Etusivu ›› Vaihtuvat näyttelyt - 2009

Vaihtuvat näyttelyt - 2009

Mikkelin taidemuseon vaihtuvat näyttelyt - 2009

 

3.10.-8.11.2009 HANNA RÄTY JA REIJA PALO-OJA

Hanna Rädyn ja Reija Palo-ojan näyttelyssä lähtökohtana on maisema. Jo kuvataidelukiossa ystävystyneitä kuvataiteilijoita kiinnostaa maalaamisessa samankaltaiset asiat, yhdessä toimiminen on heille mutkatonta vuoropuhelua. Näyttelyssä on esillä kaksi itsenäistä teoskokonaisuutta, joiden temaattiset lähtökohdat kumpuavat samasta, mutta aihepiirien rajaus tekevät niistä kaksi leimallisesti erilaista katsomiskokemusta.

Hanna Rädyn (s.1970) sarjallisissa maalauksissa maisema ajatellaan enemmän mielentilana kuin konkreettisena paikkana. Räty toteaa, että ” uudet maalaukset kertovat elämästä ja olemassa olosta, vaikka saivat alkunsa tärkeän ihmisen kuolemasta. Saman taivaan alla -sarja on vähän kuin k a r s i k k o p u u t:

   

Karsikkopuu tehdään jonkun tapahtuman muistoksi tai paikan merkitsemiseksi usein karsimalla oksia tai kaivertamalla merkintöjä runkoon. Puu osoittaa kohdan, jossa on siirrytty tilasta toiseen lapsuudesta aikuisuuteen, elämästä kuolemaan.

Ritva Kovalainen, Sanni Seppo: Puiden kansa.

Haluan omistaa sarjan Eeva Nikkosen muistolle.”

Reija Palo-oja (s.1970) maalaa sarjallisia teoskokonaisuuksia, jotka ajatuksellisesti kytkeytyvät luontoon ja maisemaan. ”Maalauksien maisema on minulle kuin sisäänrakennettu kuva, muistuma, joka avaa monipuolisia mahdollisuuksia toteuttaa ideaa maalaamisesta ja katsoa maalausta. Lähtökohta maalauksissani on lähes aina henkilökohtainen. Näin maalaus toimii kosketuspintana erilaisten kokemuksien ja tuntemuksien välissä. Konkreettisesti teokset rakentuvat useista päällekäisistä läpikuultavista pinnoista, maalauseleistä sekä esittävistä kuva-aiheista. Tavoittelen maalauksiini kokemuksia, joissa on voimakas läsnäolo, mutta samalla myös jotain hyvin käsinkosketeltavaa, yksityistä.

Hanna Räty asuu ja työskentelee Juvalla Vehmaan koululla. Hän on toiminut Etelä-Savon läänintaiteilijana 2008-2009 ja valmistellut Mikkelin taidemuseossa avautuvaa näyttelyä osana työtään. Reija Palo-oja on turkulainen kuvataiteilija. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2001.

Näyttelyä ovat tukeneet Etelä-Savon taidetoimikunta, Niilo Helanderin Säätiö ja Varsinais-Suomen taidetoimikunta.

 

3.10.-8.11.2009 SUSANNA PÄLVIÄ - Lintumorsian

Mikkelin taidemuseon näyttelyssään eteläsavolainen kuvataiteilija Susanna Päviä (s.1964) esittelee uusimpia valokuvateoksiaan ja installaatioitaan. Töissään Pälviä on käyttänyt erilaisia kierrätys- ja luonnonmateriaaleja sekä videokuvaa. Aiheet nousevat taiteilijan lähiympäristöstä, ajan ilmiöiden pohdinnoista sekä omasta henkilöhistoriasta.

"Viimeisimmissä töissäni olen työstänyt sattumanvaraisesti esille nousevia aiheita ja niiden minussa synnyttämiä tarinoita. Osa perustuu elävään elämään ja osa on vielä enemmän satua.

