Etusivu ›› Uutinen ›› Kaupunginhallitus 31.10.
31.10.2016 - 19:40
Kaupunginhallitus 31.10.
nuija_5.jpg
Kaupunginhallitus muun muassa antoi Mikkelin kaupungin lausunnon sote- ja maakuntauudistuksesta. Lausunnon vastauksista äänestettiin useissa kohdissa. Kaupunginhallitus päätti olla lunastamatta Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeita. Myös osakekaupoista äänestettiin, sillä Olli Nepponen esitti osakkeiden lunastamista Vesa Himasen ja Juha Vuoren kannattamana.

Päätökset pykälittäin

§ 379 Mikkelin Asumisoikeus Oy:n konsernitavoitteiden toteutuminen ja ajankohtaiset aiheet

Kaupungin tytäryhteisöjen tavoitteet määritellään kaupungin talousarviossa, ja kaupunginhallitus kutsuu konserniyhteisöjen johtoa vuosittain kuultavaksi.

Mikkelin Asumisoikeus Oy:lle asetettu päätavoite on säilyttää kohtuullinen käyttöaste ja rakennuskannan arvo. Yhtiön talousarvion mukainen liikevaihto vuonna 2016 on 1 735 000 euroa.

Kaupunginhallitukselle asiaa selostivat Mikkelin Asumisoikeus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Hulkkonen ja toimitusjohtaja Esa Nordman. Kaupunginhallitus merkitsi selostuksen tietoonsa saatetuksi.

§ 380 Sote- ja maakuntauudistuksen lausuntopyyntö

Kaupunginhallitus antoi lausunnon sote- ja maakuntauudistusta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Käsittelyn aikana hallitus äänesti useista kohdista. Lausunto on liitteenä kaupunginhallituksen kokousmateriaalissa, äänestystiedot alla:

 Kysymys 1
- Veli Liikanen teki seuraavan muutosehdotuksen: ”Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtäminen 18 maakunnan tehtäväksi nykyisten kuntien ja kuntayhtymien sijaan tarjoaa järjestämiselle alueellisesti nykyistä vahvemman perustan. Nopea ja laajamittainen palveluiden avaaminen valinnanvapauden piiriin voi vaikeuttaa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamistavoitteen saavuttamista. Tämän vuoksi valinnanvapauden suhteen pitäisi edetä varovaisesti, asteittain ja kokemuksia keräten ja niistä oppien.”
- Liikasen esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.
- Markku Turkia esitti Kati Kähkösen kannattamana seuraavaa: "Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen nyt esitetyllä mallilla ei tule onnistumaan. Esitetty malli julkisen palvelutuotannon pakkoyhtiöittämisestä ja julkisen asettamista täyteen kilpailuun yksityisen palvelun kanssa ei edistä kestävästi palvelujen yhdenvertaista saatavuutta. Myöskään esitykseen keskeisesti sisältyvä uuden hallintotason luominen ja verotus- omaisuus yms. muutokset eivät ole ratkaisu terveys- ja hyvinvointieroihin."
- Äänestyksessä pohjaesitys hyväksyttiin äänin 9 – 6.

 Kysymys 2
- Veli Liikanen teki Kati Kähkösen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: ”Pirstaleisen rakenteen ja järjestäjän ja tuottajan tiukan erottamisen johdosta hoitopolkujen rakentaminen ja kustannuskehityksen hallinta tulee olemaan vaativaa. Uudistuksessa tulisi edetä alkuperäisen suunnitelman mukaan, jossa ensin toteutetaan palveluiden täysi integraatio, sitten monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkaminen ja vasta lopuksi arvioidaan asteittain valinnanvapauden lisäämistä järjestelmään.”
- Markku Turkia esitti Arto Seppälän kannattamana seuraavaa: ”Hallituksen ajama palvelutuotannon valinnanvapausmalli on nyt aiheuttamassa suuren haasteen kustannusten hillinnälle. Asiantuntija-arvioiden mukaan säästöä ei voida saavuttaa ilman että palveluiden saatavuutta rajataan tai asiakasmaksuja nostetaan. Kustannusten hillitsemiseen olennaisesti liittyvä integraatiotavoite on esityksessä hajoamassa toisaalta lukuisten eri palvelutuottajien ja toisaalta järjestämisvastuiselle maakunnalle, jonka pitää kilpailuttaa kaikki perustason ja monet erityistason palvelunsa. Maakunnan on lisäksi joka tapauksessa varauduttava palveluiden tuottamiseen ja ylläpidettävä tätä varten osaamista ja henkilöstöä.”
- Äänestyksessä äänestettiin ensin Liikasen ja Turkian esitysten välillä. Liikasen esitys voitti äänin 7 – 4, 4 tyhjää
- Toisessa äänestyksessä pohjaesitys voitti Liikasen esityksen äänin 8 – 7.

