Etusivu ›› Vaihtuvat näyttelyt - 2010

Vaihtuvat näyttelyt - 2010

Mikkelin taidemuseon vaihtuvat näyttelyt - 2010

 

 

20.11. 2009 – 17.1.2010 ATELJEENA AVARA LUONTO - HELMI USMALA 1904 – 1993

Mikkelin taidemuseo sai joulukuussa 2005 lahjoituksena Halosten museosäätiöltä Lapinlahdelta laajan Helmi Usmala –kokoelman. Kokoelma sisältää piirroksia, akvarelleja, öljymaalauksia ja luonnoksia yhteensä 2439 kappaletta. Taideteosten lisäksi kokoelmaan kuuluu Helmi Usmalan henkilökohtaista esineistöä, kirjeenvaihtoa ja valokuvia.

Opetusministeriön myöntämän avustuksen turvin taideteokset luetteloitiin pääosin vuoden 2007 aikana. Mikkelin taidemuseon näyttely perustuu tähän lahjoituskokoelmaan. Näyttelykokonaisuuteen on valittu 169 teosta, pääpainona maisemat, kukka-asetelmat sekä Mikkeli-aiheiset piirustukset ja maalaukset. Näyttelyyn liittyy myös Mikkelin taidemuseon julkaisu, joka valottaa Helmi Usmalan taiteilijauraa.

Lue työpajasta

20.11.2009 - 17.1.2010 LEHMÄ – Lasten kuvataidenäyttely

Hyvinkään Lasten ja nuorten taidekeskus on tuottanut kansainvälisestä lasten ja nuorten taiteen kokoelmastaan Lehmä-kuvataidenäyttelyn. Näyttelyssä on töitä 25 eri maasta, mm. Intiasta, Vietnamista, Unkarista, Suomesta ja Argentiinasta. Teoksia yhdistää lehmän keskeinen asema perheen tai yhteisön elinkeinon välineenä. Kokoonpanoa täydentää maitopurkkilehmäinstallaatio. Näyttelyn elämyksellisyyttä ovat lisäksi olleet rakentamassa taidekasvatusprojektissaan mikkeliläisen Marskin päiväkodin esikouluryhmä sekä Myrskyävää - matka erilaisuuteen -hankkeen Skenografia -alaprojektin nuoret.

Lue lisää
 

29.1.-14.3.2010 Anna Sahlstén 1859-1931

Taidemaalari Anna Sahlstén (1859 – 1931) kuuluu kiinteästi Suomen taiteen ns. kultakauteen. Hän oli aikansa taiteilijalupauksia, joka oli murtamassa ammatin miesrintamaa monen muun suomalaisen naistaiteilijan kanssa. Sahlstén opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1877 – 1880. Hän jatkoi taideopintojaan Pariisissa Académie Colarossissa. Tyylillisesti Sahlstén omaksui realistisen ulkoilmamaalauksen ja naturalismin sekä sai vaikutteita myös impressionismista.1880- ja 90-luvut olivat hänelle vahvaa luomiskautta, jolloin hän alkoi saada jalansijaa etenkin muotokuvamaalarina. Sahlsténin tuotannossa on paljon hänen oman aikansa naistaiteilijoille tyypillisiä aiheita, kuten kukkia, muotokuvia, lapsia, perhe-elämän kuvauksia ja säätyläistyttöjä.

mli_museot_mkm_sahlsten_narcisse.jpg

Narcisse, 1892, öljy kankaalle, 43x36 cm,
yksityiskokoelma.

Näyttely on taiteilijan syntymän 150-vuotisjuhlanäyttely, joka aloitti kiertueensa Iisalmesta, Sahlsténin syntymäkaupungista. Syksyllä 2009 Taidehalli Art Annassa esillä ollut näyttely jatkaa kiertuettaan Mikkelin taidemuseossa uusituin teoskokonaisuuksin. Esillä on kansankuvauksia, maisemia ja muotokuvia. Mikkelistä näyttely jatkaa kesäksi Varkauden taidemuseoon.

