Jäsenkunnat hyötyivät miljoonia Essoten perustamisesta

05.03.2018

Jokainen jäsenkunta sai merkittäviä taloudellisia säästöjä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) perustamisesta. Essoten hallitus hyväksyi kokouksessaan 1.3. ensimmäiset perussopimuksen mukaiset kuntaosuudet yksimielisesti.

Varsinaisen kuntayhtymän viime vuoden talous osoitti noin 400 000 euroa miinusta eli menojen ylityksiä, mutta koko konserni nousi 70 000 euroa plussalle lähinnä tytäryhtiö Mikkelin Pesula Oy:n hyvän tuloksen ansiosta. Noin 360 miljoonan euron talousarviossa tätä voi pitää poikkeuksellisen täsmällisenä tuloksena.

– Essoten avulla olemme saaneet aikaan yli yhdeksän miljoonan ja keskimäärin -3,2 prosentin säästöt jäsenkunnille ensimmäisenä toimintavuotena verrattuna vuoteen 2016. Suurin kiitos tästä kuuluu tietysti kuntayhtymän henkilöstölle, kiittelee Essoten johtaja Risto Kortelainen.

Euroissa suurin hyötyjä oli Mikkeli, jolle kuntayhtymästä kertyi noin 3,7 miljoonan euron säästöt verrattuna aiempien vuosien sote-menojen keskiarvoon. Prosentuaalisesti eniten kuntayhtymä toi säästöjä Puumalalle (-6,9 prosenttia), Kangasniemelle (-6,6) ja Mäntyharjulle (-6,5).

Jäsenkunnat ovat asettaneet Essoten tavoitteeksi saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden noin 12 miljoonan euron alenema menoihin vuoteen 2021 mennessä, mikä tarkoittaa noin 0,5 prosenttia vuotuista tuottavuuskehitystä.

– Iso osa kuntien vaatimasta talousurakasta on nyt tehty. Saaduilla voimavaroilla tuotimme yli 2,2 miljoonaa sosiaali- ja terveydenhuollon suoritetta alueen asukkaille, muistuttaa talousjohtaja Vesa Vestala.

Taloushyödyt saavutettiin Vestalan mukaan hoitamalla toimintoja suurempina kokonaisuuksina aiempien kuntakokonaisuuksien sijaan. Myös kansallinen kilpailukykysopimus toi merkittäviä säästöjä palkkakustannuksiin.

Kortelainen ja Vestala painottavat, että jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelujen menot eivät voi merkittävästi laskea.

– Tuotamme perusoikeuksien takaamia palveluja jo nyt kuntien asettamien taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Viemällä yhteen perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja voimme jatkossa vielä parantaa palvelujemme vaikuttavuutta ja hillitä kustannusten kasvua. Kokonaiskustannukset kasvavat kuitenkin väistämättä jo ikääntyneiden määrän ja muutenkin asiakasmäärän kasvun sekä valtakunnallisesti sovittujen henkilöstömenojen nousun takia, Kortelainen toteaa.

Essote laskutti kunnilta kaikkiaan noin 273,8 miljoonaa euroa. Suurin maksaja oli Mikkeli noin 180 miljoonan euron osuudella.

Suurimman osan sote-menoista kunnat maksavat perussopimukseen perustuvan ennakkolaskutuksen perusteella. Tilinpäätöstietojen perusteella ne saavat joko palautusta tai lisälaskun. Vuonna 2017 osa kunnista sai kesken vuotta palautuksia jo ennakkoon.