Kaupunginjohtajan talousarvioesitys: Korona kiristää taloutta entisestään – menokurin oheen mahtuu myös kehittämispanostuksia

29.10.2020

Artikkelin kuva

Kuntakenttä kohtasi laajoja taloudellisia haasteita jo vuonna 2019. Koronaviruspandemia on riepotellut jo entuudestaan huonossa taloustilanteessa olleita kuntia, ja kriisin vaikutukset näkyvät kuntien taloudessa myös tulevina vuosina laajoista tukitoimista huolimatta. Mikkelin kaupungin tulos tulee muodostumaan kuluvana vuonna alijäämäiseksi, ja myös vuoden 2021 talousarvio on reilusti miinuksella. Taseeseen kertynyt alijäämä lähenee 50 miljoonan euron tasoa, ja sen kattaminen tulee vaatimaan kertaluontoisten myyntivoittojen toteutumista. Mittavan investointiohjelman omarahoitus jää tiukassa taloustilanteessa riittämättömälle tasolle. Ankarasta menokurista huolimatta kuntalaisille tarjottavia palveluita kehitetään aktiivisesti.

Vuodelle 2021 on budjetoitu toimintatuottoja 108,2 miljoonaa euroa ja toimintakuluja 465,1 miljoonaa euroa, jolloin toimintakate on -356,9 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveyspalveluja Mikkelin kaupungille tuottavan Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän 227,93 miljoonan euron kuntalaskutuksen osuus kaupungin toimintakuluista on merkittävä. Kuntalaskutussumma sisältää koronaviruksen näytteenotto- ja jäljityskuluja sekä hoitojonojen purkukustannuksia noin 11,2 miljoonaa euroa.

Vuonna 2021 valtionosuudet ovat arviolta 139,1 miljoonaa ja verotulot 233,2 miljoonaa euroa. Sekä verotuloihin että valtionosuuksiin sisältyy kuntatalouden koronavirukseen liittyvien tukipakettien myötä saatavia lisätuloja. Tulorahoituksen riittävyyttä kuvaava vuosikate on 17,2 miljoonaa euroa, joka poistoihin ja investointitasoon nähden liian alhainen. Tulos muodostuu noin 4,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Vuoden 2021 talousarvioesitys sisältää kolmen eri sopeutusohjelman eli kaupunkirakenneselvityksen, palvelusuunnitelman ja Tatu-ohjelman toimenpiteitä kaikkiaan noin kuuden miljoonan euron edestä. Kaupungin tulojen ja menojen välillä vallitsevan epäsuhdan korjaaminen edellyttää leikkausten ohella palveluverkkoon kohdistuvia pysyviä rakenteellisia ratkaisuja. Taseeseen kertyneen kumulatiivisen alijäämän kattamiseen tarvitaan olemassa olevan menojen ja tulojen välisen epäsuhdan vuoksi pienimmilläänkin 70 miljoonan euron kertaluontoinen tuloerä esimerkiksi taseomaisuusjärjestelyistä saatavina myyntivoittoina. Alijäämät on katettava vuoden 2023 loppuun mennessä.

Investointien nettotaso tulevana vuonna on noin 23,6 miljoonaa euroa, ilman Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon osuutta 19,6 miljoonaa euroa. Koko suunnitelmakauden 2021–2024 nettoinvestoinnit ovat yhteensä 115 miljoonaa euroa. Investointiohjelma sisältää useita jo aiemmin päätettyjä hankkeita, kuten merkittävät koulu- ja päiväkoti-investoinnit.  Kaupungin lainamäärä kasvaa vuoden 2021 aikana noin 353,1 miljoonaan euroon eli 6 645 euroon asukasta kohden.

Suurista sopeuttamispaineista huolimatta Mikkeli haluaa säilyttää kuntalaisille tarjottavat palvelut niin kattavina ja laadukkaina, kuin se taloudelliset reunaehdot huomioiden on mahdollista. Talousarviovuoden 2021 aikana valmistuvat Rantakylän uusi päiväkoti, Kalevankankaan jalkapallohalli ja Urpolan tekojää tarjoavat käyttäjilleen nykyaikaiset ja laadukkaat puitteet. Uuden Eteläisen aluekoulun suunnittelun on tarkoitus edetä siten, että rakentaminen päästään aloittamaan ensi vuonna. Sodan ja rauhan keskus Muisti avataan yleisölle keväällä ja Mikkelin unelmien kulttuurivuotta 2022 ryhdytään valmistelemaan osana Saimaa-ilmiötä. Asioinnin helpottamiseksi useisiin kaupungin palveluihin on tulossa käyttöön verkkokauppatoiminnallisuus, joka helpottaa kuntalaisten asiointia ja palveluiden maksujen suorittamista. Rakennusvalvonnan, kaavoituksen ja maankäytön palveluprosesseja kehitetään asiakasystävällisemmiksi. Myös Ecosairilan kehittämisalusta etenee. Alustalla otetaan käyttöön yrityksille luotuja tontteja, tuotetaan biokaasua, kierrätetään materiaaleja ja käyttöönotetaan moderni jätevedenpuhdistamo.