Lue lisää

 

29.1.-14.3. 2010 Silkkiä, samettia – Oopperan pukuaarteita

Teatterimuseon kokoamassa näyttelyssä on esillä lähes 40 vanhaa ja uutta oopperapukua museon kokoelmista. Näyttelyn vanhin puku on Erkki Melartinin oopperan Aino kantaesityksestä vuodelta 1909. Pukua on käyttänyt Aino Ackté (1876 – 1944). Uusimmat puvut ovat 2000-luvulta. Näyttelyssä voi nähdä, miten eri aikakausia on oopperoissa työstetty ja miten pukujen estetiikka on muuttunut. Historiallinen pukukin on aina osa paitsi kuvaamaansa aikaa, myös oopperateoksen esittämisajankohtaa. Puvut ovat tarjonneet silmänruokaa, visualista fantasiaa, glamouria ja yltäkylläisyyttä.

mli_museot_mkm_pukuja_oopperoista.jpg

Pukuja oopperoista Det sjungande trädet ja Arabella.
Kuva: Heli Nurmi/Teatterimuseo.

 

Näyttelyssä pukuihin pääsee tutustumaan lähietäisyydeltä. Kävijä voi nähdä mistä materiaaleista puvut on tehty ja minkälaisia tekniikoita niiden valmistamiseen on käytetty. Aino-oopperan lisäksi pukuja on mm. oopperoista Parsifal (Richard Wagner), Turandot (Giacomo Puccini), Carmen (George Bizet), Otello (Giuseppe Verdi), Don Giovanni (W.A. Mozart) ja Hyönteiselämää (Kalevi Aho).

Lue lisää

 

26.3.-2.5.2010 Tuija Markonsalo

Tuija Markonsalo liikkuu sujuvasti kuvataiteen, taidekäsityön, korutaiteen ja tekstiilitaiteen rajamaastossa. Kehitys on kulkenut korumaisista, pienistä teoksista yhä suurikokoisempiin helmimaalauksiin, eräänlaisiin seinäkoruihin, ja kauttaaltaan kirjailtuihin mekkoihin. Työt on koostettu löytöesineistä, kierrätysmateriaaleista ja helmistä, jotka ryöppyävät teoksissa häkellyttävän runsaina, upottavina massoina. Mikkelistä lähtöisin olevan Tuija Markonsalon viime vuosien tuotantoa esittelevä näyttely avautui Mikkelin taidemuseossa maaliskuun 26. päivänä.

Teoksissa on arkipäivän kauneutta ja kimallusta, mutta myös vihjeitä toisesta, rujommasta maailmasta. Markonsalo jäsentää ruman ja kauniin välimaastoa monitulkintaisesti kontrastien kautta huumoria ja romanttista kauhugenreä unohtamatta. Vaaleanpunainen muovinen pääkallo pilkahtaa korumassan keskeltä, juhlamekon koristeluun on käytetty piirilevyjä ja nuken raajoja, painokuvista taiteltujen kirjailijoiden suut on suljettu leipäpussin sulkimilla. Taiteilijalle ominainen rajojen rikkominen ja ennakkoluulojen murtaminen läpäisee työskentelyn materiaalista sisältöön. Mikkelin taidemuseon näyttelyssä myös yleisöllä on mahdollisuus osallistua taideteoksen syntyyn tekemällä merkintänsä esillä oleviin kankaisiin, jotka taiteilija kirjoo näyttelyn jälkeen.

