Peitsarin kehittämiskävelyssä pohdittiin alueelle kaivattuja parannuksia ja talkootyön merkitystä

22.09.2021

Artikkelin kuva

Peitsarin kehittämiskävely järjestettiin Mikkelissä keskiviikkona 15.9. Järjestäjinä olivat Xamkin Juvenian Hyvinvoiva asukas -hanke sekä Mikkelin kaupungin hyvinvointikoordinaattori Arja Väänänen. Hankkeesta suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat TKI-asiantuntijat Emmi Nykänen ja Aki Lintumäki, projektipäällikkö Elisa de Boer sekä yhteisöpedagogiopiskelija Julius Piironen.

Kehittämiskävely rakentui kahdesta osiosta: avoimesta suunnittelutilaisuudesta sekä kehittämiskävelystä. Kaikille avoin suunnittelutilaisuus järjestettiin keskiviikkona 8.9. Itse kehittämiskävely järjestettiin keskiviikkona 15.9. ja siihen osallistui kuusitoista henkilöä. Kehittämiskävelyn reitti oli noin 1,4 kilometriä ja sen varrella oli neljä pysähdyspaikkaa.

Kehittämiskävely koettiin osallistujien mielestä hyväksi menetelmäksi, jota kaupunki voisi hyödyntää tilanteissa, joissa esimerkiksi jollekin alueelle on tulossa muutoksia ja haluttaisiin kuulla asukkaiden mielipiteitä sekä kokemuksia. Kehittämiskävely voisi myös korvata tai täydentää erilaisia kuulemistilaisuuksia. Hyvinvoiva asukas -hanke laatii kehittämiskävelystä oppaan kaupungin käyttöön. 

Yhteenveto Peitsarin kehittämiskävelyn keskusteluista

Tiloja kaikenikäisille asukkaille

Ennakkotiedon mukaan asukkaiden erilaisiin käyttötarpeisiin soveltuvia avoimia tiloja koettiin olevan liian vähän. Alueella on yksi kerhotila, joka tarkoitettu Mikalon talojen asukkaille. Kokemuksen mukaan esimerkiksi alueen nuorien pääsääntöisenä oleskelupaikkana on Peitsarin S-market sekä Pappilanpuisto.

Keskusteluun nousi mahdollinen uusi itäinen aluekoulu, jonka tiloja käytettäisiin laajemmin kuin esimerkiksi pelkkiä liikuntatiloja vuokraamalla. Koulu voisi toimia eräänlaisena yhteisötalona, jossa erilaiset ryhmät voisivat kokoontua harrastoiminnan äärelle kouluajan jälkeen. Mikäli alueelle tulee uusi aluekoulu, osallistujat kokivat tärkeäksi, että koulun vaikutusalueen eri-ikäiset asukkaat otettaisiin jo varhaisessa vaiheessa mukaan suunnittelemaan tiloja. Koulu voisi olla muutosjoustava oppimiskeskus.

Keskustelussa mainittiin myös, että tilojen monikäyttöisyys ei lisäisi kustannuksia, mutta se lisäisi hyvinvointia. Haasteena tässä on luotettava ja toimiva järjestelmä tilojen varaukseen; kuka käyttää, milloin käyttää ja kenellä on vastuu toiminnasta sekä tilojen huolenpidosta.

Koulu ja päiväkoti

Sekä koulun että päivähoidon tilanne mietityttävät. Peitsarin koululaiset ovat siirtyneet väistötiloihin Paukkulaan vuonna 2018. Itäisestä koulusta on käyty keskustelua, mutta ajantasaista tietoa päätöksenteosta ja suunnitelmista ei löydy helposti. Mikkelin kaupungin verkkosivujen chatin kautta apua ja tietoa on saatavilla jonkin verran. Kaupungin päätöksentekoon liittyvät asiakirjat ovat avoimia, mutta niistä voi olla vaikea etsiä tarkempaa tietoa esimerkiksi tietylle alueelle tai tiettyyn asiaan kohdistuvista päätöksistä ja suunnitelmista. Voisiko kaupungin viestintää kehittää näiltä osin tai voisiko tietoa hakea esimerkiksi alueittain?