 Kysymys 3, ei muutoksia

 Kysymys 4
- Arto Seppälä esitti Markku Turkian kannattamana, että C ja teksti: "Maakuntalailla ollaan luomassa Suomeen uudenlainen oikeushenkilö. Tähän liittyy hankalia, myös perustuslaillisia kysymyksiä. Mikäli uusi oikeushenkilö perustetaan tavallisella lainsäädännöllä ilman perustuslakikäsittelyä, se voidaan tarvittaessa myös tavallisella lainsäädännöllä purkaa. Tämä olisi ongelmallista kansalaisten yhdenvertaisuuden ja yleisen oikeusturvan kannalta. Näkemyksemme mukaan järjestämisvastuullinen alueellinen toimija tulisi perustaa kuntalain pohjalta aluekuntana."
- äänestyksessä pohjaesitys voitti äänin 11 – 4.

 Kysymys 5
- Veli Liikanen esitti Markku Turkian kannattamana, että vastauksesta poistetaan kokonaan viimeinen virke: ”Jatkovalmistelussa tulisi selvittää mahdollisuudet koota ELY-keskuksen ympäristötehtäviä luonnoksessa esitettyä laajemmin maakuntien vastuulle.”
- Keskustelun aikana esittelijä esitti lisättäväksi lausuntoon seuraavan tekstin: "Maakunnille ja kunnille tarjottavien pelastustoimen palvelujen näkökulmasta pelastustoimen järjestäminen 18 maakunnalliseen pelastuslaitokseen on parempi ratkaisu kuin pelastustoimen järjestäminen 5 maakunnan tehtävänä. Pelastustoimella on vahvaa osaamista hallinnonalat ylittävästä yhteistyöstä häiriö- ja poikkeusoloihin varautumisessa, valmiussuunnittelusta ja harjoittelusta. Tätä on pysyttävä hyödyntämään riittävästi varautumisessa myös maakuntauudistuksen jälkeenkin. Lainsäädännössä on pelastuslaitosten määrästä riippumatta turvattava pelastuslaitosten mahdollisuus toimia ensihoidon palveluntuottajana. Ensihoito on yksi tärkeimpiä lähipalveluita. Ensihoidon palvelut ovat linkittyneet kiinteäksi osaksi alueellisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjuja eikä toimivia toimintatapoja ole syytä muuttaa. Sairaanhoitopiirit ovat voineet hoitaa ensihoitopalvelun itse, yhdessä pelastuslaitosten tai toisten sairaanhoitopiirien kanssa tai ostaa palvelun muulta palveluntuottajalta. Ensihoitoa on toteutettu kiinteässä yhteistyössä alueen pelastuslaitoksen sekä sosiaali- ja terveyshuollon toimintayksiköiden kanssa. Alueella on kehitetty yhteisiä toimintamalleja siten, että ensihoito on kiireellisen hoidon antamista hoitolaitosten ulkopuolella ja vain tarvittaessa potilas kuljetetaan hoitoyksikköön. Lisäksi ajoittain on voitu avustaaperusterveydenhuollon tukitehtävissä. Tämän vuoksi ensihoidon järjestämisvastuun tulee jatkossa olla 18 maakunnalla (järjestämislain 9 §)."
- Äänestettiin Liikasen tekstimuutoksesta, pohjaesitys voitti numeroin 9 – 6.

