Kaupunginjohtajat: Hallitusohjelman konkretisoinnissa tarvitaan kaupunkeja

13.06.2019

Suomen 21 suurimman kaupungin kaupunginjohtajien mielestä hallitusohjelman toteutus edellyttää tiivistä kumppanuutta hallituksen ja maan suurimpien kaupunkien välillä.

Antti Rinteen hallituksen ohjelma sisältää monia kirjauksia, joilla voi toteutustavasta riippuen olla merkittäviä vaikutuksia maamme kaupunkien elinvoimaan, kasvumahdollisuuksiin ja kestävän kasvun varmistamiseen sekä palveluiden ja liikenteen järjestämiseen. On välttämätöntä, että laittaessaan ohjelmaa toimeksi, hallitus käy tiivistä vuoropuhelua maan suurimpien kaupunkien kanssa.  

Koko maan menestys riippuu entistä enemmän siitä, miten kokonaisvaltaisesti suurimmat kaupungit onnistuvat tarttumaan monimutkaisiin haasteisiin segregaatiosta ilmastonmuutokseen. Kaupunkipolitiikan ytimessä on oltava näiden työkalujen mahdollistaminen kaupungeille. Tämä edellyttää kumppanuusajattelua sekä kaupunkipoliittisen otteen läpileikkaavuutta kaikkien hallituksen suurimpien hankkeiden ja toimenpiteiden osalta. Kaupungit eivät voi olla pelkkiä politiikan toteuttamisen kohteita.

Hallitusohjelmassa on C21-verkoston näkökulmasta sekä hyviä että huolestuttavia elementtejä. Positiivisia ovat muun muassa ohjelman kirjaukset asuntopolitiikasta sekä kaupunkien ja valtion välisen sopimuksellisen yhteistyön lisäämisestä. Näitä tavoitteita kaupungit ovat valmiita omilla toimillaan tukemaan. Myös kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä on vahvistettava hallitusohjelmassa esitetysti. Kaupungeilla on kaikki edellytykset ja valmiudet tämän tehtävän hoitamiseen.  

Yleisellä tasolla ohjelma tunnistaa lisäksi kaupunkien erilaisuuden, vaikka toimenpiteiden konkretisointi jää uupumaan. Hallituksen tulee räätälöidä kaupunkipolitiikan keinovalikoimaa huomioon ottaen kaupunkien erityiset tarpeet. Tämä onnistuu vain kaupunkilähtöisellä kaupunkipolitiikalla, hyödyntämällä kaupunkien asiantuntemusta sekä kääntämällä valtiolähtöinen tulokulma entistä enemmän siihen, miten valtio tukee ja mahdollistaa kaupunkien omaa kehittämistyötä ja toimenpiteitä.

Kaupunginjohtajien suurimmat huolet liittyvät kuntatalouden kestävyyteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Hallitusohjelma sisältää lukuisia linjauksia kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisäämisestä tai laajentamisesta. Näillä on kunnille huomattavia kustannusvaikutuksia, jotka on täysimääräisesti kompensoitava. Tärkeää on myös, että hallitusohjelman kaikki toimenpiteet ja uudistukset toteutetaan taloudellisesti kestävällä tavalla ja kuntatalous huomioon ottaen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen osalta kaupunginjohtajia huolestuttaa se, että hallituksen esittämällä mallilla keskeiset soten ongelmat eivät edelleenkään ratkea. Tärkeintä uudistuksessa on keskittyä olennaiseen, eli palveluihin ja niiden kehittämiseen asiakaslähtöisesti. Kuntapohjainen uudistaminen olisi maakuntamallia hallitumpi ja varmempi tie, joka nykyistä vahvempaan normiohjaukseen yhdistettynä tuottaisi tuloksia palveluiden näkökulmasta nopeasti. Parhaat ja asiakaslähtöiset ratkaisut eivät edellytä uuden hallinnontason perustamista eivätkä palveluiden ongelmat ratkea perustamalla monitoimialaisia maakuntia tai ottamalla käyttöön maakuntaveroa.

C21-kaupunkien johtajat toteavat, että huolimatta hallitusohjelmaan kirjatuista, osin hyvistäkin pyrkimyksistä kaupunkien toimintakyvyn vahvistamiseksi, tulee sote-uudistus hallituksen esittämällä tavalla toteutuessaan vähentämään kaupunkien mahdollisuuksia ja resursseja toimia seudullisina, alueellisina ja näin myös kansallisina vetureina sekä kasvun ja kehityksen ylläpitäjinä.

C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat. Kaupunginjohtajien pysyvä verkosto vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.