Suuret ja tärkeät tapahtumat elämässäni puskevat läpi myös työskentelyyni. Pienemmät tarinat voivat olla muistumia tai muistelua lapsuudesta. Yhtenä kerroksena teoksissani kulkeekin toiseus sekä oman taustan ja perheen historian tutkiminen, lapsuuden vaikutus aikuisuudessa. Näihin palaan yhä uudelleen.

Mukana on myös Hiljaisuuden puutarhanhoito- teemaa. Näitä teoksia oli esillä Prahassa Scandinavian Housen galleriassa vuodenvaihteessa 2008-2009.

Asun maalla, luonnon ympäröimänä ja yksi tärkeimmistä elementeistä minulle on täällä ajoittain mahdollinen rikkumaton hiljaisuus. Vain luonnon tuottamat äänet, linnut, tuuli, sade ovat läsnä ja joskus luontokin on hiljaa. Etsin kuvissani kosketuspintaa näihin hiljaisuuden hetkiin. Samalla etsin läsnäoloa, pysähtymistä, kiireisen elämänrytmin ja suorittamisen vastapainoksi. Teosten tunnelma on humoristinen, absurdi, toisaalta alakuloinen. Puutarhanhoito konkreettisena toimintana on minulle äitini perintöä; rakkaus kasveihin, multaan, maahan ja kaikkeen sieltä kasvavaan. Puutarha suunniteltuna ja hoidettuna on sekin palanen luontoa. Puutarhaa on symbolisesti myös pidetty kasvun ja sisäisen elämän hoitamisen paikkana. Yhdellä tasolla kuvia on mahdollista tulkita ‘mielen puutarhanhoidoksi’, jonkinlaiseksi hiljaisuudessa haravoimiseksi.”
Susanna Pälviä

 

15.5. – 20.9. TUUNATTUA TUUVAA – Nykytaiteilijoiden tulkintoja historiasta

Mikkelin seudun puheenvuoro kansalliseen Merkkivuoteen 1809 on keskittynyt Suomen sodasta ja Suomen suuriruhtinaskunnan muodostamisesta syntyneisiin tulkintoihin. Tuunattua Tuuvaa on taidekriitikko Otso Kantokorven kuratoima näyttely, jossa nykypäivän kuvantekijät pohtivat suhdettaan historiaan ja sen merkitykseen omalle työskentelylleen. Lopputuloksena syntyi monipuolinen kokonaisuus maalauksista, valokuvista ja videoinstallaatioista veistoksiin.

”Ajatus Suomen sodasta yhdistettynä nykytaiteeseen tuntui ensin varsin oudolta. Voiko tässä ajassa elävä taiteilija muodostaa mielekkään suhteen 200 vuoden takaisiin tapahtumiin” pohti näyttelyn kuraattori, kriitikko ja vapaa toimittaja Otso Kantokorpi. ”Näin ajattelivat ensin näyttelyyn valitut taiteilijatkin. Moni heistä totesi, ettei ole aiemmin ollut kovinkaan kiinnostunut historiasta tai ainakaan historiallinen tietoisuus ei ollut juurikaan muokannut heidän työskentelyään. Mutta sitten tapahtui jotain. Historia tuntuikin yhtäkkiä alkavan kiinnostaa taiteilijoita. Tai ehkä pikemminkin niin, että he huomasivat tuon kiinnostuksen olleen jo olemassa, mutta nyt se sai nimen ja myös taiteelliseksi muuntuvaa hahmoa.”

Näyttelyssä on esillä Harri Heinosen, Kaija-Leena Hännisen, Taru Innasen, Pirita Lautalan, Juhana Moisanderin, Petteri Puustisen, Simo Ripatin, Anna Siiriäisen, Kirsimaria E. Törönen-Ripatin ja Hanna Vahvaselän teoksia.

Lisäksi näyttelyssä on Mikkelin ammattikorkeakoulun informaatio- ja mediatekniikan laitoksen opiskelijoiden toteuttama video, jossa on dokumentoitu taiteilijoiden työskentelyä ja pohdintoja teemasta.

