Etusivu ›› Uutinen ›› Kaupunginhallituksen kokouspäätöksiä 10.3.2014
10.3.2014 - 12:36
Kaupunginhallituksen kokouspäätöksiä 10.3.2014
nuija.jpg
Kaupunginhallitus muun muassa päätti kehittämiskumppanuussopimuksen hyväksymisestä.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen perustaminen

Kaupunginhallitus päätti osallistua Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen valmisteluun ja nimesi aluetta valmistelevaan työryhmään luottamushenkilöjäseniksi Seija Kuikan, Olli Nepposen ja Satu Taavitsaisen.

Kaupunki hallinnoi hanketta ja rahoittaa valmistelutyötä asukasluvun mukaisella osuudella noin 2,5 vuoden ajan.

Lausuntopyyntö Paras-lain velvoitteiden jatkamisesta

Kaupunginhallitus antoi vastauksensa lausuntopyyntöön.

Mikkelin kaupunki ei ota kantaa seuraavaan kysymykseen:

Kysymys 6: Lailla säädetään kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta. Onko linjaus hyväksyttävä?

Mikkelin kaupunki vastaa myöntävästi seuraavaan kysymykseen:

Kysymys 7: Ehdotusten perusteella yhteistoiminta-alueelle ei tarvitse siirtää sosiaalihuollon tehtäviä, joita kunta hoitaa vuoden 2014 lopussa. Onko linjaus hyväksyttävä?

Lisäksi Mikkelin kaupunki toteaa seuraavaa:

Mikkelin seudun kunnat ovat muodostaneet yhteistoiminta-alueen vuoden 2012 alusta ja näin ollen paras-puitelain vaatimukset täyttyvät seudulla. Etelä-Savossa on käynnistynyt valmisteilla olevan sosiaali- ja terveyslainsäädännön mukainen laajempi sosiaali- ja terveysalue, jolla tulee olemaan järjestämisvastuu kaikista sosiaalipalveluista ja terveyspalveluista mukaan lukien erikoissairaanhoito.

Mikkelin seudulla paras-lain velvoitteiden jatkaminen ei aiheuttane ongelmia. Olisi kuitenkin toivottavaa, että esimerkiksi Etelä-Savon sosiaali- ja terveysaluetta valmistelevat kunnat voisivat joustavasti irtisanoa voimassa olevia sopimuksia, jos tämä edesauttaa siirtymistä laajempaan sosiaali- ja terveysalueeseen. Liian tiukka sääntely ylimenovaiheessa saattaa aiheuttaa sen, etteivät kunnat pääse mukaan täysipainoisesti uusien rakenteiden luomiseen vaan jäävät kiinni vanhoihin. Mikkelin kaupungin mielestä paras-lain velvoitteiden jatkaminen ei ole välttämätöntä. Mikäli velvoitetta kuitenkin jatketaan, ei ole tarpeen vaatia sosiaalihuollon tehtävien siirtoa yhteistoiminta-alueelle vaan annetaan kunnille mahdollisuus suoraan rakentaa tulevan lainsäädännön mukaisia sosiaali- ja terveysalueita.

Lausunto järjestämislakia valmistelevan työryhmän loppuraportista, sosiaali- ja terveysministeriö

Kaupunginhallitus antoi seuraavan lausunnon:

Yleistä
Esitys korostaa väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja ylläpitoa sekä velvollisuutta seurata ja raportoida tilanteesta (1§ ja 9§).

Lähipalveluita pidetään tärkeinä, mutta esitys huomioi myös saatavuuden ja laadun turvaamisen, jolloin palveluja saattaa olla tarkoituksenmukaista myös keskittää (5§).

Ehdotus, että palvelujen järjestämisvastuu siirtyisi myös esim. laitoshoidossa olevan asukkaan muuttaessa uuteen kuntaan on selkeä (70§). Muutos lopettaisi kuntien talouden kannalta hyvin marginaalisen kuntien välisen laskuttamisen.

Palvelujen järjestäminen (Luku 2)
Nykyinen sekava ja usealla taholla oleva järjestämisvastuu selkiytyisi. Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio yhden tahon järjestämäksi antaa mahdollisuuden kokonaisvaltaisesti kustannustehokkaan palvelurakenteen toteuttamiseksi.

