Etusivu ›› Tietoa Mikkelista ›› Veteraanipaiva 2742014 ›› Tekijoiden Blogi

15.4.2014 Satu-Mari Tolonen

Tunnelma tiivistyy

Reilu vuosi sitten sain kutsun mielenkiintoiseen palaveriin. Palaverissa kuulin, että Mikkeli isännöisi vuoden 2014 kansallisen veteraanipäivän pääjuhlaa. Jos olisin silloin tiennyt, mitä kaikkea se toisi tullessaan … olisin suhtautunut asiaan ehkä vieläkin innostuneemmin.

Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen on olemassa tarkka muotti. Tämän vuoden tapahtuman järjestämisen matkalle on mahtunut niin tutustumista edellisvuoden tapahtumaan kuin monenlaisia kokouksia, suunnittelupalavereita, uusia ihmisiä ja kontakteja. 

Työskentelemme pääesikunnassa sijaitsevan päätoimikunnan ohjauksessa, mutta tuomme esiin paikallisia ominaispiirteitä ja olemme saaneet niiden ansiosta runsaasti oheisohjelmaa: Mikäs sen miellyttävämpää kuin päästää juhlavieraat Mikkelin ainutlaatuisiin kohteisiin, sillä Mannerheimin salonkivaunu ja Mikkelin klubi ovat avoinna, samoin kuin viestikeskus Lokki ja Jalkaväkimuseo. Remontin vuoksi suljettuna olevasta Päämajamuseosta on koostettu näyttely jäähallille.

Olemme nyt järjestelyjen loppusuoralla, sillä juhlaan on näkökulmasta riippuen vajaat kaksi viikkoa tai reilu viikko. Tuntuu siltä kuin aina suuren tapahtuman alla: paljon pieniä yksityiskohtia, viime hetken muutoksia, niistä johtuvia nopeita päätöksiä – ilmassa on säpinää ja suhinaa, tekemisen meininkiä!

Matkallamme on ollut selkeä ohjenuora: teemme juhlaa veteraaneille, kunniavieraillemme.  Valmistelutyömme ajatuksena on ollut yhdistää historia, nykyisyys ja huominen. Sen vuoksi melkein ensi töiksemme jalostimme tapahtuman teeman kolmeen sanaan, Kiitollisina kohti tulevaisuutta.

Satu-Mari Tolonen
Mikkelin kaupungin viestintäpäällikkö

*******

27.3.2014 Markku Mäkelä

Henkilö- ja paloturvallisuutta kotona, liikkeessä ja tapahtumassa

Turvallisuus ei ole jokin erillinen saareke, vaan osa jokapäiväistä toimintaa jota jokainen osaltaan pystyy parantamaan. Jokaisen tulisi arvioida elinympäristönsä ja toimiensa riskejä ja niitä sitten vähentää tai kokonaan poistaa.

Tilastokeskuksen mukaan tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin kuolee vuosittain noin 1100 henkilöä, lisäksi kuolemaan myötävaikuttavana syynä kaatuminen tai putoaminen on mukana yli 800 kuolemantapauksessa. Kaatumistapaturmista kolme neljäsosaa tapahtui iäkkäille henkilöille. Tieliikenteessä menehtyneitä on vuosittain noin 250. Tulipaloissa kuolee vuosittain noin 80 henkilöä ja hukkuu noin 100 henkilöä.

Loukkaantuneiden tai vammautuneiden määrä on moninkertainen verrattuna menehtyneiden määrään.

Mikäli tämä blogi havahduttaa hankkimaan tai viemään lahjaksi liesivahdin, palovaroittimen, alkusammuttimen, osoitenumeron, pyöräilykypärän, turvaistuimen, heijastimen, liukuesteet tai kokeilemaan palovaroittimen kunnon, poistamaan kompastumisesteitä, liukkautta tai muita riskejä, niin tältäkin osin on edetty veteraanipäivän hengessä turvallisempaan tulevaisuuteen. Estä vahinkoja, pienennä niiden seurauksia ja toimi onnettomuustilanteessa mahdollisimman tehokkaasti. Ennakoi, varaudu ja harjoittele – siinä taksvärkkiä kaikille.

