Essote esittää sote-maakuntauudistuksen yhteydessä Mikkelin keskussairaalaa laajan päivystyksen sairaalaksi. Kuntayhtymän edustajat kertoivat hakemuksesta sosiaali- ja terveysministeriölle uudistuksen maakuntakiertueen Mikkelin tapaamisen yhteydessä perjantaina 28.8.
– Mikkelin keskussairaala täyttää käytännössä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaalan ehdot. On luontevaa virallistaa tämä asema uudistuksen yhteydessä, sanoo Essoten hallituksen puheenjohtaja Aira Kietäväinen (kesk.).
Essote perustelee hakemusta sillä, että Mikkelin keskussairaalan alueellinen sijainti ja toiminta ovat kriittisen tärkeitä Valtatie 5:n sairaalana ja maan suhteellisesti suurimman kausiasumisen keskittymän keskuksena. Päivystäviä erikoisaloja on yksitoista ja sairaala tarjoaa läpi vuoden ympärivuorokautisen kirurgian niin sanotun jaetun takapäivystyksen. Mikkelin keskussairaalassa toimii kesäkaudella yksi maan vilkkaimmista ortopedian ja traumatologian päivystysyksiköistä.
– Viime vuosien aikana käydyissä maakunnan keskussairaaloiden työnjakokeskusteluissa Mikkelin keskussairaalan merkitys ja vahvuudet ovat jääneet jossakin määrin taka-alalle. Olemme tehneet monia hyviä yhteistyötarjouksia, mutta valitettavasti neuvottelut eivät ole toistaiseksi edenneet. Essoten puolella neuvotteluvalmius on edelleen olemassa. Haluamme ja pystymme turvaamaan maakunnan kummankin sairaalan päivystysvalmiuden nykytasoisina. Siitä hyötyy koko Etelä-Savo, Kietäväinen kertoo.
Sote-maakuntauudistuksen Etelä-Savon tilaisuudessa Essoten edustajat painottivat, että maakunnan hajottamisella on merkittäviä kokonaisvaikutuksia koko Etelä-Savon maakunnalle. Essoten omien selvitysten mukaan lyhyellä aikavälillä maakunta selviäisi, mutta jo vuoden 2030 tienoilla kaventunut väestöpohja alkaa vaikuttaa monilla tavoin negatiivisesti.
Mikkelin ja Savonlinnan kaupunginjohtajien kannanotto sai kiitosta Essoten kaikilta edustajilta.
– Olen iloinen, että Savonlinnan kaupungin puolella on ymmärretty, että kyse on paljosta muustakin kuin sotesta ja että sotessakin voimme päästä yhteisiin näkemyksiin, sanoo Essoten hallituksen varapuheenjohtaja ja Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä (sd.).
Etelä-Savon pelastuslaitoksen asema mahdollisessa Itä-Savon siirrossa muuttuisi merkittävästi. Siirtomahdollisuus huolettaa Essoten valtuuston puheenjohtajaa, palomestari Eero Ahoa (kok.).
– Maakuntauudistuksen tavoitteena on pelastuslaitosten palvelutason turvaaminen ja kehittäminen vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön tarpeita. Maakuntajaon muuttaminen tarkoittaisi Etelä-Savon pelastuslaitoksen kannalta sitä, että tavoite vaarantuu vakavalla tavalla, eikä välttämättä toteudu jäljelle jäävän huomattavasti pienemmän Etelä-Savon maakunnan alueella. Mikäli Etelä-Savon pelastuslaitos pirstotaan, vaarana on kustannusten kasvu ja palvelutason heikkeneminen. Tämä ei tietenkään ole kenenkään edun mukaista ja jos asiassa edetään kaupunginjohtajien esittämällä linjalla, niin pelastuslaitoksen taso säilyy, Aho sanoo.
Kuntayhtymän johtaja Risto Kortelaisen mukaan Essoten lausunto lakiluonnoksista tulee sisältämään perusteellisia arvioita sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumisen edellytyksistä, rahoituksen riittävyydestä ja sopeuttamistarpeesta eri vaihtoehdoissa, sote-peruspalvelujen ja erityispalvelujen toimivuudesta sote-maakuntauudistuksessa sekä esityksiä lakiesitysluonnoksen oikeusperustan muutostarpeista.
– Nykyinen maakuntajako turvaa koko Etelä-Savon palvelut ja keskuskaupunkien johtajien kannanotto on tähän tilanteeseen todella tervetullut. Kuntajakoselvittäjän kokemuksella voin sanoa, ettei merkittäviä aluejaon muutoksia tule tehdä ilman perusteellisia vaikutusten ja edellytysten arviointia, kuulemismenettelyjä ja valitusmahdollisuutta. Essote-kuntayhtymän lausunnossa esitetään, ettei sote-maakuntajaon muutosta tule tehdä osana sote-lainsäädännön esitystä, Kortelainen arvioi.
Essoten edustajat huomauttavat, että julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan Pohjois-Savon puolella ei myöskään haluta liitosta Itä-Savon kanssa.