Itäiseen kouluun liittyvä päätöksenteko on siirtynyt ja sitä on tarkoitus käsitellä syksyn 2021 aikana. Kuntavaalit vaikutti asiaan. Alustavien ennusteiden mukaan Mikkelissä tulee tulevaisuudessa olemaan noin 700 oppilasta vähemmän kuin nyt. Tämä tulee vaikuttamaan kouluratkaisuihin. Päätöksenteossa tulee myös ottaa huomioon koulurakennusten muuntokäyttö. Tällä hetkellä on tiedossa, että käytöstä poistetun Peitsarin koulurakennuksen lähellä olevaan risteykseen on tulossa liikenneympyrä, joka osaltaan mahdollistaisi sujuvan liikenteen alueelle.

Entisen koulurakennuksen tila vei keskustelun myös kiinteistöjen ylläpitoon, huoltoon sekä rakentamiseen. Monet koulut ovat huonossa kunnossa tilojen osittaisen väärinpidon sekä huonojen rakennusmateriaalien ja -ratkaisujen vuoksi. Keskustelussa todettiin myös, että käytöstä poistetut rakennukset tulisi ennemmin purkaa kuin jättää hylättyinä ympäristöön, sillä toimimattomat kiinteistöt vaikuttavat alueen ilmapiiriin.

Leikkipuisto ja liikuntamahdollisuudet

Asukkaiden mukaan Pappilanpuiston leikkipuiston koetaan olevan siistimisen ja/tai kunnostuksen tarpeessa.

Keskustelijat huomioivat, että leikkipuisto vaikutti muutamia spraymaalauksia lukuun ottamatta siistiltä ja hyväkuntoiselta. Leikkipuistoon on kuitenkin tulossa siistimistoimenpiteitä lähitulevaisuudessa. Keskustelussa huomioitiin, että Mikkelissä on tällä hetkellä noin 54 leikkipuistoa, joista huonompikuntoisia täytyisi vähentää. Kaupunginpuutarhuri kertoi, että leikkipuistojen käyttöikä on noin 15–20 vuotta, mutta tällä hetkellä uusintaväli on noin 40–50 vuotta. Tarkoituksena on, että leikkipuistoja olisi jatkossa vähemmän, mutta ne olisivat isompia ja parempikuntoisia. Lisäksi todettiin, että leikkipuistojen lisäksi myös koulujen ja päiväkotien pihat ovat leikkijöiden käytössä iltaisin.

Pappilanpuisto todettiin alueelle tärkeäksi myös yhteisöllisyyden vuoksi.

Suojalammen uimapaikka sekä ympäristön liikuntamahdollisuudet ovat puhututtaneet alueen asukkaita. Suojalammen käyttöastetta haluttaisiin nostaa, mikä edellyttäisi asukkaiden mukaan monenlaisia kunnostustöitä. Voisivatko lammen rannalla asuvat tehdä itse tärkeäksi kokemiaan töitä ja voisiko lammen ympäristöä ehostaa talkoovoimin?

Kaupunki ei organisoi talkootöitä, koska vastuuseen sekä korvauksiin liittyvät seikat monimutkaistavat tilannetta. Oman asuinympäristön siistimistä ohjaa Lähiympäristön hoito-opas (Lähiympäristö siistiksi omatoimisesti, 2018). Keskustelussa todettiin, että kaupungin metsänhoitosuunnitelma olisi päivitettävä. Urakoitsijan lisäksi myös metsäalan opiskelijat tekevät huoltotöitä. Eri alueilla tehdään jatkuvasti huoltotoimenpiteitä ja ylläpitoa. Kaupungin organisoimien toimien lisäksi eri toimijat ovat järjestäneet talkoita, joista Suojalampeen kohdistui esimerkiksi Hyvinvoiva asukas -hankkeen keväällä 2021 järjestämä Suojalammen rannankunnostustalkoot, joka organisoitiin yhdessä kaupungin liikuntapalveluiden sekä nuorten työpajojen kanssa.Tällaisia talkoita on mahdollista järjestää kohtuullisilla kustannuksilla. Liikuntapalvelut vastaa liikuntareittien kunnostuksesta ja ylläpidosta.