Lue lisää
Lue lisää työpajasta
Tulkittua Tuuvaa

 

13.2.- 19.4. TAITEEN MESENAATTI RAKEL KANSANEN – Suomalaista ekspressionismia Varkauden taidemuseon kokoelmasta

Mikkelin taidemuseon näyttelyvuoden 2009 aloittaa Rakel Kansasen kokoelman vierailu Varkaudesta. Leppävirralta lähtöisin oleva Rakel Kansanen-Toivola (1888 – 1949) oli kulttuurivaikuttaja ja mesenaatti, joka aloitti taiteen keräämisen jo nuorena tyttönä 1910-luvulla. Kulttuurimyönteisen kodin kasvatti rahoitti ensimmäiset taidehankintansa isänperintöään vastaan otetuilla vekseleillä. Hänen isänsä, kauppias ja laivanvarustaja Pekka Kansanen oli suuri taiteen ystävä, joka tuki rahallisesti taiteilijoita ja mielellään heitä myös kestitsi perheen kodissa Nikkilänmäellä Pekkalassa. Isänsä muistoa kunnioittaen Rakel Kansanen halusi testamentata taidekokoelmansa Varkaudelle, josta isän liiketoimet olivat saaneet alkunsa.

Rakel Kansanen avioitui vuonna 1913 diplomaatti Urho Toivolan (1890 – 1960) kanssa. Vuodet ulkomailla ja kotimaassa vuorottelivat perheen elämässä Urho Toivolan uran mukaan. Diplomaatin puolisona Rakel Kansanen tuli tunnetuksi kulttuuripiireissä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tutustuminen taiteeseen ja taiteilijoihin oli mieluista lahjakkaana ja taiteellisena pidetylle Rakel Kansaselle. Taidekokoelman perustaminen oli täten luonteva osa Kansasten kulttuurikotia.

Rakel Kansasen kokoelma painottuu suomalaiseen ekspressionismiin 1900-luvun alkukymmeniltä, erityisesti Marraskuun ryhmän teoksiin. Kokoelman kartuntavuodet ajoittuvat perheen Suomen vuosiin 1910-1930-luvuilla, jolloin suurin osa teoshankinnoista tehtiin. Vuodesta 1940 alkaen perhe asui Urho Toivolan työn mukaan Norjassa, USA:ssa ja Kanadassa. Laajimmillaan kokoelmaan on kuulunut yli 200 teosta, joita myytiin ja vaihdettiin perheen taloudellisen tilanteen mukaan. Kokoelman syntymiseen vaikuttivat Rakelin ystävyyssuhteet useisiin taiteilijoihin; hyvän ystävän, Anton Lindforssin ohella kokoelmaan kuuluu useampia teoksia myös Tyko Salliselta ja Wäinö Aaltoselta.

Kansasten kotikokoelma jakaantui 1930-luvulla, jolloin osa jäi Rakel Kansasen ja Urho Toivolan Suomen ja Kanadan koteihin, osa siirtyi heidän pojalleen, diplomaatti Joel Toivolalle. Useiden testamenttilahjoitusten kautta teokset palasivat yhteen ja ovat nyt Varkauden kaupungin taidekokoelman perustana. Kokoelmaan kuuluu tällä hetkellä kaiken kaikkiaan 69 teosta, joista Mikkelin taidemuseon näyttelyssä on teoksia mm. Ilmari Aallolta, Wäinö Aaltoselta, Anton Lindforssilta, Jalmari Ruokokoskelta, Tyko Salliselta ja Helene Schjerfbeckiltä.