 Kysymys 6

- Markku Turkia esitti Arto Seppälän kannattamana, että kohdan vastaus muutetaan vaihtoehdoksi c seuraavin perusteluin: "Asukkaan demokraattisina oikeuksina maakuntahallinnossa ovat äänioikeus sekä oikeus asettua ehdokkaaksi maakuntavaalissa, sekä äänioikeus maakunnallisessa kansanäänestyksessä. Lisäksi asukkaalla on oikeus tehdä aloitteita maakuntaa koskevissa asioissa. Käytännössä päätöksenteko lähipalveluista karkaa kauemmas ihmisestä. Hyvinvointipalvelujen tuottaminen ollaan siirtämässä palvelulaitokseen ja yhtiöihin, joiden hallinnosta on rajattu pois demokraattisesti valitut luottamushenkilöt, jotka vastaisivat päätöksistä suoraan alueen ihmisille. Näin ollen niiden päätöksenteko ei ole suoraan yhteydessä kansalaisiin. Ihminen tulee nostaa palvelutuotannon keskiöön. Palvelujen käyttäjät on otettava mukaan jo palvelujen suunnitteluvaiheessa. Kunnissa jo nyt kehitetyt hyvät käytännöt osallisuuden edistämiseen, kuten asiakasraadit ym. on otettava tehokkaasti käyttöön. Myös kansalaisjärjestöt on otettava mukaan tiiviiseen yhteistyöhön päätöksenteossa."
- Pohjaesitys voitti äänestyksessä 10 – 5.

 Kysymys 7
- Seija Kuikka esitti Petri Pekosen kannattamana, että kohdan vastaus muutetaan vaihtoehdoksi b seuraavin perusteluin: "Maakunnan yhteyteen perustettava palvelulaitos on tarpeen, mutta sen toteuttamisessa on otettava huomioon, ettei se saa aikaan raja-aitaa, joka luo esteitä toiminnan johtamiselle tai maakunnan toiminnan ja talouden kokonaisuuden hallinnalle. Demokratian toteutuminen on turvattava. Valinnanvapauden toteuttaminen liittyy keskeisesti palvelulaitoksen sääntelyyn ja sen vuoksi on otettava huomioon miten ja missä laajuudessa valinnanvapaus tullaan toteuttamaan."
- Äänestystulos oli 7 – 7, yksi tyhjä. Koska puheenjohtajan ääni ratkaisi, Seija Kuikan esittämä muutos tuli päätökseksi.

 Kysymykset 8 – 13, ei muutoksia

 Kysymys 14
- Seija Kuikka esitti Outi Kaurian kannattamana, että kohdan vastaus muutetaan vaihtoehdoksi b seuraavin perusteluin: "Lakiesitys ei saa johtaa monimutkaiseen hallintojärjestelmään. Moniportainen järjestelmä luo laajan hallinto-organisaation erilaisine tehtäväkokonaisuuksineen ja nostaa hallinnon kustannuksia."
- Äänestyksessä pohjaesitys voitti äänin 10 – 4, yksi tyhjä

 Kysymys 15
- Seija Kuikka esitti vastattavaksi b) ja perustelutekstiin muutoksen "Lakiesitys ei saa johtaa monimutkaiseen hallintojärjestelmään. Markkinatilanteen syntymiselle pitää määritellä tarkat kriteerit varsinkin, kun maakuntakonsernien toimiala on laaja. Jos vain kapea osakokonaisuus on markkinaehtoista, ei ole tarkoituksenmukaista yhtiöittää koko toimintaa." Kukaan ei kannattanut, joten esitys raukesi.

