Pääsimme pikaisesti haastattelemaan Reilu, rohkea ja rakentava -juttuumme Mikkelin Miksua. Arkienkeli vastasi puhelimeen juuri ennen työhaastatteluaan.
Terve, Miksu! Onko paha paikka?
No terppa! Ei miulla oo koskaan paha paikka. Mikä se sellanen paha paikka on? Mut paljoo ei ole aikaa, oon kohta menossa työhaastikseen.
Mikkelin kaupungin viestintä täältä soittelee. Kävisikö jos kysyisimme sinulta muutaman kysymyksen?
No ehottomasti. Kiva kun soitit! Kysy toki!
Miksi sinua kutsutaan arkienkeliksi?
Kun semmonen miä oon. Niin rakas mummo aina sanoo. Että miä oon niin kiltti ja auttavainen, oikee arjen enkeli.
Ettei asialla vain olisi jotakin tekemistä arkkienkeli Mikaelin kanssa? Ollaan kuitenkin Mikkelissä.
Onhan meissä jotain samaa. Mut miä oon Miksu, enkä miä sentään ihmetekoihin pysty. Kysy vaikka miun vaimolta Kaisulilta. Viimeksi tänä aamuna Kaisuli vähän pudisteli päätään, kun en ollut muistanut tankata Kaisulin autoa biokaasulla. Kyllä miä sitten onnistuin puhumaan itteni ulos tilanteesta. Kaisuli se on ihana, leppyi hetkessä. Mutta en miä sitä ihmeeks laskisi.
Okei, okei… No, mennään eteenpäin, Miksu. Miksi sinusta Mikkeli on mahtava paikka?
Mikkelissä on just sopivasti kaupunkia, luontoa ja maaseutuakin. Turvallinen asuinympäristö, hyvät liikuntapaikat ja kulttuuriakin ja – –
Hetkinen! Miksu, minä olen kuullut, kuinka puskaradio rummuttaa Mikkelissä kaiken olevan pielessä?
Ohhoh! No sehän tuli puskista! Kyllähän sen arkienkelikin tajuaa, että säästää pitää, karsiakin joutuu, mutta hyvinhän täällä on asiat! Paljon ne puhuu elinvoimasta ja sen merkityksestä. Miä oon sitä mieltä, että elinvoima voi löytyä yllättävistäkin asioista. Tärkeintä on yrittää parhaansa! Sitä se mummokin aina miulle on sanonut. Uutta kohti vaan rohkeesti – eikös se ole siinä kaupungin tragediassakin?
Se on strategia, ei tragedia. Joka tapauksessa sinulla tuntuisi olevan asenne kohdallaan, Miksu. Mitä teet vapaa-ajallasi?
Talvisin miä hiihän ja laskettelen. Kalis ja Tornis on tuttuja paikkoja. Luistelua myös. Kesäaikaan miä viihyn Mikkelin rannoilla: Pantis, Pitis, Urpis, Ritvis, kuule juu neim it. Kaliksen polut sitten on ihan oma maailmansa, miä rassailen miun maastopyörää ja lähen sinne heti ku lumet on sulanu. Urskissa aina juhannuksen aikaan käyn vetäsemässä cooperin. Oon miä golffia ja frisbiigolffiakin käyny koittamassa, tenniskentät on tuttuja, padel on semmonen uusi juttu, jota myös on kiva pelailla mukavassa seurassa. Ja Urpolan luontopolku on Kaihun lisäksi miulle ehoton rentoutumiskohde! Eikä niistä oo pitkä matka keskustan vilinään ja torikahveille.
Entäpä sitten kulttuuripuoli?
Voi kulttuuri! Siitä miun sydän aina ihan pakahtuu! Ja sitähän täällä riittää. Museot, galleriat, performanssit, teatterit, kesäteatterit, konsertit. Kyllähän miä kaipailisin kunnon festareita tähän kaupunkiin, mutta meillä on vaikka ja mitä!
Millä tavalla sinä, Miksu, olet reilu, rohkea ja rakentava?
Miä oon reilu, kun ehän miä kellekään pahaa halua. Joillekin elämä on kilpailu, miulle se on matka.
Rohkee miä oon ollu ainaki sillo ku pyysin Kaisulia trehveille aikoinaan Keravalla, siellä ku tavattiin. Vaikka miun mahassa oli varmaa miljoona perhosta, silti uskalsin, koska Kaisuli on ihana! Rakentava miä oon jatkuvasti, kun muistutan ihmisiä hyvistä asioista ja positiivisuudesta.
Paljon kiitoksia ajastasi, Miksu. Ja aurinkoista kevään jatkoa!
Kiitos siulle. Aurinkoista kevättä myös siulle ja kaikille mikkeliläisille!
***
Juttu on julkaistu 1.4.2022.
Arkienkeli Miksun seikkailuja voi seurata osoitteessa mikkelinmiksu.fi.
Reilu, rohkea ja rakentava -juttusarja viestii Mikkelin kaupungin arvoja. Juttusarjassa julkaistaan uusi
artikkeli viikoittain vuoden 2022 loppuun asti.
Onko sinulla juttuidea? Kerro siitä meille osoitteeseen viestinta@mikkeli.fi.