorjuntaa, ja vaarallisten aineiden käsittelyä ym. alan erikoistietoutta.

Palokuntaan voivat liittyä 16 vuotta täyttäneet terveet henkilöt. 18 vuotta täyttäneet pääsevät hälytystehtäviin työterveystarkastuksen ja peruskoulutuksen jälkeen.

Ota yhteyttä lähimpään paloasemaan, jos ole kiinnostuntu toiminnasta.

Palokunnan nuoriso-osasto:

Sopimuspalokunnat varmistavat toimintojensa jatkuvuuden nuorisotoiminnalla. Nuoriso-osastoon otetaan jäseniksi yleensä 10-16 vuotiaita tyttöjä ja poikia. Toiminta perustuu viikkoharjoituksiin, jossa opetellaan erilaisia turvallisuuteen liittyviä kansalaistaitoja. Samalla perehdytään palokunnan toimintaan ja erikoistaitoihin. Urheilu ja liikunta liittyvät olennaisesti nuorisotoimintaan. Palokuntanuorten leirit ovat kesän kohokohta.

Joissakin palokunnissa on toimintaa myös varhaisnuorille, ja ryhmän jäseneksi pääsevät 7 vuotta täyttäneet tytöt ja pojat.

Nuoriso-osastotoimintaan pääsee mukaan ottamalla yhteyttä lähimpään sopimuspalokuntaan.

Palokuntanaiset:

Palokuntanaiset perustettiin aikoinaan sopimuspalokuntien toiminnan ja kalustohankintojen rahoittamiseksi. Varoja kerättiin mm. järjestämällä juhlia ja muita tapahtumia. Nykyään toiminta on laajentunut ja siitä on tullut palokuntien toimintaa tukevaa sekä työkykyä ylläpitävää toimintaa.

Palokuntanaiset järjestävät hälytysmuonituksia palokunnille ja sopimuksesta myös poliisille. Lisäksi Palokuntanaiset järjestävät koulutus- ja valistustilaisuuksia. Palokuntanaiset voivat myös itse kouluttautua mukaan palokuntien hälytys- ja ensivastetoimintaan.

Suomen pelastusalan keskusjärjestö (SPEK) on mukana kouluttamassa palokuntanaisia. Palokuntanaisille suunnatut koulutukset ovat monipuolisia, ja niistä on hyötyä myös arjessa. Koulutustarjonnassa on esimerkiksi ensiapu-, tekstiilien paloturvallisuus- ja lähimmäisapu–kursseja.

Palokuntanaistoimintaan pääsee mukaan ottamalla yhteyttä lähimpään sopimuspalokuntaan.

Muut vapaaehtoisjärjestöt pelastustoimen tukena

Pelastuslaitos käyttää oman toimintansa tukena myös muiden järjestöjen osaamista ja resursseja. Tällaisia järjestöjä ovat mm. Suomen Punainen Risti (SPR), Järvipelastajat (Jäpe) ja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (VAPEPA).

Järvipelastustoiminta on olennainen osa vesillä tapahtuvaa pelastustoimintaa Järvi-Suomessa. Järvipelastajien alukset on liitetty osaksi pelastustoimen resursseja ja pelastuslaitos osallistuu järvipelastajien koulutukseen.

VAPEPA on toiminut pelastuslaitoksen ja sähkölaitosten tukena muun muassa laajamittaisissa sähkönjakeluhäiriöissä, etsinnöissä ja liikenteen ohjauksessa.

SPR:n ja Vapepan hälyttämisestä vastaa onnettomuustilanteen johtaja.