Kohti kaupungin vuosipäivää: Kaupunginvaltuuston lyhyt historia

11.02.2019

Mikkelin kaupunki täyttää maaliskuussa 181 vuotta. Vuosipäivää juhlistetaan aiempien vuosien tapaan 7.3. jolloin kaupunkilaisilla on taas mahdollisuus osallistua erityislaatuiseen ohjelmaan.

Mikkelin kaupunki perustettiin vuonna 1838. Ennen ensimmäisen kaupunginvaltuuston asettamista korkeinta valtaa kaupungin hallinnossa käyttivät porvariston keskuudestaan valitsemat niin sanotut kaupungin vanhimmat, joihin kuului kauppiaita ja käsityöläismestareita.

Ensimmäiset kaupunginvaltuuston vaalit pidettiin tammikuussa 1875. Ensimmäinen kaupunginvaltuuston kokous pidettiin raatihuoneella pormestari Julius Nygrenin talossa, Kirkkopuiston vieressä 11.2.1875. Kaupungintalo valtuustosaleineen valmistui vuonna 1912.

Ensimmäisinä vuosina valtuuston kokous- ja pöytäkirjakielenä oli ruotsi, koska Mikkelissä oli runsas ruotsinkielinen virkamiehistö, kaksi valtuutetuista oli täysin ruotsinkielisiä ja kaupungin asukkaista peräti 27 prosenttia oli ruotsinkielisiä.

Suomen itsenäistymisen ja vuoden 1918 sisällissodan jälkeen Mikkelin kaupunginvaltuustossa oli tapana pitää kokous kuukauden kolmantena torstaina alkaen kello 18. Kokoukset päätettiin lopettaa viimeistään kello 23, ellei toisin päätetty. Kokouksen sihteeri kirjoitti pöytäkirjan käsin musteella aina vuoteen 1929 saakka, tosin vuonna 1919 sihteeri kirjoitti yhden pöytäkirjan kirjoituskoneella. Kuulutukset ja ilmoitukset julkaistiin Länsi-Savossa, Mikkelin Sanomissa ja Vapaus-lehdessä.

Puheenjohtajien kasvot Lautakuntien kokoushuoneessa

Mikkelin kaupungintalolla, Lautakuntien kokoushuoneessa, on seinälle ripustettu mustavalkoisia kasvokuvia kaupunginvaltuuston puheenjohtajista; joukossa on myös kaupunginhallituksen puheenjohtajia 2000-luvun alun kuntaliitosten jälkeen. Rivistö ei ole täydellinen, sillä muutaman puheenjohtajan kuvat ovat historian saatossa jääneet puuttumaan.

Kuvalinkki (Kuvassa on järjestyksessä kaupunginvaltuuston puheenjohtajat vuodesta 1925, ylhäältä alkaen, vasemmalta oikealle: E.V. Kuokkanen, Hannes Paarma, T. Kumpulainen, O. Kaukinen, K.F. Haapasalo, A.R. Kivikanto , A. Mäenpää, Seppo Häkkinen, Pirjo Rusanen, Matti Vanhanen, Martti Hahtola, Vuokko Rehn, Olli Nepponen, Satu Taavitsainen, Valto Aholainen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja 2001–04, Arto Seppälä, kaupunginhallituksen puheenjohtaja 2005–12, Seija Kuikka, kaupunginhallituksen puheenjohtaja 2012–16 ja nykyinen valtuuston puheenjohtaja)

Kuvalinkki  (valtuuston ensimmäiset puheenjohtajat)

Kaupungintalon ja -valtuuston sekä kaupunginhallituksen historiaan pääsee lähemmin tutustumaan opastetuilla kierroksilla kaupungin vuosipäivänä 7.3. Aikatauluista tiedotetaan lähempänä ajankohtaa.

Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtajat kautta historian

1875: A. Nordenstreng, varatuomari
1876–78: O. Ehnberg, asessori
1879: H.G. Hällström, piirilääkäri
1880–84: Aksel Borg, lehtori
1884–85: F.H. Alopaeus, maisteri
1886–87: H.J. Lang, varatuomari
1888–94: M.G. Hackzell, rehtori
1894–1896, 1899–1900, 1902–04, 1905–08: E.G. Åkesson, lehtori
1897–98, 1901, 1904: Emanuel Berneri, tuomari
1909–24: P.A. Salhlstén, rehtori
1925–26: E.V. Kuokkanen, varatuomari
1926–28: Hannes Paarma, kihlakunnantuomari
1929–45, 1948–56, 1960–64: Martti Rafael Jauhiainen, kaupunkineuvos
1946, 1957–59: Onni Kaukinen, leipomotyönjohtaja
1947: T. Kumpulainen, rehtori
1965–68: Kalervo Feliks Haapasalo, kansanedustaja
1969–72: A.R. Kivikanto, toimitusjohtaja
1973–76: Arvo Mäenpää, peruskoulunopettaja
1977–81: Seppo Häkkinen, koulunjohtaja
1982–91: Pirjo Rusanen, kauppatieteiden maisteri
1992–96: Matti Vanhanen, varatuomari
1997–2000: Martti Hahtola, lehtori
2001–04: Vuokko Rehn, humanististen tieteiden kandidaatti
2005–12: Olli Nepponen, prikaatikenraali
2012–16: Satu Taavitsainen, sosionomi (AMK)
2017–: Seija Kuikka, erikoislääkäri

Lähde: Matti Lakio: Mikkelin kaupunginvaltuusto 1875–1975, Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1975

Kuvat: Kimmo Iso-Tuisku