Markonsalo toteaa olevansa materiaalipohjainen tekijä, vaikka muuten kaihtaakin taiteensa määrittelemistä. Teokset syntyvät useimmiten henkilökohtaisista sysäyksistä, toisinaan materiaali vie mennessään. Markonsalon teosten peruselementit - voimakkaat, kirkkaat värit ja materiaalin runsaus - ovat perua vaihto-oppilasajoilta Itä-Lontoon intialaisalueilta.

mli_museot_mkm_markonsalo1.jpg

Tuija Markonsalo, NO PARKING, 2010, seinävaate, pyyhe, virkatut osat, helmet, metalliosat, 105x170 cm. Kuva: Kalle Kataila.

 
mli_museot_mkm_markonsalo2.jpg

Tuija Markonsalo, 1+1, 2010, kangas, korut, helmet, emaloidut osat, lelut, 38x38 cm. Kuva: Kalle Kataila.

 

 

Värikäsitykseensä Markonsalo on saanut vahvistusta myös afrikkalaisesta taiteesta monen muun suomalaisen nykytaiteilijan tavoin. Tuija Markonsalo, s.1969, asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun käsi- ja taideteolliselta osastolta 2001. Vahvaa taideteollista osaamista pohjustamassa oli valmistuminen Lahden muotoiluinstituutista koru- ja esinemuotoilijaksi 1998. Tuija Markonsalo on osallistunut kymmeniin yhteisnäyttelyihin sekä Suomessa että ulkomailla.

 

26.3.-5.9.2010 Hiroyuki Masuyama - The Time Travel

Mikkelin taidemuseolla on ilo esitellä kansainvälistä valokuvataidetta, jota ei aikaisemmin Suomessa ole nähty. Japanilaissyntyisen Hiroyuki Masuyaman (s. 1968) valokuvateoksissa moderni kuvankäsittelyohjelma kohtaa saksalaisen 1800-luvun maalaustaiteen romantiikan. Düsseldorfissa asuva ja työskentelevä valokuvataiteilija on rakentanut kahden taidemaalarin Caspar David Friedrichin (1774 – 1840) ja William Turnerin (1775 – 1851) maalauksia uudestaan tuhansista eri valokuvista. Masuyama on kuvannut teoksiaan varten maisemia, kasveja, puita, pilviä, merta ja jäätä, joista hän tietokoneella useiden kuukausien ajan on koostanut friedrichmäisiä ja turnermaisia teoksia. Lopulliset työt ovat kollaaseja, joissa taiteilija on yhdistänyt ottamansa kuvat alkuperäisen maalauksen mukaisesti.

Näyttelyssä on esillä 13 valokuvateosta ja 5 videoteosta vuosilta 2000 – 2009. Teokset ovat rakenteeltaan valokaappeja, joissa suuret väridiat on valaistu led-valoilla. Näyttely on toteutettu yhteistyössä hampurilaisen Galerie Sfeif-Semlerin kanssa.

Lue lisää

 

mli_museot_mkm_masuyama1.jpg

Hiroyuki Masuyama, Greifswalder Hafen, 2009,
digitaalinen valokuva, led-valokaappi, 94x74x4 cm. ©Hiroyuki Masuyama

 

20.5. - 5.9. 2010 Teoksia Martti Airion taidekokoelmasta

Mikkelin taidemuseossa esitellään filosofian maisteri Martti Airion (1890 – 1973) taidekokoelmaa. Esillä on harvemmin nähtyjä teoksia, jotka suurimman osan ajastaan ovat taideteosten säilytystiloissa, yleisön tavoittamattomissa. Maalausten ja veistosten lisäksi vitriineihin on rakennettu asetelmia Airion keräämästä kiinalaisesta keramiikasta.

Näyttelyn taiteilijoina ovat mm. Ilmari Aalto, Mikko Carlstedt, Alvar Cawén, Helge Dahlman, Magnus Enckell, Rabbe Enckell, Henry Ericsson, Mauri Favén, Meri Genetz, Juhani Hakalahti, Mauno Hartman, Aarre Heinonen, Eero Järnefelt, Juhani Linnovaara, Eero Nelimarkka, Tapani Raittila, Ilja Repin, Jalmari Ruokokoski, Per Stenius, Ellen Thesleff ja Rafael Wardi.