 Kysymykset 16 – 20, ei muutoksia

 Kysymykset 21 – 22
- Arto Seppälä esitti Markku Turkian kannattamana, että kohdan vastaus muutetaan vaihtoehdoksi d seuraavin perusteluin: "Esitys on ongelmallinen. Kiinteistöomaisuuteen liittyvät riskit tulee järjestelyssä kohdentaa sille osapuolelle (maakunta, perustettava maakuntien toimitilayhtiö), joka omilla toimillaan pystyy vaikuttamaan kiinteistöjen käyttötarpeeseen. Kunnan maankäytön kehittämisen ja elinvoimaisuuden varmistamiseksi olisi perusteltua, että kuntayhtymien maapohjat jäisivät kuntien omistukseen. Lakiesityksen tulisi mahdollistaa maapohjien ja alueiden jääminen kuntayhtymien/jäsenkuntien omistukseen sekä vuokraamisen maakunnille pitkäaikaisilla käyttötarkoitukseen sidotuilla vuokrasopimuksilla. Mikäli edetään lakiesityksen mukaisesti, kuntayhtymien maapohjaa tulee siirtää vain sote-toiminnan edellyttämä määrä."
- Äänestyksessä Arto Seppälän muutosesitys voitti äänin 8 – 7.

 Kysymykset 23 – 25, ei muutoksia

 Kysymys 26
- Esittelijä täydensi perusteluja niin, että "Maakunnalla tulee olla verotusoikeus."
- Muutosesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 Kysymys 27
- Veli Liikanen esitti Markku Turkian ja Petri Pekosen kannattamana, että kohdan vastaus muutetaan vaihtoehdoksi c seuraavin perusteluin: "Maakuntien taloudellinen liikkumavara muodostuu vähäiseksi, ja rahoitusaseman heikkeneminen voi johtaa palveluiden leikkaamisiin ja/tai asiakasmaksujen korotuksiin."
- Äänestyksessä muutosesitys voitti äänin 10 – 4, äänestyksessä oli läsnä 14 jäsentä.

  Kysymykset 28 – 35, ei muutoksia

 Kysymys 36
- Markku Turkia esitti Arto Seppälän kannattamana, että kohdan vastaus muutetaan vaihtoehdoksi c seuraavin perusteluin: "Kansainvälisten vertailujen mukaan paikallis- tai aluehallinnolla on yleensä vähintäänkin osittainen omaan verotusoikeuteen perustuva verorahoitus. Täyden valtionrahoituksen mallit ovat harvinaisia, ja niitä on lähinnä maissa, joissa kuntien ja alueiden tehtävät ovat vähäisiä. Verotusoikeus lisäisi päätöksenteon vastuunkantoa ja läpinäkyvyyttä. Esityksessä on lähdetty siitä rajauksesta, että rahoitus maakuntien toimintaan kerätään kokonaisuudessaan valtion verotuksen kautta. Lähtökohta on ongelmallinen maakuntien itsehallinnon sekä järjestelmän kannustimien kannalta. Kannustimilla on merkittävä rooli toiminnan tehostamisessa, jota uudistuksella tavoitellaan. Jos valtio ulosmittaa kunkin alueen aikaansaaman tehokkuushyödyn pois alueelta itseltään, alueella ei ole kannustimia tehostaa toimintaansa. Verotusoikeuden kanssa alueen tehokkuuden kasvaminen hyödyttää alueiden asukkaita enemmän, koska alueen päättäjät ovat vastuussa oman alueensa asukkaille ja oman alueen verotus pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena. Siltä osin, kun rahoitus päädytään keräämään valtion verotuksen kautta, valtionveron veroperusteisiin esitettyjä muutoksia voidaan pitää perusteltuina. Ehdotus verokaton asettamisesta kunnille on kuitenkin kestämätön kunnallisen itsehallinnon ja tulevaisuuden kunnan rahoituksen kannalta. Esitykseen sisältyy myös mekaaninen kustannusten kasvun leikkuri, joka sopii mielestämme hyvin huonosti näin isoon ja vaikeasti ennustettavissa olevaan uudistukseen. On olennaista, että kansalaiset saavat leikkurista huolimatta perustuslaissa jokaiselle turvatut sosiaali- ja terveyspalvelut. Ne tulee järjestää viime kädessä kustannuksista riippumatta."
- Äänestyksessä pohjaesitys voitti äänin 10 – 4, äänestyksessä oli läsnä 14 jäsentä.