Lue näyttelyn työpajoista

 

13.2. – 19.4. MEETING THE UNKNOWN – Uusi kokoelmanäyttely

Mikkelin taidemuseolla on seitsemän eri taidekokoelmaa: Martti Airion taidekokoelma, Johannes Haapasalon kokoelma, Mikkelin kaupungin taidekokoelma, Kuvitustaiteen kokoelma, Mitalikokoelma, Helmi Usmalan kokoelma ja SSP-kokoelma. Viimeksi mainittu on Valtion taidemuseon tallettama Suomen Säästöpankkien kokoelma, josta osa on deponoituna Mikkelin taidemuseoon. Vuonna 2005 Halosten museosäätiö lahjoitti Mikkelin kaupungille/Mikkelin taidemuseolle Helmi Usmalan kokoelman. Yhteensä näihin seitsemään kokoelmaan kuuluu 5200 teosta. Aktiivisimmin teoksia kartutetaan kaupungin taidekokoelmaan taidemuseon kokoelmapoliittisen ohjelman mukaisesti painottuen Etelä-Savon alueella toimivien ja täältä lähtöisin olevien taiteilijoiden tuotantoon.

Kokoelmien teokset ovat osa taidemuseon omaa näyttelytoimintaa. Perusnäyttelyiden ohella teoksia esitellään taidemuseon vaihtuvissa näyttelyissä ja Etelä-Savon aluetaidemuseon kiertonäyttelyissä. Lisäksi kaupungin taidekokoelman teoksia on sijoitettu kaupungin julkisiin tiloihin.

Meeting the Unknown –näyttelyn teokset on valittu pääasiassa kaupungin kokoelmasta ja SSP-kokoelmasta. Molemmissa kokoelmissa on sekä valtakunnallisesti merkittävien että Etelä-Savossa toimivien taiteilijoiden teoksia. Kaupungin taidekokoelmassa 1800-luvulta tähän päivään, SSP-kokoelmassa 1940-luvulta 1990-luvun alkuun. Näyttelyssä on mahdollisuus nähdä teoksia, jotka harvemmin ovat olleet esillä. Mainittakoon, että kaupungin kokoelmaan kuuluvat teokset ovat suurelta osin ilman sijoituspaikkaa tällä hetkellä, joten kaupungin henkilökunnalla on siis hyvä tilaisuus käydä katsomassa, josko löytyisi taidetta omiin työtiloihin.

Kokonaisuuteen valikoitui kaiken kaikkiaan 44 teosta neljän teeman ympärille: muoto, väri, viiva, tunnelma. Valitut teemat voi ajatella lähtökohtina teosten tarkasteluun; useimmat teoksista sopivat jokaisen teeman alle. Teosten aikaväli kulkee 1960-luvulta vuoteen 2003. Alueen taiteilijoista ovat mukana Kalle Hamm, Outi Heiskanen, Heimo Karttunen, Jaana Kingelin, Markku Laamanen, Juhani Laitinen, Anne-Maria Muhonen, Antti Niinimäki, Kirsimaria E. Törönen-Ripatti, Marianna Uutinen, ja Ritva-Liisa Virtanen.

 

Taidemuseon Studio

Taidemuseon 1. krs:n pienessä näyttelyhuoneessa

13.2. – 8.3. ART09: Langenhagen – Erla Haraldsdottir
10.3. – 29.3. ART09: Streetlife – Pavel Hokynek & Christoph Runné
30.3. – 19.4. Jonna Jantunen – Grafiikkaa
5.10. – 8.11. ART09: Kaukana, Far Away – Tuomo Kukkonen
20.11. – 20.12. ART09: Brainworks3, Surun anatomia – Anatomy of Sorrow

ART09
Merkityksiä ja tunteita Mikkelin taidemuseon Studiossa.

31.3. - 19.4. Jonna Jantunen - Näkymätön tyttö

Mikkelin taidemuseon studiotilassa esittäytyy Pieksämäeltä kotoisin olevan kuvataiteilija Jonna Jantunen (s.1980). Jyväskylässä asuva ja työskentelevä Jantunen oin taidegraafikko, joka yhdistää kuivaneula-, carborundum-, collagrafia- ja monotypiatekniikoita. Mikkelissä hän on pitänyt aiemmin näyttelyn GalleriArissa, jossa esillä oli hänen piirustuksiaan. Taidemuseon näyttely koostuu hänen uusimmista grafiikantöistään.