Vaikka lakiehdotuksen mahdollistamat perustason alueet johtaisivat jonkin verran monimutkaisempaan palvelujen järjestämisvastuuseen ja hallintorakenteisiin, Mikkelin kaupungin mielestä mahdollisuus perustason alueiden muodostamiseen tukisi esimerkiksi Etelä-Savon maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteiden kehittymistä. Tämän vuoksi Mikkelin kaupunki kannattaa perustason alueita koskevien pykälien säilyttämistä laissa.

Erityisvastuualueet (Erva, luku 2, 15–16, 31–40§)
Viiden oikeushenkilötasoisen (kuntayhtymä) erityisvastuualueen rakenne ei ole tarpeellinen, vaan se olisi yksi ylimääräinen kustannuksia aiheuttava hallintotaso. Yksi ministeriön yksikkö, jolla on rajattu toimivalta hoitaa valtakunnalliset työnjakokysymykset, on riittävä. Suurin osa nyt erityisvastuualueille kaavailluista tehtävistä sopii sosiaali- ja terveysalueiden hoidettaviksi.

Hallinto (Luku 3)
Ehdotuksen mukaan sosiaali ja terveysalueella hallinto järjestetään ensisijaisesti vastuukuntamallilla, mutta myös kuntayhtymämalli on tietyin edellytyksin mahdollinen. Kummassakaan mallissa ei olisi ns. äänileikkuria.

Käytännössä ei ole suurta eroa toteutetaanko hallinto vastuukunta- vai kuntayhtymämallilla. Kumpikin malli antaa alueeseen kuuluville kunnille yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja siitä kunnille aiheutuviin kustannuksiin. Tämä koskee myös vastuukuntaa. Molemmissa malleissa vastuukunta menettää itsenäisen päätöksenteon sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Vastuukuntamallissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä voidaan hyödyntää vastuukunnan muuta hallintoa ja infrastruktuuria. Tämä mahdollistaa samalla sen, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa varten ei tarvitse ylläpitää kokonaan erillistä hallintoa, mitä erillinen kuntayhtymä tarkoittaa. Vastuukuntamalli mahdollistaa myös helpommin erilaisten tukipalvelujen tuottamisen yhdessä kuntien kanssa. Myös kuntayhtymä voidaan rakentaa hallinnoltaan kevyeksi.

Mikkelin kaupunki katsoo, että molemmat hallintomallit ovat mahdollisia, kunhan nykyisin erikoissairaanhoitolaissa oleva äänivaltaleikkuri poistetaan.

Kehittämistoiminta (Luku 4)
Esitys kehittämisestä, jolloin sosiaali- ja terveysalueen vastuukunta vastaa alueensa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon kehittämisestä, sen rakenteesta ja osaamisen vahvistamisesta sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä, on erittäin tarkoituksenmukainen.

Lisäksi esitetään tavoitteena, että sosiaali- ja terveysalueelle muodostuisi kehittämisyksikkö, joka yhdistäisi sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kehittämistoiminnan integroituneeksi kokonaisuudeksi, johon integroidaan myös sosiaalialan osaamiskeskukset. Kehittämisen vastuun pitää olla integroituna toimintaan.

Kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) rahoituksen tulee tukea sote-rakenteiden kehittämistä ja raha voidaan jakaa pääosin sosiaali- ja terveysalueille. Kehittämistäkään varten ei tarvita viiden erityisvastuualueen rakennetta.

Sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämisrahoitus on jäänyt vähäiseksi verrattuna terveydenhuoltoon ja asia tulisi huomioida järjestämislaissa.

Rahoitus (Luku 5)
Väestön ikärakenteella ja sairastavuudella painotettu kapitaatiomalli on paras vaihtoehto silloin, kun tavoitellaan alueellisesti yhtenäistä, selkeää, yhteisvastuullista, yhdenvertaista ja oikeudenmukaista, koko alueen yhtenäiseen suunnitteluun ja kehittämiseen perustuvaa kokonaisuutta

Kapitaatiomallissa kunnan menot ovat hyvin ennakoitavissa, koska maksu ei riipu kunnan asukkaiden palvelujen käytön määrästä. Menojen kehitystä seurataan alueellisesti ja kuntakohtaiset erot tasoittuvat pitemmän ajanjakson aikana. Tässä mallissa päästään myös eroon sosiaali- ja terveysalueen kuntien välisestä laskutuksesta.