Myös veteraanipäivän eri tapahtumien riskejä arvioidaan ja tiloja sekä toimintoja sen pohjalta osaltaan suunnitellaan. Tapahtumissa on paljon iäkkäitä henkilöitä, joten kaikilta edellytetään malttia liikkumisessa ja tarvittaessa voi kanssakulkijalle apuaan tarjota. Tapahtumapaikoilla on oma pelastussuunnitelmansa ja niistä jalostetaan yhteinen veteraanipäivän suunnitelma.

Mikäli vahinkoja kuitenkin sattuu, niin eri tapahtumapaikoilla on lääkintä-, ensihoito-, sammutus- ja pelastushenkilöstöä eri turvallisuusviranomaisten yhteisen viestikeskuksen seurannassa.

Jokainen luo osaltaan veteraanipäivästä turvallisen.

Markku Mäkelä, palopäällikkö, Etelä-Savon pelastuslaitos, Mikkelin paloasemaryhmä

*********************

24.3.2014 Petri Iso-Kuortti

Viisi viikkoa vielä

Kuten aiempien kirjoittajienkin blogeisssa on jo todettu, on järjestelyissä mukana suuri joukko ihmisiä ja eri organisaatioiden ja vapaaehtoisjärjestöjen toimijoita. Viranomaisena ja siinä roolissa olen ollut mukana omalta osaltani eri yleisötapahtumien järjestelyissä ja suunnitteluissa mukana kymmeniä jollei satoja kertoja. Järjestelytoimikunnan jäsenenä näkee vielä kirkkaammin kuinka valtavan paljon eri asioita järjestelyissä on huomioitava, mietittävä ja pieniäkin yksityiskohtia mietittävä etukäteen, jotta kaikki sujuu mallikkaasti sitten varsinaisena juhlapäivänä.

Oman mausteensa järjestelyihin tuo myös suora TV -lähetys. Kaiken pitää sujua rytmikkäästi ja ripeästi. Viimeksi kuulimme ohjaajalta, että TV:n ääressä puolenkin minuutin hiljainen hetki tuntuu olohuoneissa ikuisuudelta. Kaikki on siis suunniteltava sekunnilleen. Viiveisiin ei ole varaa.

Poliisin roolina on miettiä liikenteen sujuvuutta ja yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä osallistua Mikkelin torilla tapahtuvaan kalustonäyttelyyn. Liikkuminen jäähallille ja niin linja-autojen kuin henkilöautojenkin pysäköinnin on sujuttava soljuvasti. Erityisesti huomiota on kiinnitettävä päivän päätähtien eli veteraanien liikkumiseen. Tapahtuminen turvallisuutta omalta osaltaan miettii myös pelastuslaitos, jolla on vankka osaaminen oman toimialansa haasteisiin.

Poliisikaan ei toimi yksin, vaan hommaa on meidän kanssa hoitamassa Puolustusvoimien varusmiehistä koostuva virka-apuryhmä ja vapaaehtoisia toimijoita pysäköinnin osalta sekä järjestyksenvalvojia.

Lupakenttä tällaisessa tilaisuudessa on myös melkoinen viidakko. Tapahtumajärjestäjien tulee huomioida lupien ja suunnittelun osalta mm seuraavat viranomaiset: poliisi, pelastuslaitos, maaomistajat ja tilojen omistajat, ympäristöpalvelut, alkoholiviranomainen, kaupunki, terveydensuojelu, elintarvikevalvonta, teosto, Ely. Toki tilaisuuden luonne ratkaisee mitä kaikkia lupia ja suunnitelmia mikäkin tilaisuus vaatii, mutta järjestäjä joutuu joka tapauksessa miettimään ja selvittämään valtavan paljon asioita. Onneksi tämän tilaisuuden järjestelyihin on palkattu osaavat ja aktiiviset vetäjät ja järjestelyissä on mukana eri alojen ammattilaisia.

