Mannerheimin päämaja siirtyi Mikkeliin sata vuotta sitten, 11.4.1918

11.04.2018

Artikkelin kuva

Sata vuotta sitten, 11.4.1918, Mannerheimin päämaja siirtyi ensimmäisen kerran Mikkeliin. Mikkeli osoittautui sijaintinsa sekä viesti- ja liikenneyhteyksiensä puolesta erinomaiseksi paikaksi. Esimerkiksi Mikkelin kaupungintalossa toimi Savon armeijakunnan pääesikunta. Ylipäällikön esikunta toimi Mikkelissä Seurahuoneella 11.4.-16.5.1918.

Mikkelissä valkoisten ja punaisten välit saatiin selvitettyä neuvottelemalla 28.–29.1.1918. Punaiset antautuivat Naisvuorella – luovuttivat aseensa ja palasivat koteihinsa Hauskan kylään 29.1. iltapäivän aikana. Suojeluskuntien Piiriesikunta tiedotti 30.1.1918:

Kaikille tiedoksi ja noudatettavaksi ilmoitetaan täten, […] että kaikki yhteys niin kutsutun punakaartin ja venäläisen sotaväen kanssa katsotaan maanpetokseksi ja rangaistaan sotalain ankarien määräysten mukaan. […] Tämän lisäksi vakuutan, ettei puoleltamme tulla työväen rauhalliselle kokoontumiselle esteitä asettamaan eikä rauhallista väestöä millään tavoin häiritsemään.
-Piiripäällikkö William Hj. Spåre

Mikkelissä tilanne pysyi asukkaiden onneksi rahallisena koko sodan ajan. Hallituksen joukkojen esikunnat sijoittuivat Mikkeliin ja miehittivät valtaosan julkisista rakennuksista. Sotilasjohdon toimintoja oli sijoitettu mm. seuraaviin kohteisiin:

  1. Lyseo (Mikkelin suojeluskuntapiirin esikunta, sairaala)
  2. Lääninhallitus
  3. Kaupungintalo (Savon armeijakunnan pääesikunta)
  4. Osa Yhteiskoulua
  5. Venäläinen kansakoulu
  6. Kasarmi (Mikkelin suojeluskuntapiirin esikunta, kutsunnat)
  7. Seurahuone (ylipäällikön esikunta 11.4.–16.5.1918)

Tampereen valtauksen jälkeen taistelujen painopiste siirtyi lännestä itään. Ylipäällikön päämaja päätettiin siirtää Vilppulasta lähemmäksi sotatoimialuetta. Mikkeli osoittautui sijaintinsa sekä viesti- ja liikenneyhteyksiensä puolesta erinomaiseksi paikaksi.

Ylipäällikkö Mannerheimin saapumista kuvataan seuraavasti:

Oli se merkkitapaus Mikkelin oloissa, kun ylipäällikön päämajajuna muuanna kauniina päivänä huhtikuun alkupuolella verkkaan vieri asemalle. Pitkät rivit boggie- ja ravintolavaunuja sekä niitten lisäksi kymmenittäin tavallisia matkustaja- ja katettuja tavaravaunuja. Aseman vieressä oleva Seurahuone pantiin kiireesti kuntoon. Sinne siirrettiin junasta päämajan moninaisiin eri osastoihin ja laitoksiin kuuluvat tavarat ja sinne majoittuivat ylimmät esikuntaupseerit. Päivän parin kuluttua oli kaikki paikoilla, osoitekilvet ovilla ja niitten edessä Vaasan pojat vahtipalelusta toimittamassa.

Sodan humuun ja hälinään jo tottuneelle kaupungille antoi ylipäällikön päämaja yhtäkin lisää liikettä ja sen ohessa myös sotilaallista loistoa.

Vuoden 1918 tapahtumia käsitellään laajasti tänä vuonna Mikkelin museoissa seuraavissa näyttelyissä:

  • Suur-Savon museo 2.5. alkaen: Mikkeli 1918 -näyttely
  • Päämajamuseo 17.5. alkaen: Punikki vai lahtari -näyttely
  • Viestikeskus Lokki 2.5 alkaen: Viestijoukkojen synty -näyttely
  • Jalkaväkimuseo: Tie itsenäisyyteen -näyttely