Kesätyöntekijöiden Inkan ja Suvin blogi Mikkelin kulttuuripalveluiden kesätöistä

04.07.2019

Olemme Inka ja Suvi ja olemme töissä Mikkelin kulttuuripalveluilla avustamassa Hulivilikarnevaalien valmistelua ja järjestämistä. Työmme alkoivat 10.6 eli kaksi viikkoa ennen itse tapahtumaa. Työmme oli hyvin luovaa ja saimme itse aika pitkälle päättää, mitä halusimme tehdä, ja miten. Askartelimme paljon esim. intiaani päähineitä ja lippuja valmiiksi lapsia varten eri pisteille karnevaaliin ja teimme koristeita, kuten maalasimme keppejä ja laatikoita sekä leikkasimme hapsuja. Molempien lempipuuha oli päästä kokeilemaan spraymaaleja, kun tuunasimme vanhat skootit lapsille miellyttävämmän näköisiksi. Muita työtehtäviä olivat Hulivilien mainostaminen, Lue minut  -näyttelyn pystyttäminen kirjastolle, Eevertin ehostaminen edustavampaan kuntoon, sometus sekä tavaroiden roudaus tapahtumaa varten. Yksi päivä kului myös siivotessa kulttuuripalveluiden  varastoa ja kasaten kymmeniä telttoja.

Kaksi ensimmäistä viikkoa menivät nopeasti ja koko ajan oli erilaista tekemistä. Työ tuntui välillä ennemminkin hauskalta kesäleiriltä kuin varsinaiselta työltä, sillä yksikään päivä ei mennyt pelkästään toimistossa istuessa vaan kävimme töiden puitteissa milloin missäkin, kuten kirjastolla, satamassa, Naisvuorella ja jopa metsässä. Toinen syy, mikä teki työskentelyn rennoksi ja mukavaksi oli työpaikan ilmapiiri. Kaikki auttoivat meitä mielellään ja ottivat heti mukaansa työporukkaansa. Tulimme hyvin juttuun ohjaajiemme kanssa ja pidimme yhteisiä kahvitaukoja isolla porukalla. Suurimpana syynä iloiseen ilmapiiriin olivat ehkä kuitenkin kahvihuoneen jokapäiväiset herkut kuten keksit, vohvelit, sipsit, jäätelö, suklaa, mutakakku…  sekä parhaat sydämen muotoiset sämpylät, joita olemme koskaan syöneet.

Lopulta koitti odotettu Hulivilikarnevaali, jota olimme jo kaksi viikkoa valmistelleet. Meitä oli töiden alusta asti varoiteltu siitä, että viikko tulisi olemaan erityisen rankka ja uuvuttava, minkä saimme huomata heti ensimmäisenä päivänä; työskentelimme aamusta iltaan. Maanantai alkoi sillä, että Inka pääsi seisomaan kaupungintalon parvekkeella Eevertin kanssa samalla, kun yleisö alhaalla kuunteli Hulivilin avausjulistusta. Sen jälkeen olimme kirjastolla avaamassa näyttelyn sekä tapamaassa lapsia sairaalassa: lopuksi päivä huipentui satamaan liikennepäivän tapahtumaan. Liityimme myös ohi mennessämme rivitanssitunnille muutaman tanssin ajaksi. Olimme uupuneita päivän jälkeen, joten onneksi seuraava päivä eli tiistai oli vapaa.

Keskiviikkona taas työskentelimme ilman taukoja Urpolan luontokeskuksella, koska kävijämäärä ylitti arvion monella sadalla. Sen päivä jälkeen olimme aivan maalissa sen vuoksi, että niin moni lapsi innostui askartelemaan itselleen intiaanipäähineen. Oli hauska nähdä heidän luomuksiaan ja muutenkin olla tekemisissä heidän kanssaan myös Eevertin avulla. Torstaina kävimme viihdyttämässä lapsia kolmessa eri Mikkelin leikkipuistossa Hulivilikarnevaalien leikkipuistokierroksen myötä. Sää oli huono, sillä satoi lähes koko päivän. Se ei kuitenkaan menoa haitannut, vaan paikalle saapui paljon lapsia. Erityisesti hyppynaru ja ankanheitto olivat hittejä.

Perjantaina olimme sisätiloissa, sillä kirjastolla järjestettiin Kirjojen ilta. Päivä oli kiva, koska saimme ensin koristella paikan mieleiseksi ja tapahtuman aikana olimme koko ajan lasten kanssa tekemisissä ja osallistuimme heidän mukanaan eri pisteisiin. Eevertin seuraksi unissakäveli myös Herra Hakkarainen. Tämäkin päivä oli mukavuudestaan huolimatta väsyttävä, sillä olimme töissä iltaan asti, joten lauantain huilipäivä tuli enemmän kuin tarpeeseen. Huliviliviikon viimeinen päivä alkoi kuudelta aamulla Naisvuorella pisteiden pystyttämisellä ja koristelulla. Aamu meni nopeasti touhutessa ja hommat eivät loppuneet. Välillä kerkesimme jopa ahdistua siitä, saadaanko kaikki valmiiksi ennen tapahtuman alkua, mikä kuitenkin onnistui nipin napin. Meille päivä oli tapahtumarikas ja koko ajan oli hulinaa. Liikuimme ympäri aluetta Eevertin kanssa tervehtien lapsia ja jakamassa pastilleja. Ihmisiä oli paikalla hirveä määrä ja keli oli loistava, joten päivä oli todella onnistunut. Se oli meistä kummastakin ehdottomasti paras ja hauskin. Mielestämme huliviliviikko oli työaikamme hauskin, sillä työtehtävät olivat monipuolisia ja erilaisia joka päivä sekä paljon hauskempia kuin ns. perinteisissä töissä, joissa olemme aiemmin olleet (lukuun ottamatta sitä, että Suvi oli samoissa hommissa myös viime vuonna). Aiomme hakea ensi vuonna uudelleen tai tulla ainakin talkoolaisiksi, sillä rankkuudestaan huolimatta Hulivili oli mahtava kokemus.

Huliviliviikon jälkeinen viikko sujui purkamisen ja järjestelemisen merkeissä; laittelimme tavaroita takaisin paikoilleen, latasimme karnevaaleilta otettuja kuvia nettiin ja palautimme lainattuja tavaroita eri puolille Mikkeliä. Koko kuukausi meni hujauksessa, eikä tuntunut ollenkaan niin pitkältä.

Inka & Suvi (+Eevert)