Jantunen on valmistunut kuvataiteilijaksi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta vuonna 2003. Grafiikanopintojaan hän on täydentänyt mm. Jyväskylän Grafiikanpajalla taidegraafikko Jyrki Markkasen johdolla.

Useimmiten kuvaan teoksissani ihmistä ja sen tunteita väreillä, viivoilla ja muodoilla. Tästä huolimatta teokset saattavat olla maisemia, omituisia muotoja tai täysin abstrakteja kuvia, mutta lähtökohta on aina sama: ihmisten tunteet, pelot ja toiveet, joita ei aina voi ääneen sanoa. En halua korostaa kuvaamieni ihmisten persoonaa tai sukupuolta, siksi niillä ei ole aina kasvoja tai vaatteitakaan. Minulle on tärkeää, että teokset ovat mahdollisimman yksinkertaisia ja niissä on vain muutamia värejä ja paljon valkeaa taustaa.
Olen muuttanut Jyväskylään vuonna 2007 Pieksämäeltä. Jyväskylän Grafiikkakeskuksen grafiikanpaja on mahdollistanut työskentelyn täysipainoisesti ja pidän pajan taideyhteisöä merkittävänä kannustajana omalle uralle.

 

5.10.-8.11.2009 ART09: "Kaukana, Far Away" -Tuomo Kukkonen

Kuvataiteilija Tuomo Kukkonen asuu ja työskentelee Sulkavalla ja Savonlinnassa. Maalauksissaan hän käyttää pääasiassa akryyliväriä levylle tai paperille. Hän työskentelee parhaillaan Etelä-Savon taidetoimikunnassa kuvataiteen läänintaiteilijana.

Kukkonen tekee taidettaan sarjallisesti kehitellen samanaikaisesti väri- ja aihemaailmoja. Hänen teoksissaan on johdonmukainen värimaailma ja värin käyttö tuntuukin olevan keskeistä ja taiteilijalle kiinnostavinta työskentelyssä. Kukkonen on luonut oman väripalettinsa ja hänen maalauksissaan on omintakeinen väriskaala.

Taiteilijan toinen tunnusmerkki on läsnäolon tuntu hänen kuvaamissaan maisemissa tai niiden yksityiskohdissa. Maalauksissa ei esiinny ihmisiä, mutta niistä aistii viipyilevän läsnäolon.

ART09 näyttelyn työt ovat kaikki taiteilijan uusinta tuotantoa. Innoittajana on, kuten usein aiemminkin, toiminut oma ympäristö. Tällä kertaa talviset kävelyretket Saimaan jäällä.

 

20.11.-20.12.2009 ART09: Brainworks 3, Surun anantomia - Anatomy of Sorrow

BRAINWORKS on Jan Pohribnýn ja Kirsimaria E. Törönen-Ripatin yhteinen teemallinen näyttelyprojekti. Työryhmällä on ollut kolme aiempaa näyttelyä, Prahassa, Helsingissä ja Mikkelissä. Molempia taiteilijoita kiinnostaa kulttuuri-sidonnaisuus, kulttuurien vuorovaikutus ja kulttuuriin kasvaminen.

FM Sami Aikio Brainworks -projektista:

Näyttelykokonaisuus hahmottuu aika- ja paikkaperspektiivin kautta. Yhdistellessään eri aikakausien ja paikkojen koordinaatteja, näyttely herättää samalla kysymyksen identiteeteistä. Millaiseksi identiteetti muodostuu globaalissa kulttuurissa, jossa vieras voi helposti tai jopa luvatta tulla toisen luokse tai lainailla toiseltaan jotakin? Synnymmekö kulttuuriin, vai onko mahdollista vaihtaa kultuuria tai omaksua toisen kulttuurin muodot osaksi omaa itseään? Ja mitä silloin tapahtuu?