Lue lisää

Toisen kerroksen työpajapisteessä voit lukea lisää asetelmamaalauksesta ja kokeilla itse asetelman tekoa. Pisteeseen on koottu vaihtoehtoisia materiaaleja, joista voit koota itsellesi mieleisen asetelman ja piirtää sen. Piirustusvälineet on varattu valmiiksi työskentelyä varten työpajapisteeseen.

mli_museot_mkm_airion_kokoelma1.jpg

Kuva Mikkelin taidemuseo

 

24.9.-31.10.2010 Mikkelin Taiteilijaseuran 10-vuotisjuhlanäyttely

Mikkelin Taiteilijaseura ry perustettiin vuonna 2001 paikallisten nuorten taiteilijoiden aloitteesta. Seuran jäsenet ovat ammattitaiteilijoita, jotka edustavat kuvataiteen eri osa-alueita monipuolisesti. Jäsenkriteereistä tärkein on koulutus ja jäsenyys jossakin Suomen Taiteilijaseura ry:n jäsenliitossa. Seuraan voi kuulua taiteilija, joka on kirjoilla Mikkelissä tai sen rajakunnassa.

 

12.11.2010-31.1.2011 Esa Tuomiranta
Maalauksia 1999 - 2010
Lue lisää näyttelystä

 

12.11.2010-31.1.2011 Tingatinga
Afrikkalaisia tarinoita
Lue lisää näyttelystä
Näyttelyn työpajat

 

Taidemuseon 1. krs:n pieni näyttelyhuone

5.2.-28.2. Harhautus – Mikkelin Lyseon koulun 8. luokan mediaprojekti

Mikkelin Lyseon koulun Harhautus-projekti lukuvuodelta 2008-2009 sisältää oppilaiden tuottamaa mediakulttuuria: mediataidetta still- ja liikkuvan kuvan keinoin. Oppimiseen auttoivat omakohtaiset ja ryhmätöinä tehdyt teoria- ja kuvausharjoitukset joita 8. luokan mediaryhmä teki lukukauden 2008-2009 aikana. Oppilastöiden näyttelyssä ovat esillä Harhautus-videot ja Voimakuva: 3 kuvan sarjat.

Mukana projektissa olivat Mikkelin taidemuseo ja Päämajamuseo, joissa työpajat järjestettiin lukukaudella 2008-2009. Työpajat olivat osa mediaryhmän lukuvuoden opetussuunnitelmaa, ja sen toteuttamisen ohjaajina olivat kuvataitelija, hypermediasuunnittelija Kirsimaria E. Törönen Ripatti, amanuenssi Anna-Maria Larikka ja vastaavana opettajana Mikkelin Lyseon koulun mediaopettaja Sari Noponen.

Projektin aikana oppilaat myös kävivät näyttelyissä keräämässä ideoita omaa projektin tavoitteena olevaa näyttelyä silmällä pitäen. He tutustuivat esimerkiksi Sami van Ingenin Harhakuvia-medianäyttelyyn ja Mikkelin taidemuseon Martti Airion taidekokoelman teoksiin sekä Päämajamuseon koko tarjontaan.

Oppilaiden oma näyttely heijastelee kaikkea heidän kokemaansa ja harjoittelemaansa: mediatarinat voivat rakentua monilla tavoin. Ja kaikkien ryhmän jäsenten ideointia ja työpanosta tarvittiin.

Mediakasvatusprojektia on taloudellisesti tukenut mediakonserni Länsi-Savo Oy.

