Etusivu ›› Suur-Savon museon vaihtuvat näyttelyt

Suur-Savon museon vaihtuvat näyttelyt

Suur-Savon museon vaihtuvat näyttelyt

 

 

|2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | 2009 | 2008 |
| Aikaisemmat |

Erityistapahtumat:

Tulkittua Tuuvaa (2008 - 2009)
Mikkelin seudun muinaispuku (1994)

 

TOIVON TALO – Mikkelin Pitäjänkirkko 200 vuotta

4.5.2016 - 31.12.2017

Mikkelin maaseurakunnan – vuodesta 2013 alkaen – Mikkelin Pitäjänkirkko on yksi maamme suurimpia puukirkkoja. Näyttely esittelee kirkon rakentamishistoriaa ja sekä kirkollisia esineitä. Rakennusmestari Matti Salosen suunnitelmien ja Suomen intendentinkonttorin hyväksymien piirustusten mukainen kaksoisristikirkko vihittiin käyttöön vuonna 1817.

Mikkelin Kaukolan kankaalle rakennettu kirkko lienee Mikkelin neljäs tai viides kirkko, sillä ei ole varmaa tietoa kuinka monta kirkkoa Kivisakastin yhteydessä on ollut. Kirkon rakentaminen on suuri ponnistus seurakuntalaisille. Mikkelin seurakunta oli ilman kirkkoa vuodesta 1806 alkaen, kun ns. Kirkkopuiston kirkko tuhoutui tulipalossa. Niinpä jumalanpalveluksia pidettiin tilapäisissä tiloissa aina uuden kirkon valmistumiseen asti.

Suurien rakennushankkeiden suunnittelu ja toteutus kirvoittaa yleensä monenlaisia mielipiteitä. Eikä uuden kirkon rakentamishanke ollut poikkeus. Ensiksi käytiin kovaa kamppailua kirkon paikasta. Kirkon sijaintia pohtinut riitaisa pitäjänkokous pidettiin 1.12.1811. Riidat ja valitukset loppuivat vasta 3.2.1815, kun keisari vahvisti Kaukolan kankaan nykyisen kirkon paikaksi. Rakennushanketta oli viivyttänyt myös Suomen sota (1808-1809). Venäläiset pääsivät maaliskuussa 1808 vastarintaa kohtaamatta Mikkeliin kirkonkylään, jonka jälkeen siitä tehtiin venäläisten varuskunta ja tärkeä huoltokeskus. Olojen rauhoituttua jatkui kirkon rakentamishanke. Kirkon vihkimisen jälkeen – 1817 – kirkon sisustaminen jatkui.

Kirkon alttaritaulu ostettiin vuonna 1829 pidetystä huutokaupasta. Eversti Karl Henrik Furumarck hankki taulun 200 ruplalla ja lahjoitti sen kirkkoon. Alttaritaulu oli aikaisemmin ollut Helsingissä Ulrika Eleonoran kirkossa (1727—1827). Nykyinen alttaritaulu hankittiin vuonna 1879, jolloin kirkkoa remontointiin. Samaisen remontin yhteydessä kirkko sai ensimmäiset urut. Turkulainen kauppias Gabriel Liukkonen oli testamentannut tarkoitusta varten 20 000 markkaa. Vuosien kuluessa on kirkon sisustusta muutettu ja täydennetty. Antti Salmenlinnan tekemä kattomaalaus on vuodelta 1928 ja Rafael Blomstedtin suunnittelemat lasimaalaukset vuodelta 1930.

Tapulissa on kolme kirkonkelloa, joista nykyään kaksi on käytössä. Vanhin on Kirkkopuiston kirkosta, valettu vuonna 1752. Uutta kirkkoa varten hankittiin vuonna 1821 valettu kello. Uusin  kelloista on valettu 1901.

Kaukolan kankaalla kohoava Mikkelin Pitäjänkirkon ulkokuori ja sisusta ovat muuttuneet vuosien kuluessa, mutta vain vähän. Näkymät kirkonmäellä ovat vuosikymmenten kuluessa muuttuneet, mutta kirkko ja kellotapuli ovat olleet paikoillaan 200 vuotta.

 

2015

PÄÄASIA - Päähineitä museon kokoelmasta

2.5. - 31.12.2015

 

2014

PÄÄMAJAN NAISET - Valokuvanäyttely Päämajassa 1939-1945 työskennelleistä naisista
1.11.- 31.12. 2014.

Päämajamuseo on toiminut Mikkelissä jo 40 vuotta. Niinpä juhlavuotenaan se levittäytyy Suur-Savon museoon, jonne on asetettu esille Mikkelin taidemuseon kokoama valokuvanäyttely Päämajan naiset.