Jan Pohribny:

Enkeli / The Angel
Vuosi siten minut kutsuttiin mukaan projektiin joka käsitteli taidemaalari Frantisek Kupkaa, yhtä kotimaani Tsekkin tunnetuinta taidemaalaria. Etsin hänen “juuriaan” pienestä Opocnon kylästä, missä hän oli syntynyt. Siellä tapasin enkelin; hänen sielunsa vartijan paikallisella hautausmaalla. Vaikka taiteilijan hauta on Pariisissa, hänen henkensä elää vahvana pikkukylässä.

Lappeenrannan vuoret / Lappeenranta mountain
Asuessani Suomessa minua ympäröi kaunis luonto, mutta aloin kaivata vuoristoa, mikä on osa kotimaatani. Hiljalleen aloin ymmärtää että Suomessakin on vuoria, kun oikein osaa katsoa...

Poika / The boy
Neljäkymmentä vuotta sitten vierailin Venetsiassa äitini kanssa. Olimme käyneet San Marcon katedraalissa, jonne joku oli unohtanut kameransa.Simppeli Kodak Baby Brown - “press the button and we do the rest”. Vai oliko se lahja Luojalta? Joka tapauksessa se oli minun ensimmäinen kamerani, valokuvaajan elämäni ensiaskel. Tänä vuonna vierailin taas Venetsiassa. Aikaisin aamulla löydän San Marcon katedraalin edestä kameralaukun, jossa on patterit. Jälleen viesti Luojalta? Pitääkö pysähtyä ottamaan kuva? Vai pitäisikö ladata omat akut? Kenties lisää virtaa pitäisi saada useammin kuin kerran neljässäkymmenessä vuodessa?

Kirsimaria E. Törönen-Ripatti:

Kulttuurit kierrättävät ikuisia teemoja, suuria kertomuksiaan. Minua kiinnostaa kulttuurin murrokset; yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset. Murros ei ole pelkästään negatiivinen asia; elämä jatkuu, keisarit saavat uuden vaatekerran, ajoittain kadonnut perimätieto, totuus valaisee maailmaa auringon lailla.

Tekniikalla ei ole minulle minkäänlaista itseisarvoa; työstän ideani milloin mitenkin, välillä sarjallisesti, välillä tilasidonnaisesti.

Yhteistyö Janin kanssa on mutkatonta; kumpikin luottaa kuvan voimaan ja katsojan kykyyn tulkita.

Taiteilijan tehtävä on antaa sisältö muodolle, ympäröivälle kulttuurille. Tässä työssä oleellisesti auttaa jos osaa mieltää itsensä osaksi (taide)historian jatkumoa. Ei tarvitse koko ajan miettiä omaa “sijoittumistaan” ja voi rauhassa tehdä taiteellisen työnsä eli etsiä vastausta kysymykseen - mitä on taide?

Kuitenkin taide on matka, harvoin vastaus.

SURUN ANATOMIA -näyttelyn oheistapahtumat:

AIKUISTEN JA LASTEN TYÖPAJAT

Enkeli- työpajat ohjaa kuvataiteilija, artenomi Pirita Lautala.
Työpajat järjestetään sunnuntaina 22.11.2009 ja 13.12.2009 klo 11-12. Ilmoittautumiset 0400-903 476
Mikkelin taidemuseo, Ristimäenkatu 5, 50100 Mikkeli.
Aikuisilta museon sisäänpääsymaksu maksetaan kassalle.

NUKKETEATTERI REAKTORI "RASPUTIN"
Lauantaina 28.11.2009 klo 11
Mikkelin taidemuseossa, Ristimäentie 5, 50100 Mikkeli
Aikuisille (ikäsuositus +15v.) suunnattu nukketeatteriesitys. Esityksen kesto 20 minuuttia.
Aikuisilta museon sisäänpääsymaksu, esitys ilmainen.
Info: Tuottaja Kirsimaria E. Törönen-Ripatti 0400-903 476 kirsimaria(at)wakewa.net
skype kirmart-r