Lokit saapuvat kaupunkiin – Potentiaalisille katoille kannattaa järjestää häirintää ennen pesimistä

23.04.2020

Artikkelin kuva

Ympäristöpalvelut muistuttaa katoille mahdollisesti pesiytyvistä lokeista.

Naurulokkien kattopesintä muodostui ajoittain piinaavaksi ongelmaksi Mikkelissä vuosina 2015 – 18. Lokit pesivät ja muodostivat pieniä yhdyskuntia ainakin kaupungin virastotalon, pääkirjaston ja keskussairaalan katoille sekä muutamien Porrassalmenkadun varressa olevien kiinteistöjen katoille.

Vuosina 2018 ja 2019 toteutettiin Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimesta tiedotusprojekti lokkien liikkeistä keväällä huhti-toukokuussa ja ohjeistettiin kiinteistönhuoltajia niistä keinoista, joilla lokkien kattopesintää on mahdollista torjua ennen kuin pesintä varsinaisesti pääsee alkuun.

Varsinaiset torjuntatoimet ovat olleet kiinteistöjen omistajien ja kiinteistöjen huollosta vastaavien vastuulla. Tänä keväänä vastaavaa tiedotuskampanjaa ja lokkien liikkeiden tarkkailua ei ole Mikkelissä järjestetty, vaan tavoitteena on ollut, että edellisvuosien kokemusten myötä kiinteistöjen huollosta vastaavat ovat tietoisia lokkien kattopesinnän torjuntamahdollisuuksista ja torjunnan oikeasta ajoittamisesta.

Naurulokit saapuvat Mikkeliin yleensä huhtikuussa ja aloittavat pesinnän toukokuun alkupuolella. Lokkien kiinnostus mahdollista pesimäpaikkaa kohtaan ilmenee useamman päivän kestävänä parveiluna paikan yllä. Tänä vuonna lokit ovat jo aloittaneet pesimäpaikan etsimisen keskusta-alueen tasakattoisilta katoilta, mutta pesintä ei ole vielä alkanut. Kattopesintää on mahdollista estää järjestämällä katoille häirintää ennen varsinaisen pesinnän ja pesän rakentamisen aloitusta. Häirinnän järjestäminen jää kiinteistön omistajien ja kiinteistöhuollon vastuulle. Häirintätoimien ansiosta keskussairaalan ja virastotalon kattopesinnät vältettiin kesällä 2018 ja 2019.

Naurulokkien määrä on vähentynyt

Naurulokkikannat ovat olleet laskussa ja naurulokki onkin luokiteltu Suomen eliölajien uhanalaisuusluokituksessa vaarantuneeksi lajiksi. Naurulokki on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji eikä sitä saa enää pesinnän alettua häiritä. Perinteisesti lokit ovat pesineet vesistöjen äärellä ja kattopesinnät ovat suhteellisen uusi ilmiö. Naurulokkien kohdalla kattopesinnät ovat äärimmäisen harvinaisia.

Keinoja, joita on mahdollista käyttää kattopesinnän estämiseksi ennen pesinnän alkamista ovat muun muassa erilaiset pelottimet ja karkotteet. Koska lokit kuitenkin tottuvat nopeasti erilaisiin staattisiin pelotteisiin, tehokkaimmaksi keinoksi on usein todettu säännöllinen katolla liikkuminen (esimerkiksi aamuin ja illoin), ja samalla karkotteiden paikan vaihtaminen. Katolla olevat pesätarpeet (muun muassa risut) on myös mahdollista kerätä ja viedä pois katolta mutta valmiita pesiä ja pesiä, joissa on jo munia, ei saa hävittää ilman poikkeuslupaa.

Kuva: Naurulokki (Larus ridibundus) on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi.