Taide elämään!

Taide elämään! -huudahdus kertoo kahta tarinaa. Taide halutaan herättää eloon julkisessa tilassa ja toisaalta halutaan, että jokaisen elämään liittyisi taidetta. Tutkimusten mukaan kolme neljästä suomalaisesta haluaa kokea taidetta osana arkiympäristöjään. Taiteen koetaan myös lisäävän viihtyisyyden ja turvallisuuden tunnetta. Julkinen taide onkin Suomessa nousussa ja näkyy yhä useamman kunnan strategiassa.

Mikkelin julkisen taiteen parhaat toimintamallit kiteytetään vuoden 2017 aikana taideohjelmaksi. Taide elämään! -hankkeessa perehdytään Mikkelin kaupungin julkisen tilan taiteeseen, ja sen tulevaisuuteen eri näkökulmista.


Punaisilla lapuilla äänestettiin alueelle sopivista taideteos-ideoista. Valokuva: Anu-Anette Varho.

Maija Kovari esittelee yleisölle yhteisöllisesti tuotettua taideteosta, jossa taitelija on laatinut teoksen yhdessä lasten kanssa. Valokuva: Anu-Anette Varho.


Valotaidekokeilussa heijastettiin eri eläinhahmoja seinälle. Valokuva: Karoliina Paappa.

Hankkeessa tutkitaan erilaisia julkisen taiteen muotoja sekä sitä, kuinka tavoitettaisiin jatkossa parhaiten ne ihmiset, joita aihe koskettaa. Samalla on testattu kahden pilottikohteen kautta, kuinka kaupunkilaiset voisivat vaikuttaa vaikkapa oman asuinalueensa julkiseen taiteeseen. Kesällä rantareitin varrelta kerättiin kokemuksia, tuntemuksia ja muistoja. Syksyn tullen käveltiin taidetunnelmissa Laajalammen alueella ja kokeiltiin valotaiteen mahdollisuuksia yhdessä asukkaiden kanssa. Pilottikohteissa testattiin myös erilaisia keinoja kuulla kaupunkilaisten ajatuksia. Muun muassa nettikyselyn, tekstiviestien ja postikorttien kautta saapuneet palautteet palkittiin arpomalla kahdelle onnekkaalle konserttiliput Mikaeliin. Kiitoksia kaikille osallistuneille – arvokas palaute on laitettu talteen!

Hanke etenee taideohjelmaa työstämällä. Vuoden 2018 alussa kaupungin valtuusto saa käsiteltäväkseen Mikkelin taideohjelman, jonka avulla edesautetaan julkisen taiteen lisääntymistä Mikkelissä. Samalla huolehditaan siitä, että julkisen taiteen hankkeita toteutuisi mahdollisimman kattavasti, sujuvasti ja tasa-arvoisesti, erilaiset taiteen ja toteutuksen muodot huomioiden.

Työssä ovat mukana Mikkelin kaupungin kaavoitus, museotoimi sekä kulttuuripalvelut, jonka lisäksi kuullaan kuntalaisia ja julkisen taiteen piirissä aktiivisia järjestöjä. Työtä koordinoi arkkitehti, kuvataiteilija Maija Kovari julkisen taiteen ja kaupunkitilan yhdistämiseen erikoistuneesta suunnittelu- ja konsulttiyrityksestä Public Art Agency Finlandista. Hanketta voi seurata tällä sivulla sekä Mikkelin kaupungin sosiaalisen median kanavissa. Projekti on saanut tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Mikä julkinen taide?

Julkisella taiteella on monia muotoja, ja patsaiden lisäksi teokset voivat toteutua esimerkiksi valotaiteena, seinämaalauksina tai väliaikaisina tapahtumina. Yhteistä julkiselle taiteelle on se, että se on tasa-arvoisesti kaikkien kuntalaisten saavutettavissa joko julkisissa ulkotiloissa tai julkisissa rakennuksissa kuten kirjastoissa. Julkinen taide ilahduttaa, yllättää ja luo omaleimaista paikallista ympäristöä, jääden usein myös matkailijoiden mieleen.


Kumman näköistä seinää mieluummin katselet? Ote Niina Mantsisen teoksesta alikulkutunnelissa, jonka seinien entistä ilmettä näkyy vasemmanpuoleisessa kuvassa.

Mikkelissä on 1970-luvulta alkaen ollut käytössä niin kutsuttu prosenttiperiaate, jonka mukaan prosentti jokaisen julkisen rakennuksen rakennuskustannuksista ohjataan taiteeseen. Periaatteen noudattaminen on seuraillut paitsi taloudellisia suhdanteita, myös julkisen taiteen muotojen kehitystä ja sitä, millainen rakentaminen kaupungissa on ajankohtaista. Esimerkkejä viime vuosien taidehankkeista ovat Mikkelissä muun muassa Nuijamiesten kaupunginosan päiväkodin ja Kalevankankaan koulun rakennukset, joihin satsattu taide on saanut kiitosta tilojen käyttäjiltä.

Ajankohtaisista projekteista myös esimerkiksi keskussairaalan laajennushanke, Suomi 100 -hanke sekä asuntomessut ovat niin ikään tuoneet kaupunkiin uusia teoksia, ja taidetta syntyy usein myös kuntalaisten ja erilaisten järjestöjen itse organisoimissa projekteissa.


Susanna Pälviän lintuaiheiset teokset sijaitsevat Kalevankankaan koulun pienessä aulassa, jota kautta kulkevat koulun nuorimmat oppilaat. Teoksiin liittyy liiketunnistimella toimiva lintujen laulu, ja ne ovat lasten suosiossa. Teokset on hankittu kouluun prosenttiperiaatetta noudattaen.