Mikkelin Päämaja oli miesvaltainen työympäristö, jossa työskenteli enimmillään 2200 henkilöä. Naiset olivat olennainen osa Päämajan henkilökuntaa talvi-ja jatkosodan aikana. He toimivat monissa tehtävissä, pääasiassa viestittäjinä ja kanslia-apulaisina, mutta myös muonittajina, piirtäjinä, kielenkääntäjinä ja siivoojina. Osa naisista oli lottakomennuksella, ja osa oli työskennellyt puolustusvoimissa jo ennen sotia. Lotat ja siviilinaiset joutuivat Päämajassa uudenlaiseen elämäntilanteeseen, kun paikallis- ja perheyhteisö muuttui tiiviiksi työyhteisöksi, jossa miehet muodostivat enemmistön. Työtä tehtiin 10 000 asukkaan pikkukaupungissa kaukana rintamalta. Moni naisista oli ensimmäistä kertaa pidemmän aikaa poissa kotoa, ja aikuusuuden kynnyksellä.

Esillä on pieni otos 1800 kuvan kokoelmasta, jonka Päämajamuseo on kerännyt vuosien kuluessa. Näyttelyssä on esillä vapaa-aikaan ja työhön liittyviä kuvia.

mli_museot_ssm_paamaja_vartiomies_sc.png
Kuva: Päämajan vartiomies alakansakoulun nurkalla turkissaan. Vasemmalta Maija, Irene, vartiomies ja Anja Ikäheimonen. Valokuvaaja: Kurt Bruncrona. 1941. Anja Ikäheimosen kokoelma. MKM.

 

KUONO KOHTI KAMERAA - Lemmikkieläin visiittikorttikuvissa
2.5.-31.8.2014
 

mli_museot_ssm_kuonokohtikameraa.jpg

Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat

 

2013

KORTTIPELIÄ - kansanhuoltoministeriö (1939 - 1949)
15.5.-31.8.2013

Kansallisarkiston kokoama kiertonäyttely kansanhuoltoministeriön toiminnasta.

 

2012

Paheita vai nautintoja?
13.4.–31.12.2012

Paheiden ja nautintojen raja on häilyvä. Viina, tupakka, kahvi… se, mikä on käsitetty paheeksi, on vaihdellut eri aikoina. Mitä paheet ovat olleet ja mitä ne ovat nyt? Tervetuloa paheiden maailmaan!
 

mli_museot_ssm_paheita-vai-nautintoja.jpg

 

2011

LIIKKUMATTA ! YHDEN KUVAN KERTOMUS
2.5.2011-31.12.2011

Jatkuvassa kuvatulvassa tuskin jaksamme analysoida kuvien tai edes yhden kuva sisältöjä. Harvoin voimme poimia jatkuvasta kuvatulvasta yksittäistä kuvaa. Mustavalkoinen valokuva pelkistää aiheen ja antaa paremmin mahdollisuuden sisällön tarkastelulle. Väri kuvassa nähdään yleensä kuvan sisältöä rikastuttavana piirteenä, mutta asiaa voi tulkita toisinkin. Tarkastelumme lähtökohtana on Mikkelissä vuosina 1914-1916 toimineen valokuvaajan K.H. Ronkasen ottama valokuva.

MEIDÄN MUSEOMME - SUUR-SAVON MUSEO 100 VUOTTA
1.1.-31.3.2011

 

2010

MEIDÄN MUSEOMME - SUUR-SAVON MUSEO 100 VUOTTA
31.3.2010-31.12

Museon vaiheikas historia täydentyy näyttelyssä keväällä 2010. Mikkelin kaupungin museoihin kuuluva Suur-Savon museo halusi tallentaa tämän aikakauden lasten elinpiiriä toteuttamalla työpajatyyppisesti esineiden tallennusta yhteistyössä Sairilan koulun ja sen 5. luokan oppilaiden kanssa.

 

2009

KAUPPAHALLI - Mikkelin kauppahallisuunnitelmia
1.4.-31.12.2009

Mikkelin keskeisimmän kauppapaikan kehityskertomus, joka edelleenkin puhuttaa kaupunkilaisia. Arkistosta esiin kaivetut piirustukset kertovat oma tarinaansa Mikkelin kaupungin kehityksestä.

 

2008

KUKA, MISSÄ, MILLOIN?

Suur-Savon museon kesänäyttely pureutuu kuvaan Mitä valokuva voi
kertoa, kun ei ole tietoa kuvaajasta, ajasta, paikasta ja henkilöstä?
Mitä kuva kertoo katselijalle tuntemattomasta ihmisestä?