Nyt siis suunnitelmat on tehty ja yksityiskohtia hiotaan. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö kaikki toimisi 27.4.2014.

Petri Isokuortti
ylikomisario, Itä-Suomen poliisilaitos, Mikkelin poliisiasema

**********

17.3.2014 Ari Kuikka

Runsaasti vapaaehtoisia järjestelytehtävissä

Valtakunnallisen pääjuhlan järjestäminen olisi kovin hankalaa ilman runsaslukuista joukkoa vapaaehtoisia. Kansallinen veteraanipäivä on tärkeä päivä ja osoituksena juhlapäivän arvostuksesta on, että vapaaehtoisia juhlan järjestäjiä on ollut helppo saada kokoon. Yleensä talkooporukkaa kootessa kuulee vastauksena että ”tulisin muutoin mielelläni mutta…”. Veteraanipäivän juhlan osalta asia on aivan toisin eli tavanomainen vastaus onkin ollut että ”ilman muuta, moneltako ja missä…”.

Vapaaehtoisten talkoojoukkojen taustalla on pääsääntöisesti jokin seura tai järjestöorganisaatio kuten esimerkiksi Mikkelin Reservinupseerit, Mikkelin Reserviläiset, Naisten Valmiusliitto sekä sen 11 jäsenjärjestöä, SPR ja Mikkelin Hiihtäjät, mutta unohtaa ei saa myöskään partiolaisia, palokuntanaisia eikä sinibaretteja.

Taisi edellä olevassa joitakin tahoja jäädä vielä mainitsemattakin, mutta siitä ei varmaan kukaan mieltä pahoita. Tätä kirjoitettaessa ei nimittäin ole täysin tiedossa kuinka monta vapaaehtoista järjestelyissä lopulta on mukana. Tehtävät tarkentuvat ja samoin tarkentuu talkooväen määräkin. Ehkä meitä lienee juhlapäivänä suuruusluokkana parin sadan henkilön talkoojoukko ja lähes sama joukko on valmistelemassa jo koko edellisen päivän.

Partiolaiset ovat torilla lippuja nostamassa. Reserviläiset ovat avustajina kirkossa, patsailla kunniavartiossa ja seppelpartioissa. Kymmenet naiset huolehtivat juhlaväen muonituksesta. SPR on luonnollisesti ensiaputehtävissä. Hiihtoväki ja sinibaretit huolehtivat opastuksesta, liikenteenohjauksesta ja järjestysmiestehtävistä. Lisäksi on monta muuta pienempää ja suurempaa järjestelyihin liittyvää asiaa, josta vapaaehtoiset huolehtivat.

Veteraanisukupolveen kuuluvat haluaisivat luonnollisesti mukaan vapaaehtoisten talkoolaisten joukkoon. Veteraanijärjestöjen kanssa on kuitenkin sovittu, että veteraanit ja heidän puolisonsa ovat juhlan kunniavieraita ja nuoremmat järjestävät juhlan. Ilon aihe on se, että veteraanisukupolven ansiosta voimme olla juhlan järjestelytalkoissa mukana. Onneksi on näin, sillä huonomminkin olisi voinut käydä.

Ari Kuikka
Maanpuolustuskoulutusyhdistys
Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin päällikkö

******

26.2.2014 Heikki Saarento

Kansallisen veteraanipäivän järjestelyiden tukeminen on puolustusvoimien kunniatehtävä

Kansallisen veteraanipäivän merkitys Puolustusvoimille näkyy läpi koko valmisteluista vastaavan organisaation. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa on juhlan päätoimikunnan puheenjohtaja. Maavoimien esikuntapäällikkö kenraalimajuri Juha-Pekka Liikola ja Itä-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Veli-Pekka Parkatti osallistuvat juhlatoimikunnan työskentelyyn. Etelä-Savon aluetoimisto on ollut järjestelytoimikunnassa mukana siitä asti, kun juhlaa alettiin Mikkelissä valmistella.