 Kysymys 37

- Petri Pekonen esitti Outi Kaurian kannattaman perusteluiksi "Kansainvälisten vertailujen mukaan paikallis- tai aluehallinnolla on yleensä vähintäänkin osittainen omaan verotusoikeuteen perustuva verorahoitus. Täyden valtionrahoituksen mallit ovat harvinaisia, ja niitä on lähinnä maissa, joissa kuntien ja alueiden tehtävät ovat vähäisiä. Verotusoikeus lisäisi päätöksenteon vastuunkantoa ja läpinäkyvyyttä."
- Muutosesitys voitti äänin 10 – 4, äänestyksessä oli läsnä 14 jäsentä.

 Kysymykset 38 – 45, ei muutoksia

Kaupunginhallitus antoi lausuntonsa edellä mainituilla muutoksilla. Lisäksi kaupunginhallitus päätti esittelijän täydentämän esityksen mukaisesti, että päätös toimitetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle.

§ 381 Asemakaavanmuutos, 14. kaupunginosan Lehmuskylän päiväkoti ja seurakuntakoti

Kaupunginhallitus hyväksyi alustavasti Lehmuskylän päiväkotia ja seurakuntakotia koskevan asemakaavan muutosehdotuksen, päätti asettaa sen julkisesti nähtäville ja pyytää tarvittavat viranomaislausunnot.

§ 382 Suur-Savon Sähkö Oy:n ilmoitus osakkeiden siirtymisestä ja lunastusmenettelystä 2016

Arto Seppälä ja Armi Salo-Oksa ilmoittivat olevansa esteellisiä (Suur-Savon Sähkö Oy:n hallintoneuvoston jäseniä) ja poistuivat kokouksesta. Arto Seppälän tilalle kokoukseen saapui asian käsittelyn ajaksi Kalle Nieminen.

Keskustelun aikana Olli Nepponen esitti Vesa Himasen ja Juha Vuoren kannattamana seuraavaa: "Mikkelin kaupunki käyttää oikeuttaan lunastaa SSSOy:n osakkeita omistusoikeutensa suhteessa sekä esittää valtuustolle myöntää hankintaan tarvittava lisämääräraha. Perustelut: Mikkelin kaupunki antoi konserniyhtiölleen ESE Oy:lle luvan lunastaa Vapolta vapautuvat osakkeet. On johdonmukaista, että myös muuttuneessa tilanteessa kaupunkikonserni käyttää osto-oikeuttaan. Näin Mikkeli voi kasvattaa omistuksensa arvoa SSSOy:stä. Se puolestaan kasvattaa kaupungin tasetta ja antaa liikkumavaraa taloutemme hoidossa."

Äänestyksessä pohjaesitys voitti äänin 10 – 4. Nepposen muutosesitystä kannattivat Nepposen lisäksi Juha Vuori, Vesa Himanen ja Kalle Nieminen.

Äänestyksen jälkeen kaupunginhallitus päätti esityksen mukaisesti, että kaupunki ei lunasta Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeita.

§383 Mikkelin kaupungin liittyminen kuntien energiatehokkuussopimukseen 2017-2025

Mikkelin kaupunki on ollut mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa (KETS) vuodesta 2010. Nykyinen sopimus päättyy vuoden 2016 loppuun.

Nykyisen sopimuksen aikaansaannoksena kiinteistöjen energiankulutusta on saatu laskettua koko ajan. Vuoteen 2010 verrattuna kaupungin kiinteistöjen vuosittaista lämmitysenergiakulutusta on saatu leikattua 15 %.

Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki liittyy uuteen energiatehokkuussopimuskauteen vuosiksi 2017–2025.

§ 384 Sähkösopimuksen solmiminen

Mikkelin kaupungin ja erikseen mainittujen kiinteistöjen sähkösopimus on loppumassa vuoden 2016 lopussa. Sähkön toimittajana on toiminut Etelä-Savon Energia Oy (ESE). Etelä-Savon Energia Oy on jättänyt sopimuksen uudistamiseksi tarjouksen koskien aikaisemmassa sopimuksessa olleita kiinteistöjä sekä erikseen sovittavia käyttöpaikkoja.