Siisteys ja viihtyisyys

Ympäristön roskaantuminen on huolettanut. Onko alueella riittävästi roskapönttöjä? Keneen asukkaat voisivat olla yhteydessä tällaisiin epäkohtiin törmätessään?

Asukkaat voivat olla yhteydessä kaupunginpuutarhuriin. Mikkelissä on tällä hetkellä noin 600 roskapönttöä ympäri kaupunkia. Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että roskaantuminen ja epäsiisteys eivät välttämättä ole yhteydessä roskapönttöjen riittävyyteen, vaan roskat eivät vain päädy asianmukaisesti roskapönttöihin.

Alueen asukkaat kokivat, että alueelle tarvittaisiin lisää penkkejä.

Penkkejä tarvitaan tietyille reiteille muun muassa ikäihmisten liikkumisen tueksi. Kaupunki joutuu ajoittain vaihtamaan penkkien paikkoja.

Muuta

Peitsariin kaivattaisiin oma koirapuisto. Sellainen on aiemmin ollut Pappilanpuiston läheisyydessä.

Koirapuistot ovat isoja investointeja. Korkeiden kulujen vuoksi on vaikeaa rakentaa koirapuisto pelkillä talkoilla. Joissakin tilanteissa kaupunki on osallistunut kustannuksiin, mutta koirapuistojen kulut eivät rajoitu pelkästään rakennuskustannuksiin. Keskustelussa huomioitiin, että Peitsarin alueen läheisyyteen on tulossa kaksi koirapuistoa, jotka sijoitetaan Rokkalaan ja Launialaan. Lisäksi Peitsarissa todettiin olevan maastoa, jotka tarjoavat hyviä lenkkeilytyspaikkoja. Toisaalta koirapuistot kuitenkin nähtiin yhteisöllisyyttä lisäävinä. 

Lopuksi

Keskusteluissa todettiin, että kaupungin eri toimijoiden sekä asukkaiden välistä yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä tulisi edistää. Kaupungin yhteydenottojärjestelmää tulisi kehittää siten, että asukkaiden olisi helpompi olla yhteydessä koskien esimerkiksi korjausehdotuksia. Tällä hetkellä kaupungin organisaatiorakenne voi olla monille asukkaille epäselvä, jolloin asukas ei tiedä, mikä taho vastaa mistäkin asiasta. Asukkailta saatu tieto tulisi saada kulkemaan sujuvammin isossa organisaatiossa. Toimivat verkkosivut voisivat tarjota tähän ongelmaan ratkaisun.

Lisäksi visioitiin paikkatietojärjestelmää ja pohdittiin talkoiden voimaa ja vaikutusta asukkaisiin ja heidän hyvinvointiinsa. Talkoot myös tarjoavat hyviä mahdollisuuksia tutustua muihin alueen asukkaisiin. Niin talkoita kuin muutakin aktiivista toimintaa voisi edesauttaa kaupunginosaseura, jollainen olisi tärkeää saada Peitsariinkin. Tupalan asuinalueella on käynnistymässä oma kaupunginosaseuransa, jonka kanssa Peitsarin kaupunginosaseura voisi tehdä yhteistyötä ja tarttua esimerkiksi Suojalammen tilanteeseen.

Lisätietoja Hyvinvoiva asukas -hankkeesta Xamkin nettisivuilla.