Puolustusvoimat on tukenut kansallisen veteraanipäivän järjestelyitä juhlan synnystä vuodesta 1987 alkaen. Näin on tänäkin vuonna. Olemme varautuneet asettamaan järjestelyorganisaatioon yli kaksisataa henkilöä, joista pääosa on varusmiehiä Karjalan prikaatista. Lisäksi mukana on Etelä-Savon reserviläisiä ja palkattua sotilashenkilöstöä.

Puolustusvoimien johtovastuulle on uskottu juhlallinen lipunnostotilaisuus Hallitustorilla sekä erittäin monipuolinen kalustonäyttely, joka on yleisön nähtävissä Raatihuoneenkadun ja Hallitustorin alueella. Näiden vastuullamme olevien kokonaisuuksien lisäksi tuemme omalla joukollamme esimerkiksi juhlan puitteiden rakentamista, ruokatarjoilua, liikenteenohjausjärjestelyitä ja yleisön opastamista.

Olemme hyvin otettuja siitä, että Mikkelin varuskunta saa vastuulleen veteraanipäivän juhlallisen lipunnoston. Sotilasmusiikista tilaisuudessa vastaa Rakuunasoittokunta Lappeenrannasta ja lipunnostajat asettaa Mikkelin seudun partiolaiset. Nuorten mukana olo ilmentää mielestämme hienolla tavalla juhlan teemaa ”Kiitollisina tulevaisuuteen - Tacksamma emot framtiden”.

Kalustonäyttelyssä esitellään puolustusvoimien uusinta kalustoa, joka kootaan näyttelyyn Karjalan prikaatista ja Utin jääkärirykmentistä. Esittelijöinä toimivat palveluksessa olevat varusmiehet. Kalustonäyttelyn yhteydessä Mikkelin seudun kenttätykistökilta juhlistaa viisikymmenvuotista taivaltaan. Tykistön kalusto on kattavasti esillä ja näyttelyalueella nähdään myös tykkiryhmän asemaanajo.

Maanpuolustustyön tukeminen on yksi aluetoimiston tärkeimmistä tehtävistä. Tässä tehtävässä asetamme aina veteraanityön ensimmäiselle sijalle. Näytämme parastamme ja toivotamme puolustusvoimien puolesta sekä veteraanit että nuoremman polven tervetulleiksi juhlaan!

Heikki Saarento, everstiluutnantti
Mikkelin varuskunnan päällikkö ja Etelä-Savon aluetoimiston päällikkö

************

18.2.2014 Timo Rissanen ja Anssi Kaipainen

Juhla jäähallissa – ja mitä kaikkea pitääkään rakentaa

Kun Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla järjestettiin edellisen kerran Mikkelissä 25 vuotta sitten, oli paikalla 6500 veteraania ja muuta vierasta. Paikka oli sama, Mikkelin jäähalli. Tuolloin ruokailu järjestettiin viereisellä  Raviradan alueella soppatykeistä, nyt on toisin.

Jäähalli on jäähalli, ja veteraanipäivän pääjuhla vaatii erikoisjärjestelyjä. Mikkelin jäähalliin valmistui vuosi sitten laaja peruskorjaus, jonka jälkeen paikka on hyvässä kunnossa juhlia varten. Jääkiekkokausi on juhlan aikaan jo päättynyt, jää on sulatettu ja tapahtuma rakennettu. Tuotantokoneistoa tämän kaltaisiin suurjuhliin Mikkelissä ei ole, ja niinpä monta asiaa myös tilajärjestelyjen puolelta on jouduttu hankkimaan. Jäähallin oma väki hoitaa perushommat, mutta esiintymislava, valo- ja äänisuunnittelu sekä toteutus hankitaan asian osaavilta ammattilaisilta. Jäähallin valaistusjärjestelmä on tehty kiekkopelejä varten, nyt tarvitaan hallin päätyyn rakennetulle lavalle ”konserttivalaistus”. Muun muassa nosturi tarvitaan valaistuskiskojen ripustamista varten. Oman lisänsä ja vaatimuksensa valaistukselle tuo juhlan suora televisiointi.