Esityksen mukaan jäsenkunnat voisivat sopia keskenään, miten toiminta rahoitetaan tai millä perusteella jäsenkunnat maksavat vastuukunnalle sen järjestämistä palveluista. Jos kunnat eivät toisin sovi, ne osallistuvat sosiaali- ja terveysalueen kustannusten rahoitukseen kunnan asukasmäärään perustuvalla painotetulla maksulla.

Valvonta (Luku 6)
Nykyisin valvontaviranomaiset pyrkivät lainsäädäntöä tiukempiin tulkintoihin. Aluehallintovirastojen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä Valviran valvontatoiminta ja esityksen mukainen omavalvonta tulisi yhdistää kokonaisuudeksi, joka takaisi yhdenmukaisen toiminnan koko maahan.

Mikkelin kaupungin kehittämiskumppanuussopimuksen hyväksyminen

Kaupunginhallitus hyväksyi kehittämiskumppanuussopimuksen, jolla sovitaan yhteistyöstä kaupungin ja Mikkelin toimintakeskus ry:n välillä vuosille 2014–2017. Tavoitteena on puolittaa kaupungin pitkäaikaistyöttömyys.

Sopimuksen arvo vahvistetaan vuosittain.

Sopimuksen käytännön toteuttajina ovat Mikkelin Toimintakeskus ry:n lisäksi Mikkelin työttömät ry, Mikkelin Seudun Invalidit ry, Karjala-tietokantasäätiö ja Etelä-Savon Liikunta ry. Sopimuksen voimassaoloaikana siihen voi liittyä vielä lisää järjestöjä ja yhteisöjä.

Kehittämiskumppanuussopimuksen avulla voidaan poistaa myös hallinnon ja talouden päällekkäisyyksiä, koska kulut hoidetaan yhden toimijan kautta.

Kaupunginhallitus päätti myös, että kehittämiskumppanuussopimuksen toteumaraportti tuodaan sille tiedoksi työllisyydenhoidon seurannan yhteydessä kolme kertaa vuodessa.

Yhdistysten avustukset vuodelle 2014 työllisyyden hoitoon

Kaupunginhallitus myönsi avustuksia Mikkelin työttömät ry:lle 38 000 euroa ja Mikkelin Seudun Invalidit ry:lle 16 000 euroa.

Työllisyydenhoidon käyttösuunnitelma 2014

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi työllisyydenhoidon käyttösuunnitelman 2014.

Mikkelin Musiikkijuhlien kutsuvierastilaisuus 30.6.2014

Kaupunginhallitus päätti hankkia 200 lippua Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa maanantaina 30.6.2014 klo 19 järjestettävään Mikkelin Musiikkijuhlien konserttiin ja järjestää konsertin yhteydessä vastaanoton kutsuvieraille. Vastaanoton isännät nimetään myöhemmin.

Lisäksi kaupunginhallitus oikeutti kaupunginjohtajan tarvittaessa hankkimaan pienemmässä määrin lippuja myös muihin konsertteihin.

Suur-Savon Sähkön osakkeiden lunastaminen

Kaupunginhallitus päätti, ettei se käytä lunastusoikeuttaan Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeista.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että yhtiön johdon kanssa käynnistetään neuvottelut Suur-Savon Sähkö Oy:n kanssa siitä, miten kuntaomistajuus voidaan turvata ja omistajuutta kartuttaa perustellusti.

Selvityspyyntö luottamuksellisuuden toteutumisesta kaupunginhallituksen ja jaoksen työskentelyssä

Kokoomuksen valtuustoryhmä oli pyytänyt kaupunginhallitusta selvittämään ja tarvittaessa ryhtymään toimenpiteisiin asiassa, joka koski kaupunginhallituksen ja kaupunginhallituksen jaoston kokousten keskustelujen sisällön luottamuksellisuutta.

Kaupunginhallitus antoi asiasta seuraavan lausunnon: kaupunginhallitus kiinnittää huomioita siihen, että luottamushenkilö voi niin halutessaan kertoa suljetussakin kokouksessa esittämänsä mielipiteet ja omien puheenvuorojensa sisällön ulkopuoliselle, mutta toimielimen muiden jäsenten käyttämien puheenvuorojen julkista selostamista tai julkaisemista ei sen sijaan voida pitää asianmukaisena.

Aiheeseen liittyvää