Kaupunki omistaa Etelä-Savon Energian sataprosenttisesti. Kaupungin kannalta sähkön hankkiminen omistamaltaan yhtiöltä ja maakunnan tuottaman polttoaineen käyttäminen tuotantoprosessissa on perusteltua. Sähkösopimuksen solmimisesta on tehty teknisen johtajan viranhaltijapäätös.

Kaupunginhallitus päätti tehdä sopimuksen Etelä-Savon Energia Oy:n kanssa viranhaltijapäätöksen mukaisesti.

§ 385 Muistamiset ja palkitsemiset -ohje 1.11.2016 alkaen

Kaupungin henkilöstön ja luottamushenkilöiden muistamis- ja palkitsemisohjetta on päivitetty. Kaupunki muistaa työntekijöitään 50- ja 60-vuotispäivän sekä eläkkeelle jäämisen tai irtisanoutumisen johdosta. Kaupunki myös palkitsee henkilöt, jotka ovat olleet kaupungin palveluksessa yhtäjaksoisesti 20, 30 ja 40 vuotta. Kaupunki muistaa niin ikään luottamushenkilöitään merkkipäivien johdosta.

Työntekijän 50- ja 60-vuotispäivän muistaminen on onnitteluadressi tai onnittelukäynti sekä noin 100 euron arvoinen yksilöity lahja.

Eläkkeelle jäävän tai irtisanoutuvan henkilön muistamisen suuruus porrastuu palvelusvuosien mukaan niin, että muistamisen arvo on 100 – 200 euroa.

Pitkä yhdenjaksoinen palvelu palkitaan palkallisella viiden päivän vapaalla.

Ohje on kokonaisuudessaan kaupunginhallituksen kokousmateriaalissa.

§ 386 Mikkelin ja Hirvensalmen välisen kansalaisopistotoimintaa koskevan sopimuksen päivittäminen ja uudistaminen

Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen sopimuksen päivittämisestä.

§ 387 Keskustan valtuustoryhmän kirjelmä / Selvitystyön käynnistäminen Mikkelin Rahulan ja Juvan Kuosmalan koulun yhteistyömahdollisuudesta

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi kasvatus- ja opetuslautakunnan selvityksen tiedoksi ja totesi, että asia ratkaistaan talousarvion 2017 yhteydessä.

§ 388 Talouden seuranta 9/2016

 Kaupunginhallitus merkitsi talouden seurantaraportin tiedoksi.

§ 389 Lappeenrannan teknillisen yliopiston rahoitushakemus Mikkelin yliopistokeskukseen perustettaville LUT:n professuureille

Kaupunginhallitus päätti osallistua Lappeenrannan teknillisen yliopiston professuurien rahoitukseen.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto on esittänyt, että Mikkelin kaupunki osallistuu Mikkelin yliopistokeskukseen perustettavien LUT:n kahden professuurin kustannuksiin neljän vuoden ajan. Vuosittain kulut ovat 50 000 euroa professuuria kohden.  Toinen professuureista liittyy osuustoimintaan ja toinen professuuri pk-yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Kati Kähkönen esitti Vesa Himasen kannattamana, että asia palautetaan uudelleenvalmisteluun. Äänestyksessä pohjaesitys voitti äänin 13 – 2.

§ 390 Salainen asia

§ 391 – 393 Valtuustoaloitteet Waltti-kortista, kiinteistöveroprojektista ja harrastetakuusta

Kaupunginhallitus lähetti kolme valtuustoaloitetta valmisteltavaksi. Vastaukset aloitteisiin tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään helmikuussa 2017.

394 § Valtuustoaloite kylätalosta Otavaan

Keskustelun aikana esittelijä muutti esitystään niin, että asia palautetaan uudelleenvalmisteluun. Kaupunginhallitus hyväksyi muutetun esityksen yksimielisesti.

Lisätietoja: kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka, 044 794 2206

Aiheeseen liittyvää