Muitakin ratkaistavia yksityiskohtia on runsaasti. Käytetäänkö jäällä hallin omaa mattoa vai ei mattoa ollenkaan? Kumpi näyttää paremmalta paikan päällä, entä televisiossa? Pääasia on, että yleisöllä on helppo ja turvallinen liikkua. Miten sijoitetaan naulakot, entä opastus, jotta liikkuminen sujuisi kitkattomasti?

Veteraanit ohjataan istumaan häähallin kentälle, jonne tulee 1200 istuimen katsomo. Loput yleisöstä sijoitetaan jäähallin sivukatsomoihin – keskellä hallia oleva näyttökuutio ja esiintymislavan kumminkin puolin olevat jättinäytöt takaavat kaikille hyvän näkemän lavalle.

Rakentaminen ei luonnollisestikaan lopu halliin, vaan lounaan järjestäminen viereisen harjoitushallin ja jäähallin 2. kerroksessa olevan ravintolan tiloihin vaatii pöytiä ja tuoleja. Lounaalle odotetaan 1500 vierasta, mikä tarkoittaa käytettävissä olevien paikkojen täyttämistä kahteen kertaan. Logistiikasta on siis huolehdittava. Eikä toilettikapasiteettiakaan ole unohdettu, vaan harjoitushallin ja jäähallin väliin on jo tilattu lisäwc:t.

Uusittu jäähallimme taipuu moneksi, ja toivotamme veteraanit läheisineen tervetulleiksi!

Timo Rissanen, projektijohtaja, Mikkelin kaupunki
Anssi Kaipainen, toimitusjohtaja, Mikkelin Jäähalli Oy 

************

6.2.2014 Kristiina Markkula

Kertokaa lapsenlapsille lauluin....

Olen työurani aikana järjestänyt lukuisia kansallisen veteraanipäivän juhlia alkaen vuodesta 1990. Valtakunnallisen pääjuhlan järjestäminen on kuitenkin vaativampi tehtävä, kun jo yleisömäärät liikkuvat tuhansissa. Kokemuksen siivittämänä tartuin kuitenkin luottavaisesti työhön yhdessä tiimini kanssa. Valtakunnallinen pääjuhla on varsin perinteinen ja määrämuotoinen. Lisämausteensa siihen antaa juhlan suora televisiointi. Ohjelman täytyy siis kulkea kuin juna ja vielä minuutilleen. Toisaalta ohjelman on oltava näyttävä myös televisioruudussa, mikä nostaa rimaa entisestään. Edeltävän päivän aseveli-illan ohjelmassa voikin sitten olla hieman rennompi ote.

Tärkein asia mielestäni molempien ohjelmien laatimisessa oli, että juhlat tehdään veteraaneille – tämä on heidän juhlansa. Toinen tärkeä seikka oli, että mikkeliläisyys ja eteläsavolaisuus näkyisi ja kuuluisi. Minkä näköinen on sitten eteläsavolainen versio aseveli-illan ja pääjuhlan ohjelmasta ja vielä päämajakaupungin maineella höystettynä? Eteläsavolaisuus näkyy erityisesti siinä, että käytämme ohjelmassa paikallisia esiintyjiä ja taiteilijoita. Mikkelin kaupunginorkesteri ylikapellimestarinsa Sasha Mäkilän johdolla tuo oman tervehdyksensä juhlaan. Lappeenrannan Rakuunaorkesteri tulee Lappeenrannasta, mutta monet Savon Sotilassoittokunnan entisistä soittajista ovat siirtyneet sinne, joten sieltäkin se paikallisuus pilkahtelee.

 Veteraaneille on tärkeää nuorten mukanaolo juhlissa. Nuorisoa pääjuhlan ohjelmassa edustavat mm. Cantus Michaelis -kuoro ja Etelä-Savon tanssiopiston oppilaat. Myös Vapauden viesti -kapula vaihdetaan paikallisten nuorten toimesta. Toivotamme nuoret sankoin joukoin tervetulleiksi myös yleisöksi.