 

26.3.-18.4. ARTO10: Harri Heinonen - Hey on the Highway

20.4.-16.5. Mikkelin lasten ja nuorten kuvataidekoulun oppilastöitä

18.5.-13.6 ARTO10 Summertime
Jussi Tukiainen, Esa Tuomiranta, Petri Turunen, Jukka Lahtinen, Riikka Rapo

1.7.-29.8. VICTORIA ÅBERG - Maisema, 1881

Mikkelin taidemuseon Studiossa on esillä 29.8.2010 saakka Victoria Åbergin (1824 – 1892) öljyvärimaalaus Maisema vuodelta 1881. Teos on saatu lahjoituksena taiteilijan sukulaisilta Agatha ja Karl Ferdinand Forsströmiltä vuonna 1905 Mikkelin yhteiskoulun perustamisjuhlaan. Teos oli pitkään sijoitettu yhteiskoulun opettajanhuoneeseen, josta se koulun remontin vuoksi noudettiin pois syksyllä 2003.

Taidemaalari Victoria Åberg oli ensimmäisiä suomalaisia pitkän uran tehneitä naistaiteilijoita. Hän oli aikaansa edellä oleva kosmopoliitti. Åberg työskenteli pääasiassa ulkomailla, missä hänen teoksensa otettiin innostuneemmin vastaan kuin Suomessa. Täällä hänen saksalaisen romantiikan sävyttämät teoksensa jäivät realismin, naturalismin ja modernismin myötä sentimentaalisen kuriositeetin asemaan.

Victoria Åberg oli yksi ensimmäisistä vuonna 1848 perustetun Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun oppilaista. Kurssitovereina olivat mm. Werner Holmberg ja Severin Falkman. Åberg jatkoi opintojaan vuonna 1858 Düsseldorfissa, missä hän pääsi norjalaisen taidemaalarin Hans Guden yksityisoppilaaksi. Düsseldorfin taideakatemiaan, jossa Gudekin opetti, ei tuolloin otettu naisopiskelijoita. Vuonna 1864 Åberg asettui Weimariin, jossa aloitti opinnot taideakatemian professorin Alexander Michelisin johdolla.

Åbergin tuotannossa suurin osa on maisemia. Hänen tiedetään maalanneen joitakin henkilökuvia mutta maisemista muodostui hänen ominta aluettaan. Aluksi nämä maisemat liittyivät kiinteästi hänen Düsseldorfissa saamiinsa vaikutuksiin. Teoksissa on nähtävissä romanttinen sisältö realistisessa muodossa. Vähitellen romanttisuus painottui Åbergin maalauksissa. Hän tavoitteli teoksissaan ylevää, sopusuhtaista maisemaa, joissa dramaattiset sommittelu- ja valaistusefektit ovat keskeisellä sijalla. Suomessa teokset otettiin vastaan ristiriitaisin tuntein; niitä pidettiin liian saksalaisina ja värikkäinä. Suomessa 1800-luvun loppua kohden maisemamaalauksessa alkoi vallita runebergiläinen maisemaromantiikka – tosin düsseldorfilaisen perinteen hengessä.

Mikkelin kaupungin taidekokoelmaan kuuluvan teoksen nimenä on pelkkä Maisema, ei paikannimeä, joka identifioisi sen maantieteellisesti. Aiheena on todennäköisesti italialainen vuoristonäkymä. Åberg oli matkustanut Firenzeen helmikuussa 1881. Maalauksessa on nähtävissä saksalaiselle romantiikalle tyypilliset aiheet, vuoristo ja järvi sekä dramaattisena elementtinä auringonlaskun luoma valo.

mli_museot_mkm_aberg_maisema.jpg

 

Maalaus konservointiin keväällä 2010. Teos oli ikäänsä nähden hyvässä kunnossa. Pinnassa oli nähtävissä runsaasti maalauspinnan halkeilua ja tummentunutta lakkaa. Konservaattori Nina Robbins sai tummentuneen lakan alta esiin Åbergille tyypilliset hehkuvat värit ja rikkaat yksityiskohdat. Teos on nähtävissä Mikkelin taidemuseon studiotilassa 1.7. – 29.8. 2010.