Monet käytännön kysymykset odottavat vielä ratkaisuaan ennen kuin kaikki on valmista juhlaa varten.  Uskon kuitenkin, että meillä on hyvä tiimi tekemässä näitä päiviä, joten tulossa on veteraanien työtä arvostavat juhlat perinteitä arvostavassa Mikkelissä. Nostakaamme siis liput salkoon veteraanien kunniaksi!

Kristiina Markkula
vs. kulttuurijohtaja, ohjelmatyöryhmän vetäjä 

*******************************

16.1.2014 Mia Hassinen

Soppakattila on tulilla

Armeija marssii vatsallaan, ja veteraanit jos ketkä sen tietävät. Täyden vatsan varmistamiseksi suunnittelu- ja järjestelytyö aloitettiin jo kesällä 2013. Yllättävän paljon yksityiskohtia suuren, lyhyessä ajassa tapahtuvan ruokailun järjestämiseen liittyykin!

Ennen pääjuhlan alkua tarjoamme lounasaterian harjoitusjäähallissa, jossa vieraamme saavat nauttia ateriasta valkoisilla pöytäliinoilla peitettyjen pöytien ääressä. Toinen ruokailupiste on kilpajäähallin toisessa kerroksessa, jota suosittelemme erityisesti pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuville vieraillemme; reitti on suora ja tasainen ja upouudet hissit vievät hallin pääaulasta suoraan paikan päälle.

Perinteiseen tapaan tarjolla on keittoa, mutta tarkempi koostumus jääköön vielä yllätykseksi. Keittoa valmistetaan kaikkiaan yli 600 litraa. Sopan seurana on hyvää itäsuomalaista leipää ja kotikaljaa, jota tarvitaan noin 200 litraa. Jälkiruoaksi tarjoilemme kahvit ja makean palan. Valmistuksesta vastaavat Mikkelin kaupungin keskuskeittiö Isopadan osaavat kokit.

Tarjoilusta vastaavat Mikkelin Sotilaskotisisaret sekä Suomen Naisten valmiusliiton jäsenyhdistysten väki. Lisäksi näemme, miten tarjoilu sujuu Karjalan Prikaatin varusmiehiltä.

H-hetkeen mennessä tilat on somistettu ja pöydät katettu, tervetuloa!

Mia Hassinen, soppavastaava

****************************

13.12.2013 Markku Riittinen

Tekemistä vaille valmista

Mikkelin ensi vuoden kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestelyt käynnistyivät jo kesäkuussa, kun järjestelytoimikunta kokoontui ensimmäisen kerran. Nyt on pidetty jo viisi kokousta ja juhla alkaa olla kuin savolainen projekti, tekemistä vaille valmis.

Juhlaa koskevat yleisjärjestelyt on saatu ratkottua ja samoin linjaukset siitä, millainen tapahtumasta tehdään. Juhla on kiitollisuuden osoitus veteraanisukupolvelle. Tavoitteena on leimallisesti suursavolainen veteraanipäivä päämajakaupungissa. Vuodenvaihteesta on sitten ryhdyttävä saamaan suunnitelmien lisäksi myös konkreettista tulosta aikaiseksi. Juhlat syntyvät vain tekemällä ja valmistelut vaativat lukuisien yksityiskohtien huomioimisen ja niiden nivomisen yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi.

En yhtään epäile onnistumistamme. Tuntuu siltä, että meillä on erinomainen porukka hommissa. Järjestelytoimikunnassa on yhdistetty virkamiesten ja kansalaisjärjestöjen voimat, lisäksi yrityskentästä saadaan suurenmoinen tuki. Tekijöitä pitääkin olla, sillä juhlassa tarvitaan arviolta reilut pari sataa henkilöä eri tehtäviin. Eikä vain itse juhlassa, vaan jo aikaisemmin valmisteluvaiheessa. Tarvitsemme vielä juhlan järjestelyihin paljon vapaaehtoisia, joita värvätään mm. järjestöjen kautta.

Mutta ensin vietetään joulu rauhassa ja vaihdetaan vuosi riehakkaasti. Sen jälkeen kääritään hihat ja käydään kaikkien yksityiskohtien kimppuun. Hyvää joulua!

Markku Riittinen, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja